Muistan kun lapsena äitini osti kalliita ja tyylikkäitä vaatteita, mutta me lapset kuljimme lähestulkoon rääsyissä…
Itsellä siskon vanha ja itsetekemä villapaita jossa viikon ruokalista rinnuksilla.
En kyllä tajua miksei mitään nätti voitu ostaa myös lapsille.
Kommentit (10)
Aika monella kasarin lapsella on samoja kokemuksia. Lapsia ei juuri arvostettu.
Äitihulluko se siellä virittelee ketjua? Kohta saamme taas seurata 5 sivua monologia siitä, kuinka itsekäs ja sairas äiti on ja kun ei edelleenkään nöyrry vaikka kuinka yritetään nöyryyttää. Ajatella.
Vierailija kirjoitti:
Äitihulluko se siellä virittelee ketjua? Kohta saamme taas seurata 5 sivua monologia siitä, kuinka itsekäs ja sairas äiti on ja kun ei edelleenkään nöyrry vaikka kuinka yritetään nöyryyttää. Ajatella.
Jep. Ap on se sairas ja kiusaaja.
Hyvin yleinen ajatus tällä palstalla että joku on itsekäs kun ei nöyrry. Kuinka sairasta!
Vierailija kirjoitti:
Äitihulluko se siellä virittelee ketjua? Kohta saamme taas seurata 5 sivua monologia siitä, kuinka itsekäs ja sairas äiti on ja kun ei edelleenkään nöyrry vaikka kuinka yritetään nöyryyttää. Ajatella.
Jep. Ap on se sairas ja kiusaaja.
Hyvin yleinen ajatus tällä palstalla että joku on itsekäs kun ei nöyrry. Kuinka sairasta!
Ei tartte laittaa kahteen kertaan, ekalla lähetyksellä jo tulee.
En epäile aloitusta, mutta pitää myös muistaa, että nykyisin on aivan eri tavalla saatavissa kivoja lastenvaatteita kuin vaikkapa vielä 80-luvulla. Äitini ainakin on muistellut, että nättejä lastenvaatteita oli hyvin vaikea löytää ja ne maksoivat maltaita (silti niitä ostettiin minulle, koska äitini on vaatehullu). Nykyisin esim. H&M:stä saa tosi kivoja lastenvaatteita murto-osalla siitä hinnasta, mitä olisi ennen joutunut maksamaan. Toki laatukin oli varmaan ennen parempaa.
Vierailija kirjoitti:
En epäile aloitusta, mutta pitää myös muistaa, että nykyisin on aivan eri tavalla saatavissa kivoja lastenvaatteita kuin vaikkapa vielä 80-luvulla. Äitini ainakin on muistellut, että nättejä lastenvaatteita oli hyvin vaikea löytää ja ne maksoivat maltaita (silti niitä ostettiin minulle, koska äitini on vaatehullu). Nykyisin esim. H&M:stä saa tosi kivoja lastenvaatteita murto-osalla siitä hinnasta, mitä olisi ennen joutunut maksamaan. Toki laatukin oli varmaan ennen parempaa.
lasten tekemiä vaatteita lapsille. ennen naiset ompeli suomessa vaatteita.
Meillä isä. Hänen työpaikkansa edellytti pukua ja sen vielä ymmärtää. Mutta hänellä oli pyhäpäiviä varten vielä eritysen tyylikkäitä kokopukuja, koska hän oli pienen vähemmistöseurakunnan vanhin. Seurakunnan johtajan ei sopinut olla kuin täysin nuhteeton myös pukeutumisessa. Palkkaa ei tuosta herunut, vaan tuli kalliiksi, kun piti maksaa kirkolle 10 % tulista vielä "kymmenyksinä".
Äidillä oli sama kulunut talvitakki vuodesta toiseen ja ties mitkä kenkärajat jalassa. Työssä sairaalassa hänellä oli työasu. Lapsilla vaatteet sukulaisilta saatuja ja äidin jotenkuten sopiviksi paikkaamia ja korjailemia. Yhden talven kuljin liian pienissä monoissa ja ne olivat ainoat talvikenkäni sinä talvena.
Lapsena minulla ei ollut mitään käsitystä vaatteiden hinnoista tai tyylikkydestä. Ihanin oli äidin pitsihelmainen alushame, jota hän ei hämmästyksekseni koskaan käyttänyt julkisesti juhlissa
Ei kaikkien lasten elämä pyöri kateuden ympärillä kuten ap:lla.
Meillä taas äiti kulki niissä rääsyissä. Sanottiin sille aina että ostaisi itselleen joskus jotakin. Nolotti äidin vaatteet.
Eipä meillä lapsillakaan ollut. Saatiin serkun vanhoja ja naapurista. Heillä tosin oli todella ihania vaatteita niin se oli ihan joulu kan iso jätesäkillinen tai pari tuotiin vaatteita!
Asuttiin kyllä ihan hienossa talossa mutta vanhempia ei kiinnostanut ulkonäkö. Ei lasten eikä kyllä omansakaan.
Itse rakastan vaatteita ja istan niitä itselleni jonkin verran.
Enemmän silti panostan lapsiini.
En koskaan ole pukenut ryysyihin, päin vastoin.
Olen aina ihmetellyt näitä jotka pukee lapsensa lumppuihin ja itse kulkee viimeisen päälle laitettuna.