Miksi naiset haluaa aina suhteessa ravintoloihin ja hienoihin paikkoihin?

Jotain venäläisiä tai amerikkalaisiako sinä tapailet jossain Helsingin seurapiireissä, vai mitä ihmettä.

En tunne itse yhtään kuvaukseen sopivaa suomalaista naista, itseni mukaan lukien. ☺️

Tämän kysyminen jo kertoo, ettei ole valmis arvostamaan naista edes ruokailun vertaa. Vedän sellaisessa tapauksessa omat johtopäätökseni.

Jos on tilapäisesti rahaton, voi tietysti viedä vaikka piknikille. Yhteiset kokkailuhetket kuuluvat vakiintuneeseen suhteeseen.

Tykätään miehen kanssa hyvästä ruoasta ja välillä on mukava viettää aikaa yhdessä ravintolassa hyvän ruoan ja juomien parissa. Paikan ei tosin tarvitse olla mahdollisimman kallis, esim. intialaisessa ravintolassa lasku on ihan eri kuin nauttii jonkun kuuden ruokalajin menun juomapaketin kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Keskiluokkaisissa parisuhteissa käydään ihan normisti ravintolaillallisilla. Onko se jollekin juntille muka liian hienoa?

Voi olla koulutettu, töissä ja rahoissa, mutta käyttäytyä silti kuin miehinen maaseudun mies.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi sinä haluat vain istua kotona ja lämmittää makkaraa mikrossa? Sitä kannattaa ihmetellä, ei sitä että joku haluaa nauttia elämästä.

Voi varmaan mennä sinne ilman miestäkin, jos mies on vaatimattomampi ja rikkaampi?

Parisuhteessa on kiva tehdä yhdessä eri asioita. Ei se ole mitenkään kummoinen parisuhde, jos aina pitää pyytää kaveri mukaan, kun miestä ei kiinnosta. Ero tulee melko nopeasti.

Keskustelu olikin siitä, että miehelle kelpaisi yhdessä vaatimattomien asioiden tekeminen, mutta sille ei kelpaa, jolla niihin ei ole varaa.

Aloituksessa oli mainittu vain ravintolat ja ulkona syöminen, ei mitään muuta.

Oli mainittu myös sukupuoliero. Lisäksi tiedämme että naiset tienaavat keskimäärin vähemmän kuin miehet.

Mikä sukupuoliero? Jos nainen on se, joka aina joutuu kokkaamaan, niin kiva on joskus päästä valmiille. Anopin luona syömässä käyminen ei ole sellaista.

Vierailija kirjoitti:

Naiset olette te niin huvittavia, kun aina kun tälle pistetään totuuksia teistä, niin heti hyökkäätte haukkumaan porukalla :D

Se koira älähtää johon kalikka kalahtaa. Jälleen.

Sorvasitko pitkään tuota säkenöivän älykästä kommenttia, jolle annoit itse heti ylänuolen?

Vierailija kirjoitti:

Ai haluaa, vai? Ei ole ukon kanssa kertaakaan käyty ravintoloissa tai hienoissa paikoissa, ei seurusteluaikana eikä myöhemminkään. Eikä ole kumpikaan edes ehdottanut, ja jos ukko joskus ehdottaisi niin en kyllä viitsisi lähteä.

Tylsä elämä? Halkosouvi suurimpana nautintona varmaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi sinä haluat vain istua kotona ja lämmittää makkaraa mikrossa? Sitä kannattaa ihmetellä, ei sitä että joku haluaa nauttia elämästä.

Voi varmaan mennä sinne ilman miestäkin, jos mies on vaatimattomampi ja rikkaampi?

Parisuhteessa on kiva tehdä yhdessä eri asioita. Ei se ole mitenkään kummoinen parisuhde, jos aina pitää pyytää kaveri mukaan, kun miestä ei kiinnosta. Ero tulee melko nopeasti.

Keskustelu olikin siitä, että miehelle kelpaisi yhdessä vaatimattomien asioiden tekeminen, mutta sille ei kelpaa, jolla niihin ei ole varaa.

Aloituksessa oli mainittu vain ravintolat ja ulkona syöminen, ei mitään muuta.

Oli mainittu myös sukupuoliero. Lisäksi tiedämme että naiset tienaavat keskimäärin vähemmän kuin miehet.

Mikä sukupuoliero? Jos nainen on se, joka aina joutuu kokkaamaan, niin kiva on joskus päästä valmiille. Anopin luona syömässä käyminen ei ole sellaista.

Ei puhuttu kokkaamisesta mitään.

Setänic Outreach Director kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskiluokkaisissa parisuhteissa käydään ihan normisti ravintolaillallisilla. Onko se jollekin juntille muka liian hienoa?

Voi olla koulutettu, töissä ja rahoissa, mutta käyttäytyä silti kuin miehinen maaseudun mies.

Kaikille ei yliopistossa yhteiskuntaluokka tartu kuin pinnallisesti.

Epäsuhtasuhteen tunnistaa siitä, että toisella on kova yritys ostaa ja tehdä kaikkea.

Kotijormalla, 60, on ikäisensä kotipirjo, 60.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuuka mies ei houkuttele parisuhteeseen: mitään ei saa ostaa, mihinkään ei saa tuhlata ja hauskaa ei voi pitää koska kaikki on liian kallista.

Ja miten luulet että hän rahojasi hallitsee?

