Mita mielta tasta? Kaytiin kutsuttuna katsomassa uutta vauvaa. Vietiin rotinarinkeli ja paketti vauvalle. Silti ei keitetty kahvia tai tarjottu edes vetta juotavaksi.

meillä kävi vieraita jo laitoksella joka päivä, ja kotona myös. Olin ainoastaan onnellinen siitä että sain keittää kahvit vieraille ja ihastella heidän kanssaan vastasyntynyttä!

Siis hyvällä mielellä saavat syödä sen itse tai tarjota muille vieraille. Oletimme vaan, että kahviakin tms, jossain välissä keitettäisiin tai mehua tajottaisiin tms. Toivomme siis, ettei tämä nolo olettamuksemme näkynyt läpi.

Vierailija:

Meille syntyi parisen viikkoa sitten keskosvauva, joka on vielä sairaalassa. Ja jo nyt miehen suku puhuu rotinoista, en tiedä kuinka iso jengi sieltä on tulossa. Lähinnä ahdistaa, kun pelkään noita pöpöjäkin, jotka ovat keskoselle oikeasti vaarallisia. Kiva, että muistetaan ja ovat tulossa katsomaan, mutta pelkään että saa sitten passata jatkuvasti. Meillä on isompiakin lapsia, joten hommaa riittää.

Mikä on niin vaikeaa sanoa rotinoille tunkijoille, että kiitos ei. Kotiudumme ensin. Ja kun on " pöpöaikakin" jne. Tulkaa vaikka parin viikon päästä. Tai kuukauden päästä.

Ymmärtäisin aivan hyvin.

mutta tämä ketju on mielestäni mennyt jo vähän ohi aiheen. Ymmärrän ap:n nolostuksen, mutta mielestäni ap on ymmärtänyt rotinaperinteen hippasen pieleen. Kun mennään tuoretta vauvaa katsomaan (etenkin jos kyseessä ensimmäinen lapsi, jolloin vanhemmat yleensä enemmän tai vähemmän pöllähtäneitä =)), kyseessä on erikoistapaus - vieraille ei mielestäni tarvitse jaksaa tarjota mitään. Fiksut vieraat tuovatkin rotinoita JA keittävät ne omat kahvinsa eli toisin sanoen, jos kahvitella haluavat, pyytävät saada huseerata keittiössä ihan omin päin. Korostan vielä, että meillä on vauvavieraitakin aina kestitty, mutta itse en sitä odota, jos ryykään kylään perheeseen, jossa pienen pieni vauva ja elämä vielä aikamoista myllerrystä. =)

Vierailija:

Mikä on niin vaikeaa sanoa rotinoille tunkijoille, että kiitos ei. Kotiudumme ensin. Ja kun on " pöpöaikakin" jne. Tulkaa vaikka parin viikon päästä. Tai kuukauden päästä.

Ymmärtäisin aivan hyvin.

enkä sitä pahalla muistelisi



kyseessä kuitenkin ilmeisesti melko tuore vauva-arki, vähemmästäkin menee pää pyörälle (ja kenties vielä väsyttää jos vauva valvottaa)

aikanamme vauvan jolla alkoi 3 viikkoisena koliikki. Meille oli koko suku päivä toisensa jälkeen tulossa katsomaan vauvaa, joka oli meidän esikoisemme ja koko suvun siinä polvessa ensimmäinen lapsi. Sanoimme ettei sovi tulla kylään, sillä minä en jaksa. Vauva valvotti yöt, päivällä nukkui tunnin, valvoi puoli tuntia ja taas nukkui tunnin. Siinä oli 3 kuukautta itsellä unet vähissä.

Ja sukulaiset ja kummin kaimat tunki vaan ovesta sisään ja ihmettelivät kun ei tipu kahvia. Olen sanonut kaikille nyt masennuksesta toivuttuani, että seuraavan lapsen synnyttyä, meille ei tule tasan ketään ennen kuin pyydetään TAI ON VALMIS KEITTÄMÄÄN KAHVINSA ITSE JA KYSYMÄÄN TARVITSETKO APUA!

Haloo! Tässähän ei ollut pelkästään siitä kahvista vain nyt vaan ennenkin. Sekä lahjasta, jota ei edes katsottu, vaan esiteltiin sukulaisten tuomia. Sitten vielä, tämä äiti ei tainnut olla kovin väsynyt, kun shoppailemaan halusi? Minusta tämä äiti oli töykeä, kaukaa tulleelle ystävälleen. En menisi enää uudelleen!

En edes juo kahvia tai teetä. Ärsyttää kun joka paikassa ollaan tuputtamassa aina kahvia ja sitten pitää kieltäytyä ja kieltäytyä vielä uudestaan kun tuputtavat teetä!! Ja sitkeimmät yrittävät vielä mehuja ja limppareita tuputtaa.

Ei ymmärretä tapoja ja ollaan muka niin väsyneitä ja kiireisiä.

Vierailija kirjoitti:

Ei ymmärretä tapoja ja ollaan muka niin väsyneitä ja kiireisiä.

Mä luulen, että tässä yli 14 vuoden aikana olisi AP saattanut jo vähän toipua järkytyksestään.

Vierailija kirjoitti:

aikanamme vauvan jolla alkoi 3 viikkoisena koliikki. Meille oli koko suku päivä toisensa jälkeen tulossa katsomaan vauvaa, joka oli meidän esikoisemme ja koko suvun siinä polvessa ensimmäinen lapsi. Sanoimme ettei sovi tulla kylään, sillä minä en jaksa. Vauva valvotti yöt, päivällä nukkui tunnin, valvoi puoli tuntia ja taas nukkui tunnin. Siinä oli 3 kuukautta itsellä unet vähissä.

Ja sukulaiset ja kummin kaimat tunki vaan ovesta sisään ja ihmettelivät kun ei tipu kahvia. Olen sanonut kaikille nyt masennuksesta toivuttuani, että seuraavan lapsen synnyttyä, meille ei tule tasan ketään ennen kuin pyydetään TAI ON VALMIS KEITTÄMÄÄN KAHVINSA ITSE JA KYSYMÄÄN TARVITSETKO APUA!

Esikoisesi on nyt teini. Saitteko lisää lapsia? Miten meni silloin? Sanoitko tuon suunnittelemasi?

Meillä oli onneksi kahvinkeitin, niin ei ollut mitenkään ylivoimainen urakka keittää vieraalle kahvit.

Vauvaa ehdin kyllä ihastella ja imettää, kun oltiin yhdessä 24/7.

Luulin olevani ihan tavallinen vauvan äiti, mutta nyt huomaankin olleeni supernainen 🤔