Huhtivauvat 2015

Moi kaikki,

Täällä vielä yksi uusi vauvaa kovasti toivova tyttönen. Olen 26-vuotias, mieheni 28-vuotias. Lopetin pillerit tämän vuoden helmikuussa. Kiertojen pituus vaihteli aluksi kovasti, alussa vaan pitenivät jatkuvasti. Olen jo luoteeltani tällainen "kaikki mulle heti" -tyyppi, ja vaikka tässä yritystä ei ole edes sitä vuotta vielä takana, niin helppoa ei ole ollut. Kävin muutaman kuukauden yrittämisen jälkeen yksityisellä ihan vaan selvittämässä noin pintapuolisesti, että kaikki on hyvin. Ultrattiin ja lääkäri sanoi, että hedelmällisempää naista saa hakea :) Käynnin jälkeen olin todella onnellinen, että varasin tuon ajan, heti tuli parempi olo, kun tiesi, että kaikki pitäisi olla ok. Lääkäri näki, että ovulaatio oli muutaman päivän sisään tulossa, paksu limakalvo ja muutenkin kaikki ok. Rauhoitteli kovasti ja sanoi, että ensi vuoden alussa uudestaan näytille, jos ei siihen mennessä mitään tapahdu.

No heti tuon käynnin jälkeen plussa! Olin toisaalta onneni kukkuloilla, mutta toisaalta en uskaltanut iloita yhtään. Keskenhän se sitten meni, viikkoja oli 6 :( Olin jo varannut ajan varhaisultraan, mutta noin viikko ennen sovittua aikaa alkoi hirveät vatsakivut ja runsas vuoto. Heti kyllä arvasin mistä oli kyse... Varhaisultraan varaamani aika muutettiin "tavalliseksi" lääkäriajaksi, tarkistettiin että kohtu on tyhjä ja olihan se. Itku tulee vieläkin, kun tätä kirjoittaa.

Omaa fiilistä ei ainakaan auttanut parhaan kaverin vauvauutiset.... Nyt kp12, eilen aloin tikuttaa ovista, ei vielä hymynaamaa. Peitto heiluu joka toinen päivä. Plussaonnea kaikille!

Minäkin olen huomannut olevani joidenkin asioiden (kuten tämän vauvahaaveen) suhteen todella malttamaton, suorastaan kärsimätön, vaikka muuten olen luonteeltani melko tyyni. Aivan kuin lapsi odottaisi joulupukkia :D

Ikävä kuulla Kukkaistyttö88 kokemastasi keskenmenosta. Sellaista ei toivoisi sattuvan kenellekään. Toivotaan parempaa onnea tälle kierrolle.

Joko te muut olette vauvakuumehuuruissanne miettineet nimivaihtoehtoja kovasti? Itse olen siihen syyllistynyt, vaikkei plussasta vielä tietoakaan. Tuntuu, että pitää miehen kanssa aloittaa neuvottelut nimestä jo nyt, koska vaikuttaa siltä, etteivät mieltymyksemme oikein osu yhteen :| Varsinkin useimmat hänen ehdottamansa poikien nimet ovat mielestäni kauheita ja muutenkin tuntuu, että valtaosa suomalaisista miesten nimistä on nimenomaan miesten, siis joidenkin keski-ikäisten, nimiä. 

Toivottelen kaikille plussia ja jatkan itse odottelua. Vasta kp 18/27-29. Huokaus.

Blaah, kiertopäivä 21. Ensi viikon loppuun mennessä pitäisi alkaa menkat, sen jälkeen voisi alkaa miettimään testin tekemistä. Edellisessä raskaudessa sain selvän, mutta huomattavasti kontrolliviivaa hailakamman viivan testiin, vaikka menkat oli myöhässä noin viikon. Joten yritän pitää sen mielessä, kun tekisi mieli testata ennen aikojaan. Tällä hetkellä munasarjojen/kohdun tuntemuksia on, mitkä viittaa mielestäni ihan normaaliin ovulaation jälkeiseen hormonitoimintaan eikä niistä vielä pysty sanomaan onko tärpännyt vai ei. Edellisen raskauden perusteella en muutenkaan ole kovin herkkä tuntemuksille.

