Adoptio vanhemmaksi soveltuvan kriteerit

Mä olen ollut yhdelle lapselle sijaisäitinä, ja ymmärrän hyvin miksei siihen ihmiset halua ruveta, en halua itsekään enää, Se, että sinulla on kaikki mennyt hyvin ja saat pitää lapsen aikuiseksi asti, ei tarkoita sitä, että kaikilla olisi sama tilanne.

Meille lapsi tuli vauvana hyvin vaikeista oloista. Siihen rakastuttiin kuin omaan lapseen. Koko ajan oli kuitenkin pelko, koska siitä joutuu luopumaan. Bioäidille piti koko ajan antaa uusia mahdollisuuksia, piti lähettää Se rakas lapsi väkivaltaiselle narkkiäidilleen ja toivoa että Se pysyy hengissä. Bioäidin oikeus yrittää ja epäonnistua toistuvasti oli niin paljon tärkeämpi kuin lapsen oikeus pysyvään ja turvalliseen kotiin. Ikinä ei tiennyt tuleeko Se lapsi sieltä äidiltään vielä takaisin, ja missä kunnossa, vai jääkö lopullisesti sinne. Sitten kun bioäoti taas repsahti huumeisiin ja unohti lapsen, Se palautui meille aina entistä traumatisoituneempana, nälkikntyneenä, mustelmilla. Sitten sitä lasta hoidettiin ja yritettiin saada kuntoon ja luottamaan ihmisiin, samalla tietäen että kohta Se bioäiti haluaa taas yrittää.

Lopulta lapsi jäi bioäidilleen ainakin toistaiseksi pysyvästi kun oli 8v, itse ei halunnut mennä, me ei oltais haluttu päästää, mutta niin Se taas valtio toimii. Tästä on nyt 4 vuotta, ei ole ollut päivää etten pelkäisi lapsen hengen puolesta, mutta minkäs teet. Vaikka Se lapsi on kuinka tunnetasolla oma, ei näihin asioihin ole mitään päätösvaltaa.

Arvostan sijaisperheitä, mutta enää ikinä en siihen itse rupea, enkä voi sitä kenellekään suositella. Vaikka suurin osa tapauksista päättyisi miten hyvin tahansa, on turha sanoa että Se lapsi on oma ha luultavasti pysyy perheessä ikuisesti. Tässä maassa kun biovanhempien oikeudet menevät kaiken edelle

Mulla on kokemusta adoptiolapsista, sijoitetuista ja vaihto-oppilaista. Ekat on omiani, muut on lainassa. Siskoiksi ja veljiksi toisiaan kutsuvat ja kovasti me vanhemmat olemme kaikkiin kiintyneet ja samalla tavoin kasvattaneet.

Omia lapsiani loppupeleissä on silti vain nuo adoptoidut.

16

Minä haluaisin kovasti sijoitusäidiksi! Se on ollut unelmani pikkutytöstä asti. Kolme omaa lastani olen nyt kasvattanut kouluikään asti onnistuneesti.

MUTTA olen sinkku eli tuskin kelpaan ja 5 vuotta nyt sinkkutta takana joten tuskin tilanne enää muuttuu :( Harmittaa!

Joillakin kohdemailla on omia ikärajoja, mutta Suomessa raja on 45 vuoden ikäeron lapsen ja iäkkäämmän vanhemman välillä.

Ylipaino on terveysriski. Siksi se on este.

Mä haluaisin adoptoida, mutta tuskin saisin koska ei mun syy olis varmaan hyväksyttävä. Syy adoptioon olisi se, että mun selkä ei pahan selkärankavian takia kestä raskautta (toitotettu teinistä asti, että mun raskaudet on riskejä ja voin joutua sairaalaan melko pitkäksi aikaa) jos vanhemmalla ei saa olla mitään fyysistä vikaa niin eihän se syyksi käy.

[quote author="Vierailija" time="06.07.2014 klo 17:21"]

Aina muistutan sijaisvanhemmuuden mahdollisuudesta. 

[/quote]

Sijaisvanhemmuus ei ole tapa saada oma lapsi. Se on keino auttaa lasta (ja lastensuojeluviranomaisia ja saada lapsi kotiinsa ennaltamäärittelemättömäksi ajaksi. Henkisesti todella rankkaa kun esim. luonasi vauvasta kasvanut lapsi lähtee pois kun on viisi, ettekä välttämättä tapaa enää koskaan.

