paska mutsi fiilis
en jaksa leikkiä. Sen takia kiukutellaan koko ajan. Voin kyllä olla ja mennä perässä, mutta... Pelaan palloa, kiikutan ja teen jotain asioita. Sitten alkaa kiukku jostakin, eikä se lopu. en enää sitten halua tehdä mitään, en niin yhtään mitään. Edes puhua. Vituttaa. Huuto jatkuu ja jatkuu ja sitten halutaan kauppaan ja sinne ja tänne. En lähde huutavan kakaran kanssa mihinkään. Sitten raivotaan kun halutaa sinne ja tänne, unohdetaan se alkuperäinen suuttumus.
*itku tulee*
Kommentit (13)
koko ajan on tosi paska fiilis, en tiedä miksi. Ei huvita mikään. En jaksa keskittyä. En halua päristellä autoilla tai puhua nuken äänellä. Vihaan itseäni. Toinen lapsista jankuttaa vähän väliä jostain tyyliin " tuossa ojassa on kaloja" sanon ettei ole (oja noin 10 cm syvä. Tätä väittelyä voi jatkaa ikuisuuteen. tai sitten " mikset sä äiti aja autolla tosta metän läpi, ajat vaan puitten yli" vaikka miten päin selitän etten voi niin toinen suuttuu ja jankkaa että kyllä voi, ajat sinne vaan...
Mä oon niin väsy.
ap
Miksi sä jäät myös jankkaamaan? Siitä ojasta, olisit vaan todennut että jaa, onkohan. Ja se siitä.
Tarviit apua, selvästi. Omaa aikaa? Millainen tukiverkko sulla on?
Ei mulla ole tukiverkkoa. Mies on. Tulee töistä, käy nukkumaan. Herää kun lapset käyvät iltapalalle.Olen itsekin tempperamenttinen enkä osaa antaa periksi.467
ap
On mullaki tosi usein sellanen olo ettei jaksa edes puhua. Tai leikkiä semmosia leikkejä mis tarvitaan sanoja. Sillon joskus ku on vaan pakko, nii meen sängylle/ sohvalle/ lattialle selälleen tai mahalleen ja poika vajaa 3v saa kiipeillä ja sillä on hauskaa eikä tarvi välttämättä ees puhua. Nostelen sitä jaloilla ilmaan tms ja hymyilen tai sanon "huii" tms. Saa ite hetken pötköteltyä vaikka sillä aikaa on pojallaki hauskaa kiipeillä :D yleensä piristyn siinä lopulta iteki, ei jaksa mököttää kauaa ku näkee miten hauskaa sillä on.
Tai sit mä keitän kahvit..
Ja 8. jatkaa viel; et oo kuitenka yksin tollasten olojen kans! Ite sain itteeni niskasta kii ja soitin terkkarii. Muistaakseni mun eka aika oli neuvola psykalle ja siitä psyk sairaanhoitajalle. Ne ties kertoa, et ois keskivaikee masennus, vaikka se tuntu oudolta ku en varsinaisesti ollu SURULLINEN, mut hengenahdistuksista sydämentykytyksiin ja paniikkikohtauksiin löyty oireita, esimerkkinä. Ja ollu yli 10v. mut pojan takia menin sit lopulta kyselee jeesiä! Ei asiat oo vieläkää normaalisti, mut aika hyvin tiedostaa nyt juttuja ja oli jo himmee saavutus mulle ees hakee apuja :D semmone asenne aina ollu et yksi pitää selvii. Ite oon yksin lapsen kans aina, paitsi kerran kuukaudessa laps isovanhemmilla yötä!
Niin et kannattaa ihmeessä soittaa terkkarii ai neuvolaa jos et vielä oo soittanu :)
[quote author="Vierailija" time="03.07.2014 klo 14:02"]
Ei mulla ole tukiverkkoa. Mies on. Tulee töistä, käy nukkumaan. Herää kun lapset käyvät iltapalalle.Olen itsekin tempperamenttinen enkä osaa antaa periksi.467
ap
[/quote]
Kerro miehelle tästä. Jospa jaksaisi olla enemmän teidän kanssa, voisi auttaa? Vai onko hänkin masentunut?
Kun mua väsytttää ja pitäs leikkiä lapsen kanssa, me leikitään lääkäriä. Lapsilla on lasten muovinen lääkärileikkilaukku tykötarpeineen. Mä oon tietenkin potilas ja lapsi lääkäri. Mä makaan sohvalla, eikä tarvii puhua mitään. Lapsi hoitaa ja tutkii mua. Siinä samalla voi levätä. Lapsi voi jopa määrätä potilaalleen lepoa. Tää vaan vinkkinä kaikille väsyneille vanhemmille. Ap on varmaankin masentunut ja tarvii ammattilaisen apua. Varaa vaikka aluksi aika terveyskeskuslääkärille tai mee juttelemaan neuvolaan. Tsemppiä!
Hei ei kukaan jaksa olla koko ajan pienten lasten kanssa, turhaan tunnet paskoja fiiliksiä ihan luonnollisesta asiasta. Et ole mikään kone, tarvitset omaa aikaa! Nyt puhut miehelle tai soitat neuvolaan. Heidän tehtävänsä on tarjota apua uupuneille vanhemmille. Ei ole kenenkään etu että palaa puhki. Tsemppiä!
[quote author="Vierailija" time="03.07.2014 klo 13:51"]
koko ajan on tosi paska fiilis, en tiedä miksi. Ei huvita mikään. En jaksa keskittyä. En halua päristellä autoilla tai puhua nuken äänellä. Vihaan itseäni. Toinen lapsista jankuttaa vähän väliä jostain tyyliin " tuossa ojassa on kaloja" sanon ettei ole (oja noin 10 cm syvä. Tätä väittelyä voi jatkaa ikuisuuteen. tai sitten " mikset sä äiti aja autolla tosta metän läpi, ajat vaan puitten yli" vaikka miten päin selitän etten voi niin toinen suuttuu ja jankkaa että kyllä voi, ajat sinne vaan...
Mä oon niin väsy.
ap
[/quote]
Olet kyllä myös niin tyhmä, jos jankkaat pikkulasten kansa tämmöisistä asioista. Pitääkö sun selvitä väittelyissä voittajana? Ei ihme jos väsyttää :)
Miksi et jaksa leikkiä?