Nimistä: Mä olin varmaan vähän pyöritellyt nimiä jo ennen kuin oltiin tehty päätöstä toisen yrittämisestä. Se on jo sovittu, että jos saataisiin tyttö, hän saisi yhden nimen mun kuolleen äitini mukaan. Liina87: Edellisellä kerralla meinasi lapsi jäädä nimeämättä kokonaan, niin vaikeaa nimen päättäminen oli. Oli meinaan miehen kanssa aivan järjettömät väännöt nimiasioista! En usko, että tällä kerralla se tulisi olemaan paljoakaan helpompaa! :D

LINA87: Kiitos paljon. Se on rankkaa, kun viimein odotuksen jälkeen saat plussan ja muutaman viikon päästä se viedään pois :( Mutta täytyy vaan uskoa, että sillä oli tarkoituksensa, kyllä täältä noustaan :) Teidän kaikkien tuki auttaa!

Nimistä: Kyllä mulla on jo mietittynä tytölle kaksi eri nimeä (siis kaikki kolme etunimeä molemmille!) ja pojalle yksi. Ajattelin, että mitäköhän se mies sanoo, kun alan nimistä kysellä, mutta ilmeisesti tuntee mut aika hyvin, koska ei ollut yhtään ihmeissään, että niistä jo puhun :D

Ei vielä hymynaamaa ovistestiin tänään (kp 12).

Kyllä sitä oman kroppansa tuntee, eli täällä tiputtu! :(

Täällä odotellaan vieläkin ovulaatiota, kp 17 nyt... Tällä kertaa oviskipuja molemmilla puolilla, no oishan ne kaksosetkin ihan kivat :D Mutta taitaa tulla pitkä kierto, jos nyt meinaan edes ovuloida.

kp 17/26-31

Täälä menossa kp 20/29 . Hitaasti menee aika! Jotenkin on kauheen vahva tunne että nt ehkä meidänkin vuoro on jo alkaa odottaa pikkuista. Mutta pelottaa että jos ei kuitenkaan ... Ja taas se jo 8 itku parku että ei vieläkään ja taas uuteen kierrokseen. 

Meillä jo nimiäkin mietitty . Mies haluais jos on poika jonkun supi suomalaisen miehen nimen kutn Pekka tai Matti, itse en ehkä kuitenkaan ole kallistumassa noihin nimiin :D 

Tulevaa lastenhuoneesta ollaan myös jo mietitty mikä tyhjistä huoneista laitetaan ja maalikartasta vertailtu jo värejäkin huoneeseen. 

Ei onnistanut ekalla kerralla, tänään heräsin kamaliin kipuihin:( yk1 kp 28/29

Täällä myös haaveillaan ja kovasti. Minulla kaksi lasta aiemmasta liitosta, miehellä ei lapsia. Yk 7 menossa, kp 26/32-36. Asia on koko ajan mielessä, mutta mitään kovaa stressiä en ole mielestäni kokenut. Eihän ihminen voi olla ajattelematta asioita, en ainakaan minä. Yritän henkisesti valmistaa itseäni siihen että menkat alkaa sitten reilun viikon päästä. Olen jo tutkinut eri tahoja jotka hoitavat lapsettomuutta. Parempi varautua siihen. Ainakin gune sano että syksyllä soittoa hänelle jos en raskaana vielä ole.

Stemppiä kaikille!