Kuka jaksaa kuunnella pihin huutoa, kiukuttelua ja mökötystä, kun on mennyt käyttämään omia rahojaan? Sehän siitä seuraa.

Itse en edes uskaltais mennä mihinkään hienoon ravintolaan tai oopperaan, eihän minulla olisi edes sellaisiin sopivia vaatteita.

En ole käynyt edes häissä koskaan, koska sinnekin pitäisi kai pukeutua jotenkin, enkä vaan pysty sellaseen.

Olisihan se hieno kokea joku ooppera kerran elämässä, mutta on niin kallista, etten koskaan olettais että joku ventovieras mies maksaisi lipun. Tuntisin sellasesta vain itseni likaiseksi, että se mies maksaisi mulle ooooeralipun että lipittäisin sen melaa tms. En oo semmonen, maksan itse menoni.

Vierailija kirjoitti:

Keskiluokkaisissa parisuhteissa käydään ihan normisti ravintolaillallisilla. Onko se jollekin juntille muka liian hienoa?

No en kyllä usko, että tuo kovin yleistä on. 

Vierailija kirjoitti:

Aika suppea otos on kyllä naisista, jos taas väitetään, että kaikki.

Ei kaikki naiset vastaväittämä on vahingollista misandriaa eli miesvihaa intersektionaalisen feminismin uhriposition näkökulman mukaan.

Kun olin suhteessa, niin vietiin toisiamme puolin ja toisin esim.

- Eri ravintoloihin, monissa kaupungeissa, monta kertaa

- Kreikan, Indonesian, Islannin, Tsekin, Brysselin jne. matkoille

- Päiväreissuille eri kaupunkeihin

- Maatalousmessuille, keskiaikamessuille, kirjamessuille, jne

- Juustotilalle, lypsytilalle lypsämään (joo, oikeasti!)

- Piknikille, telttaretkelle, melomaan, jne

- Joogatunnille, pyöräretkelle, uintiretkelle, jne

- Suunnistus-vaellus-esterata-tapahtumaan

- Leffaan, ulkoilmaleffaan, filmifestareille, jne

- Museoon, taidenäyttelyyn, designfestareille jne

Tietysti nuo maksoi rahaa ja ihan ilolla maksettiin. Eikö parisuhteen ideana ole juuri tehdä kivoja juttuja yhdessä? Mikä ilo rahasta edes on jos sitä ei käytä itseä kiinnostaviin asioihin. Eikö ole ihan maailman normaalein asia käydä itseä kiinnostavissa paikoissa ja tehdä kiinnostavia juttuja?

Toki itsekin haluaisin jos on oletusarvoista että joku muu maksaa laskun kuten tuossa :)

Vierailija kirjoitti:

Se antaa kuvan, että mies arvostaa naistaan, kun haluaa satsata tähän hienossa ravintolassa, jossa kaikkeen on panostettu huolella. Ja näyttäytyy siellä sen naisen kanssa. Eikä noissa niin usein tule käytyä. Koskiskellessa ja sitten hääpäivinä.

Kuulostaa pinnalliselta "pretty woman" touhulta.

Tollainen mies on niljake.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai haluaa, vai? Ei ole ukon kanssa kertaakaan käyty ravintoloissa tai hienoissa paikoissa, ei seurusteluaikana eikä myöhemminkään. Eikä ole kumpikaan edes ehdottanut, ja jos ukko joskus ehdottaisi niin en kyllä viitsisi lähteä.

Tylsä elämä? Halkosouvi suurimpana nautintona varmaan.

Mikä vika halkosouvissa? Meilläpä on aina liiteri täynnä, nytkin ainakin viiden vuoden puut. Sehän se on tylsän elämän merkki jos ei viihdy kotonaan vaan joutuu viihdykkeitä keksimään.

Vierailija kirjoitti:

Oletko sama, joka haikaili joskus aiemmin sellaisen naisen perään, joka ei halua salaattiinsa kastiketta?

On niin ankeaa, että ole keskenäsi.

Itse tykkään viedä kumppanini ulos syömään. Joskus hienommin, joskus huokeammin.

On aikaa romantiikalle, kun ei aina tarvitse kokata ja tiskata.

No minä olen nainen joka ei käytä salaatissa kastikkeita. En oikeasti ymmärrä miksi jotkut pilaavat (juu minun mielipide) salaattinsa laittamalla kastiketta. Salaatti maistuu parhaimmalta ilman. Kaikkien vihannesten omat maut tulevat esiin, eikä joku pippurinen tai sinappinen kastike.

En myöskään tykkää käydä ravintoloissa, vaan teen mieluummin itse ruokani tai jos innostun, niin voin tilata kotiin, mutta paikanpäälle ravintolaan minua ei saa. On todella vaivaannuttavaa pönöttää ja odottaa, että joku palvelee minua. Sitten pitäisi vielä yrittää hienostuneesti syödä ja käyttäytyä erittäin sivistyneesti (onnistuu kyllä, mutta kotona on mukava kun voi ottaa rennosti) ja fiilis menee hukkaan, kun pitää em. asiat yrittää muistaa.

Ei vaan jaksa, enkä halua maksaa tuosta "elämyksestä" 50-100 euroa tai satoja euroja, kun "elämyksestä" maksetut eurot menevät jonkun ajan kuluttua vessanpöntöstä alas. 

Koti on Pop!

Minä haluan sinne, minne haluan ihan riippumatta siitä, olenko suhteessa. Jos mies ei halua, menen yksin.