[quote author="Vierailija" time="06.07.2014 klo 17:49"]

[quote author="Vierailija" time="06.07.2014 klo 16:52"]Vaihtelee hieman eri kohdemaissa, mutta helpottaa adoptioprosessia jos on ollut jo joitain vuosia naimisissa, 25-35 vuotias, ei lapsia ennestään, todistetusti lapseton, kuuluu kirkkoon, vakituisesti töissä (ei vuorotyötä), omaisuutta (100000€ taitaa riittää kaikkiin maihin joissa on varallisuusraja), ei sairauksia eikä säännöllistä lääkitystä, ei ylipainoa.

Ehdottoman kielteisen päätöksen aiheuttaa jos sanoo haluavansa adoptoida, koska haluaa auttaa huonossa asemassa olevia lapsia ja kertoo sen olevan ainoa syy. Adoption pääsyy pitäisi aina olla se, että haluaa lapsen.

[/quote]

Ei ylipainoa? Myönnän, että en tiedä adoptioasioista yhtään mitään, mutta miten tuo ylipaino vaikuttaa vanhemmuuteen? Oot 5 kiloa yli normaalin rajan = ei adoptiota. Pärstäkertoimellako ne vanhemmat valitaan, vai onko joku maaginen raja milloin on liian läski äidiksi/isäksi?

[/quote]

Tietääkseni ainakin Kiinassa on todella tiukat rajat tuohon adoptiovanhempien ylipainoon. Katsoin joskus amerikkalaisen dokumentin heidän adoptioprosessista Kiinassa ja siinä jotkut vanhemmat laihduttivat reippaasti prosessin aikana. Toinen ero oli se että heillä prosessi oli Suomeen verrattuna lyhyt. Heillä oli lapsi sylissä vuodessa parissa, kun suomessa adoptio kestää parhaimmillaankin kai 4-7 vuotta siitä ensimmäisestä neuvonnan jonoon ilmoittautumisesta.

Sinkku kelpaa kyllä sijaisäidiksi. Nykyisin ei yleensä palauteta lapsia biovanhemmille, jos ovat olleet suurimman osan iästään sijaiskodissa. Kyllä kaikki itse tuntemani sijoitetut lapset ovat sijaiskotiin jääneet, vaikka se tarkoitus onkin tietenkin toisin. Useimmiten vaan ei onnistu enää se palautus. Eikä nykyisin edes aloiteta sijoituksen purkamista ennen kuin on varmat näytöt siitä, että biovanhempi pystyy vanhemmaksi. Sijoituksen purkaminen ei koskaan tapahdu yhtäkkiä, vaan siihen menee joskus jopa vuosia. Tunnen myös biovanhempia, jotka eivät itse enää halua repiä lasta pois sijaiskodista. Etsikää sitä oikeaa tietoa hyvä ihmiset.

Kyllä Suomeenkin tuli ennen lapsia Kiinasta nopeasti. Parhaimmillaan vuodessa.

Ei enää.

Olga Temonen on kuuluisa sijaisäiti ja ainakin hän kirjoittaa ko lapsen olevan palaamassa äidilleen.

[quote author="Vierailija" time="06.07.2014 klo 17:53"]

Mä haluaisin adoptoida, mutta tuskin saisin koska ei mun syy olis varmaan hyväksyttävä. Syy adoptioon olisi se, että mun selkä ei pahan selkärankavian takia kestä raskautta (toitotettu teinistä asti, että mun raskaudet on riskejä ja voin joutua sairaalaan melko pitkäksi aikaa) jos vanhemmalla ei saa olla mitään fyysistä vikaa niin eihän se syyksi käy.

[/quote]

Ootko miettinyt sijaissynnyttäjää, siis jos sun munasolut on kumminkin ihan kunnossa.

[quote author="Vierailija" time="06.07.2014 klo 17:55"]

[quote author="Vierailija" time="06.07.2014 klo 17:21"]

Aina muistutan sijaisvanhemmuuden mahdollisuudesta. 