Olisipa ihana miettiä lastenhuoneen laittamista! Valitettavasti asumme kuitenkin (vielä toistaiseksi) kerrostalokaksiossa, joten se siitä. Jotain isompia hankintoja olen kyllä pyöritellyt jo mielessäni. Mistä saisi lainaan mitäkin ja mitkä jutut olisi pakko ostaa. Mutta se lienee vain ihan luonnollista varsinkin homman ollessa vielä näin alkutekijöissään. Sitten jos on jo ennestään jälkikasvua, niin asioihin suhtautunee vähän enemmän rutiininomaisesti... Ehkä..? :D

Se on kyllä totta, että ei ihminen voi noin vain päättää olla ajattelematta jotain. Ainakaan jos kyse on erittäin mieluisasta asiasta. Ja minusta on mukavaakin olla vaihteeksi todella innostunut jostain. Harvat asiat elämässä saavat minut ihan tosissaan innostumaan, joten sama ottaa ilo irti. :)

Toivottavasti Cias teitä nyt onnistaa. Ja kyllä, aika tosiaan matelee eteenpäin. Miksei se koskaan kulu näin hitaasti, kun tekee jotain mukavaa?! :)

Hei,

mahtuisiko vielä yksi kuumeilija joukkoonne? Olin jo alkuvuodesta marras ja joulukuun kuumeilijoissa. Ensimmäistä tuolloin yritettiin ja YK 2 jälkeen plussattiin. Meidän pieni nukkui pois pari viikkoa varhaisultran jälkeen (keskeytynyt keskenmeno) ja alkukesä on tehty sitä surutyötä.

Nyt kun tuntuu siltä, että kroppa (ja mieli) on palautunut jätettiin tuo ehkäisy pois. Eli KP 19/27 ja piinaviikko edessä. Sekavin tunnelmin odottelen ensiviikonloppua ja raskaustestin tekoa. Airi

Hei!

Joukkoon liittyy ensimmäistä yrittävä 30-vuotias. Menossa eka yrityskerta.

Ajattelin, etten ala stressata tätä vauva-asiaa, mutta kun alkuviikosta alkoi ilmaantua oireita, niin kappas vaan, kun tunnelma muuttui... :) Nyt on tosin turhauttava olo, koska mahdollinen kiinnitysvuoto on jatkunut jo neljättä päivää. Voikohan tämä olla enää ok? Ruskeaa vuotoa tulee tosi vähän, pikkulusikallinen päivän aikana, lähinnä jää paperiin pyyhittäessä.

Tämä alkoi siis keskiviikkona ja jos oon yhtään pysynyt perässä kiertolaskujen sun muiden kanssa, niin kiinnittymisvuotoon tuo passaisi ainakin ajallisesti. Muita oireita on ollu menkkakivut (tai ei ne kipuja oo, mutta sellainen ikävä, vellova tunne alavatsan tienoilla) ja kummallinen olo. Mahassa on myös lorissut, poksunut ja "kuplinut" oudosti. Joskus muinoin olen kokenut kuvitteellisia oireita, mutta nämä ovat kyllä ihan aitoja tuntemuksia.

Välillä olin jo varma, että nyt on tärpännyt, vaikka se uskomattomalta tuntuisikin, jos ekalla kerralla niin käy. Nyt on toisaalta taas vähän pessimistinen olo.

Keskiviikkona ajattelin testailla. Tai varmaan aiemmin, jos tilaamani testit ehtivät tulla... Tuskin sitä malttaa odottaa, kun ne saapuvat, vaikkei aikainen testaaminen tosiaan varmasti järkevää ole.

Siihen olen myös koittanut valmistella itseäni, että jos tärppää, niin mun tuurilla menee varmaan nopsasti kesken tai on kohdun ulkopuolinen raskaus. No, toivotaan parasta :)

Tervetuloa kaikki uudet, tietysti mahdutte mukaan :) Tsemppiä ja plussatuulia teillekin :)

AIRI: Täällä myös keskenmeno viikolla 6 takana, nyt varsinaisesti ensimmäinen yrityskerta tuon keskenmenon jälkeen, tänään kp 13, ei vielä hymynaamaa ovistestiin. Voimia teille!

H84: Mulla oli myös viime kierrossa ovulaatiosta lähtien mahassa kuplintaa, painetta ja outo tunne... Ravasin pissalla ja tuli jo kaikki muutkin oireet... No, menkat alkoi sitte kaks päivää aikaisessa. :( Veikkaan että jotain siellä tapahtui mutta ei kiinnittynyt. Mutta samankuuloiset oireet sulla :)

Täällä tulee ehkä sittenkin ovulaatio, tänään on tuikkinut enemmän munasarjassa ja ovulaatiotestiin tuli vähän vahvempi viiva. Ne ovat vahvistuneet viimeiset neljä päivää... Nyt testit loppui, malttaakohan olla ostamatta lisää?

