Miksi niin monet vanhemmat lässyttävät nykyään lapsensa piloille?

Vierailija kirjoitti:

Samaan aikaan palstalla on tuhansien sivujen viestiketju missä huudetaan kuinka suuret ikäluokat on kasvatettu väärin ja silloin ei todellakaan lässytetty. Voisitteko päättää jo mikä on pahinta?

Suurista ikäluokista tuli setämiehiä ja persuja, mikä on suurelta osin kurituskasvatuksen aikaansaannosta. Ymmärrän oikein hyvin, että tämän päivän lisääntymisikäinen nuori nainen ei ota tuollaista riskiä vaan valitsee aivan päinvastaisen kasvatustavan, jotta lapsesta tulisi yhtä woke kuin mitä hän itsekin on. Tunnekasvatettu lapsi on ihan luonnostaan herkkä mm. sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeustilanteelle, koska hän ymmärtää, että tunne on keskiössä eikä suinkaan biologinen fakta.

Tässä ketjussa on paljon kommentteja, joissa on nähty yksittäinen tilanne täysin tuntemattoman perheen parissa. Sen perusteella ei voi tehdä vielä kovin pitkälle meneviä päätelmiä. Lisäksi joka päivä näkee lukuisia hyvin käyttäytyviä lapsia sen itkupotkuraivariyksilön vastapainoksi.

Muistan kuinka vein miehen lapsia muutama vuosi sitten huvipuistoon. Kumpikin lapsista on kilttejä ja hyväkäytöksinen, heidät on kasvatettu antamalla rakkautta ja rajoja. Silti, vaikka päivä oli sujunut loistavasti, nuorimmainen sai ihan jäätävän kohtauksen ravintolassa. Hän huusi, itki ja jopa heitti haarukan lattialle.

Vein lapsen sivummalle ja lohdutin rauhalliseksi ja sitten aloimme selvittää mikä hätänä. Paljastui, että lasta oli pistänyt ampiainen alaselkään ja pisto oli alkanut nostattamaan kuumetta. Lapsi oli vain luullut, että shortsien pesulappu hinkaa selkää.

Moni saattoi katsoa, että mitä tuo lässyttää tuolle kauhukakaralle. Käytös oli kuitenkin niin poikkeavaa, että jopa minä, en lapsen vanhempi, tajusin heti, että nyt on joku isosti pielessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaan aikaan palstalla on tuhansien sivujen viestiketju missä huudetaan kuinka suuret ikäluokat on kasvatettu väärin ja silloin ei todellakaan lässytetty. Voisitteko päättää jo mikä on pahinta?

Suurista ikäluokista tuli setämiehiä ja persuja, mikä on suurelta osin kurituskasvatuksen aikaansaannosta. Ymmärrän oikein hyvin, että tämän päivän lisääntymisikäinen nuori nainen ei ota tuollaista riskiä vaan valitsee aivan päinvastaisen kasvatustavan, jotta lapsesta tulisi yhtä woke kuin mitä hän itsekin on. Tunnekasvatettu lapsi on ihan luonnostaan herkkä mm. sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeustilanteelle, koska hän ymmärtää, että tunne on keskiössä eikä suinkaan biologinen fakta.

Ihminen, koka väittää että toisten ihmisten huonon ihmisoikeustilanteen taustalla on jokin ”biologinen fakta”, on kyllä viimeisen päälle tunneihminen.

Vierailija kirjoitti:

Parhaiten käyttäytyvät lapset mun lähipiirissä on kasvatettu samoilla opeilla kuin perheen koirat. Ei-toivottu toiminta katkaistaan heti, toivotusta toiminnasta tulee positiivinen palaute heti. Eivätkä lapset tosiaan ole millään kurilla lannistettuja, mutta hyvin käyttäytyviä, iloisia ja vilkkaita lapsia. 

Tämä. Vaikka kuulostaa näin kirjoitettuna ehkä vähän karulta rinnastaa koiran ja lapsen kasvatus, niin toimii- samaa kasvatustiedettä se taitaa olla, ehdollistamista toivottuun käytökseen kovasti kehumalla ja palkitsemalla, ja huonon käytöksen kieltäminen ja/tai huomiotta jättäminen. Ei poissulje sitä, että voi samalla sanoittaa niitä tunteita ”äiti näkee että nyt sinua suututtaa kun heität tavaran x, mutta niin ei saa silti tehdä, joten nyt laitetaan se tavara pois”, ja tämä säännönmukaisesti. Sekä uhmaikäinen että koira oppivat kyllä, että ei-toivotusta käytöksestä (tavaroiden viskominen, lyöminen jne) seuraa aina johdonmukaisesti sen asian loppuminen, eikä mitään sellaista, joka hyödyttäisi tilanteessa.

Meidän päiväkodin 30 vuotta alalla ollut erityis-lto sanoi lapsen vasussa, että näkyypäs teidän lapsesta poikkeuksellisen hienosti, miten arjessa on lapsen hyvä olla, kun turvalliset ja selkeät rajat kotona, ja toisaalta kun hyvästä käytöksestä palkitaan, se motivoi lasta toistamaan hyvää ja vähentämään huonoa käytöstä.

Ajattelin mennä tällä maalaisjärkimetodilla lopunkin lapsuuden, lähettäkööt sitten terapialaskun perään aikuisena jos meni pieleen, mutta parhaani tein…

Ei lapsille voi antaa vastuuta päättää mutta voi tarjota vaihtoehtoja ja lopuksi uhan jos ei tämä tai tämä asia käy niin sitten ei jotain muuta lapsen mielestä kivaa odotettavaa tule tapahtumaan. Selkeät toimintatavat ja johdonmukaisuus niin ei tule turhaa jankkaamista asioissa. Joskus voi lapsikin pahoittaa mielensä ja se on hyvä asia pidemmän päälle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaan aikaan palstalla on tuhansien sivujen viestiketju missä huudetaan kuinka suuret ikäluokat on kasvatettu väärin ja silloin ei todellakaan lässytetty. Voisitteko päättää jo mikä on pahinta?

Suurista ikäluokista tuli setämiehiä ja persuja, mikä on suurelta osin kurituskasvatuksen aikaansaannosta. Ymmärrän oikein hyvin, että tämän päivän lisääntymisikäinen nuori nainen ei ota tuollaista riskiä vaan valitsee aivan päinvastaisen kasvatustavan, jotta lapsesta tulisi yhtä woke kuin mitä hän itsekin on. Tunnekasvatettu lapsi on ihan luonnostaan herkkä mm. sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeustilanteelle, koska hän ymmärtää, että tunne on keskiössä eikä suinkaan biologinen fakta.

Kukaan maailmassa ei ole niin tunteellinen kuin humalainen suomalainen setämies. Parku kuuluu kaikkialta.