[/quote]

Sijaisvanhemmuus ei ole tapa saada oma lapsi. Se on keino auttaa lasta (ja lastensuojeluviranomaisia ja saada lapsi kotiinsa ennaltamäärittelemättömäksi ajaksi. Henkisesti todella rankkaa kun esim. luonasi vauvasta kasvanut lapsi lähtee pois kun on viisi, ettekä välttämättä tapaa enää koskaan.

[/quote]

Noin ei käy, koska vauvana sijoitettua ei enää viisivuotiaana palautetan biovanhemmille.

[quote author="Vierailija" time="06.07.2014 klo 17:49"]

[quote author="Vierailija" time="06.07.2014 klo 16:52"]Vaihtelee hieman eri kohdemaissa, mutta helpottaa adoptioprosessia jos on ollut jo joitain vuosia naimisissa, 25-35 vuotias, ei lapsia ennestään, todistetusti lapseton, kuuluu kirkkoon, vakituisesti töissä (ei vuorotyötä), omaisuutta (100000€ taitaa riittää kaikkiin maihin joissa on varallisuusraja), ei sairauksia eikä säännöllistä lääkitystä, ei ylipainoa.

Ehdottoman kielteisen päätöksen aiheuttaa jos sanoo haluavansa adoptoida, koska haluaa auttaa huonossa asemassa olevia lapsia ja kertoo sen olevan ainoa syy. Adoption pääsyy pitäisi aina olla se, että haluaa lapsen.

[/quote]

Ei ylipainoa? Myönnän, että en tiedä adoptioasioista yhtään mitään, mutta miten tuo ylipaino vaikuttaa vanhemmuuteen? Oot 5 kiloa yli normaalin rajan = ei adoptiota. Pärstäkertoimellako ne vanhemmat valitaan, vai onko joku maaginen raja milloin on liian läski äidiksi/isäksi?

[/quote]

Tarkoitetaan, että on prosessia helpottavaa jos ei ole ylipainoa. En usko että viiden kilon ylipaino vielä on hylkäävä tekijä, mutta painoindeksi yli 28 taitaa olla joissa maissa poissulkeva tekijä. Ylipaino rinnastetaan terveysongelmiin.

[quote author="Vierailija" time="06.07.2014 klo 18:00"]

Olga Temonen on kuuluisa sijaisäiti ja ainakin hän kirjoittaa ko lapsen olevan palaamassa äidilleen.

[/quote]

Ilmeisesti heillä on lapsen äiti ollut koko ajan tiiviisti mukana lapsen elämässä.

[quote author="Vierailija" time="06.07.2014 klo 17:36"]

On ala- ja yläikäraja, vakavia sairauksia ei hyväksytä, pitää olla vakaa toimeentulo, joissakin maissa on varallisuusrajat, voi olla uskontovaatimus. Rikosrekisterin pitää olla puhdas, myös rikosepäily on este.

[/quote]eräs kansanedustajahan ei saanut

[quote author="Vierailija" time="06.07.2014 klo 18:00"][quote author="Vierailija" time="06.07.2014 klo 17:53"]

Mä haluaisin adoptoida, mutta tuskin saisin koska ei mun syy olis varmaan hyväksyttävä. Syy adoptioon olisi se, että mun selkä ei pahan selkärankavian takia kestä raskautta (toitotettu teinistä asti, että mun raskaudet on riskejä ja voin joutua sairaalaan melko pitkäksi aikaa) jos vanhemmalla ei saa olla mitään fyysistä vikaa niin eihän se syyksi käy.

[/quote]

Ootko miettinyt sijaissynnyttäjää, siis jos sun munasolut on kumminkin ihan kunnossa.

[/quote]

Itseasiassa en muuten ole. Ainakaan vakavasti. Tähänhän pitää alkaa perehtyä tarkemmin. Oon vielä sen ikäinen, että lapsen teko on aiheellista ehkä viiden vuoden päästä, joten en ole ihan kaikkiin vaihtoehtoihin vielä ihan hirveesti perehtynyt.