Hormonihirviö ja H84: Mulla on joka kierrossa ovulaatiosta lähtien alavatsalla nippailuja ja kuplintoja. Osa varmaan johtuu munasarjojen toiminnasta ja osa ihan... öh, ilmavaivoista. Ennen ekaa raskautta en muista näin vahvasti tunteneeni niitä joten veikkaan raskauden vahvistaneen sen alueen tuntemuksia. Mun mielestä ne liittyy yleensä ihan normaaliin ovulaatioon (tai ainakin mulla!) ja sen jälkeiseen hormonitoimintaan - tuli tärppiä tai ei. Mitään vedenpitävää lähdettä mulla ei tästä tietenkään ole ja korjatkaa ihmeessä jos olen väärässä. Tietenkin kova kipu ja krampit on asia erikseen. Mä oon ehkä näissä asioissa vähän tylsä - ehkä jopa ilonpilaaja! :D

Nyt kp22 ja aina toiveet herää aina, kun alavatsalla nippaisee/vihloo. Mutta sitten muistan, että mun pitää malttaa odottaa viimeiseen kiertopäivään saakka. Onneksi on kesä, niin on jotain iloa siitä, että aika matelee!

Kukkaistyttö88: meillähän on sitten aikalailla sama tilanne ja varmaan samanlaiset pelot/huolet? Voimia myös sinulle ja onnea kiertoon. Toivotaan että parin viikon sisällä alkaisi kovastikin plussatuulet puhaltamaan <3

Kaziska: ilonpilaaja tai et, ;) minulla on myös Omista tuntemuksista samanlaisia ajatuksia. Eli pillereiden jättämisen jälkeen ovulaatiot tuntunut selvästi ja niiden jälkeen tyypillisesti nippailuita ja muista riippumatta raskaudesta/kiinnittymisestä. Mutta ehken sitä herkällä korvalla kuulostelee niitä oireitaan.

Onneksi kesä, niin jos tämä alkava piinaviikko menisi vähän reippaammin.

Nopea omanapapäivitys: Äh, finnipaljous valtasi yön aikana suunympäryksen. Yleinen oire ennen kuukautisten alkamista. Nyt tosin vasta kiertopäivä 23, joten veikkaan taas tulevaksi lyhyttä kiertoa. No, toivo on menetetty vasta kun kuukautiset alkavat, sanon minä!

Moi! Minäkin ilmoittaudun mukaan. Esikoista ollaan yritetty reilun vuoden verran. Syinä epätasaiset kierrot, ovuloimattomuus sekä ohuehko kohdun limakalvo. Miestä ei ole tutkittu, mutta ellei rupea tärppäämään niin sekin olisi edessä lokakuussa alkavissa lapsettomuushoidoissa. Nyt olen käynyt yksityisellä. Tässä kierrossa söin Femaria kypsyttämään follikkeleita ja Pregnyl-pistos irrottamaan munasolun. Piinaviikkoja taas elellään. Saisi jo pikkuhiljaa se raskaustesti näyttää positiivista...

Kp 15/24-37, yk 14

Minä ilmoittaudun myös mukaan jännäämään tuleeko huhtivauvoja!

Itse olen 26v ja ensimmäinen lapsi olisi toiveissa. Nyt yk 3 ja kp 24/28-30 menossa. Kp 21 tuli rusehtavaa limasta tuhruvuotoa silloin tällöin pyyhkiessä ja kohdunseutua jomotti. Joka päivä molemmat oireet ovat vähentyneet, miltei loppuneet kokonaan. Yk 1-2 tällaista ei ollut, eikä kyllä ikinä ennen menkkojakaan ole ollut vastaavaa. Nyt seurailen mitä tuleman pitää :)