[quote author="Vierailija" time="06.07.2014 klo 18:00"]

[quote author="Vierailija" time="06.07.2014 klo 17:53"]

Mä haluaisin adoptoida, mutta tuskin saisin koska ei mun syy olis varmaan hyväksyttävä. Syy adoptioon olisi se, että mun selkä ei pahan selkärankavian takia kestä raskautta (toitotettu teinistä asti, että mun raskaudet on riskejä ja voin joutua sairaalaan melko pitkäksi aikaa) jos vanhemmalla ei saa olla mitään fyysistä vikaa niin eihän se syyksi käy.

[/quote]

Ootko miettinyt sijaissynnyttäjää, siis jos sun munasolut on kumminkin ihan kunnossa.

[/quote]

On muuten laitonta Suomessa tuo sijaissynnytys. Tarkoittanee lähinnä sitä, jos tuohon ratkaisuun päätyy on kaikki oikeudet synnyttäjällä ja "tilaajalla" ei mitään. Myöskään lapsettomuusklinikat eivät todennäköisesti suostu tekemään mitään asian eteen, joten vaihtoehdoksi jäisi että jotkut tekisivät lapsen keskenään ja antaisivat kolmannelle osapuolelle adoptioon.

[quote author="Vierailija" time="06.07.2014 klo 18:00"]

[quote author="Vierailija" time="06.07.2014 klo 17:55"]

[quote author="Vierailija" time="06.07.2014 klo 17:21"]

Aina muistutan sijaisvanhemmuuden mahdollisuudesta. 

[/quote]

Sijaisvanhemmuus ei ole tapa saada oma lapsi. Se on keino auttaa lasta (ja lastensuojeluviranomaisia ja saada lapsi kotiinsa ennaltamäärittelemättömäksi ajaksi. Henkisesti todella rankkaa kun esim. luonasi vauvasta kasvanut lapsi lähtee pois kun on viisi, ettekä välttämättä tapaa enää koskaan.

[/quote]

Noin ei käy, koska vauvana sijoitettua ei enää viisivuotiaana palautetan biovanhemmille.

[/quote]

Ai ei vai? Ainahan näissä bio-äidillä on se ensisijainen oikeus lapseen. Lapsia edelleen valitettavasti palautellaan vanhemmilleen takaisin, usko tai älä.

[quote author="Vierailija" time="06.07.2014 klo 17:41"]

Mikä on yläikäraja? Montako vuotta prosessi voi kestää? Sitten kun täyttää 40 v, poistetaanko jonosta tai jotain?

[/quote]

Kyllä yli 40-vuotiaanakin voi adoptoida, tosin ihan pientä lasta ei taida enää saada, vaan maasta riippuen yli 3-vuotiaasta lähes kouluikäiseen.

[quote author="Vierailija" time="06.07.2014 klo 18:05"] [quote author="Vierailija" time="06.07.2014 klo 18:00"]

[quote author="Vierailija" time="06.07.2014 klo 17:53"]

Mä haluaisin adoptoida, mutta tuskin saisin koska ei mun syy olis varmaan hyväksyttävä. Syy adoptioon olisi se, että mun selkä ei pahan selkärankavian takia kestä raskautta (toitotettu teinistä asti, että mun raskaudet on riskejä ja voin joutua sairaalaan melko pitkäksi aikaa) jos vanhemmalla ei saa olla mitään fyysistä vikaa niin eihän se syyksi käy.

[/quote]

Ootko miettinyt sijaissynnyttäjää, siis jos sun munasolut on kumminkin ihan kunnossa.

[/quote] On muuten laitonta Suomessa tuo sijaissynnytys. Tarkoittanee lähinnä sitä, jos tuohon ratkaisuun päätyy on kaikki oikeudet synnyttäjällä ja "tilaajalla" ei mitään. Myöskään lapsettomuusklinikat eivät todennäköisesti suostu tekemään mitään asian eteen, joten vaihtoehdoksi jäisi että jotkut tekisivät lapsen keskenään ja antaisivat kolmannelle osapuolelle adoptioon.[/quote]

Joo, parhaitenhan tuo onnistuisi jos esim. oma äiti tai sisko voisi olla sijaissynnyttäjä. Toinen vaihtoehto on mennä ulkomaille, Venajällä ja Intiassa on sijaissynnyttäjä toimintaa. Venäjällä on niin pahoja päihdeongelmia naisillakin joten minä varmaan valitsisin Intian.