Onko sinusta kummallista tai naurun aihe, jos jollakin on ajokortti, mutta hän ei osaa ajaa autoa?

Ei ole. Olen itse samanlainen. Eikä harmita ajotaidon puutteeni. Oikeastaan olen ylpeä siitä, että hyötyliikunta pitää minut terveempänä ja säästän ympäristöä, kun en omista autoa.

Olen nähnyt muiden ajotaidot. Luokittelen pitkäänkin ajaneista osan taitaviin ja osan vaarallisiin, joiden olisi parempi ollut pysyä poissa liikenteestä, aivan niinkuin minunkin, mutta he eivät ole sitä itse ymmärtäneet. Autoa kun ei ajeta ajokortilla. Ihmettelen, että miksi vain minä olen niin kriittinen ajotaitoni suhteen?

Koska tunnen luontaisilta kyvyiltään minua taitavampia kuljettajia, en tahdo itse yhtyä liikennevirtaan. Kaistasurffarit eivät ymmärrä, että millaiseen vaaraan minut saisivat! Tiedän, että joissain tilanteissa olisin itse todennäköisesti panikoitunut ja kolaroinut. Paras olen parkkeeraamisessa. Säännöllistä ajokokemusta minulla on kaksi vuotta, mutta en oppinut nauttimaan autoilusta. Pelkään toisten tiellä liikkujien reaktioita. Koen olevani vaarassa tiiviissä kaupunkiympäristössä ja moottoriteillä. En kestäisi syyllisyyttä, jos lapseni vammautuisi  liikenteessä, kun olisin lukenut liikennettä väärin.

Minä en ihmettele ihmisiä, jotka eivät aja, mutta saan osakseni ihmettelyä, että miksi en aja. Ajanhan vain hätätilanteessa, jos sillä voin pelastaa hengen sekä rauhallisessa ympäristössä, joskus harvoin, mutta en pidä ajamisesta silloinkaan.

En ole sanonut päin naamaa, etä miksi kolaroit, kun parkeerasit? Minusta on helppoa saada auto parkkiin, vaikka harvoin ajankin, enkä ole kolhinut autoani kertaakaan. Miten voit ajaa autoa liikenteessä, jos autosi on koko ajan klommoilla, kun kolhit sitä parkkitaloihin, kanttikiviin, liikennemerkkeihin, puihin? Ihme, ettet ole peruuttanut tai ajanut ihmisen päälle!

Ne taidot unohtuu kun ei pitkään aikaan aja. Itsellä on krooninen migreeni ja koen että en ole turvallinen liikenteessä, kun on vähän väliä näköauraa ja pää kuin usvassa. Neurologikin meinasi että ei ole turvallista mulle ajaa, kun kerran selitin miten melkein ajoin jonkun päälle migreenissä. En ole ajanut 10 vuoteen. Viime kesänä kokeilin, niin tuntui että ei sitä enää osaa ajakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taitoa ei ole koskaan ollutkaan, sillä varmaan aika harva oppii kovin mestarikuskiksi pelkällä muutamalla autokoulun ajotunnilla, kyllä se vaatii harjoittelua heti autokoulun jälkeen. Ei ole tosiaan ollut autoa, ja ei sitä oikein lähde omaa ajotaitoaan harjoituttamaan jonkun kaverin työsuhdeautolla. ap

On syitä ja syitä. Et ole halunnut etkä halua opetella.

Jos haluaisit, niin keksisit keinot. Nyt keksit selityksiä sille, miksi ei.

Eihän tossa mitään... sinun oma asiasi.

Miten tyhmä pitää ihmisen olla, että tuollaista vastaa tietämättä mitään toisen elämästä ja tilanteesta. Ja sitä paitsi, mitä se sinua noin hiertää, onko kyse syystä vai syystä? Voi elämä...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, on se mielestäni kummallista, ettei ole noin pitkään aikaan tullut tilaisuutta tai tarvetta ajaa autoa. Luulisi, että olisi ehkä ollut kiinnostusta pitää taitoa yllä, vaikka ei muuten ajoa olisikaan.

Aargh, mikä pösilö kommentti!

Ei kaikki ajokortinkaan hankkineet tarvitse autoa. Eikä kaikilla ajokortin hankkineilla todellakaan ole kiinnostusta pitää taitoa yllä ajelemalla muuten vaan huvikseen.

Itse hankin vasta 3-kymppisenä ajokortin, kun tuli vähän yllätyksenä, että sitä uusissa töissä tarvitsee. Ei sitä vaadittu eikä mitään mainittu hakuvaiheessa, mutta käytäntö osoitti varsin pian, että ilman ei pärjää. Pari vuotta olin siellä töissä. Ja yksi syy, miksi lopetin, oli se autolla ajaminen. Inhosin sitä yli kaiken! Ikinä en enää halua ratin taakse istua ellei ole aivan välttämättömän pakko. Ei tosin ole enää tarvettakaan ajaa tai pitää autoa. Ja todellakaan ei kiinnosta muuten vaan ajella pitääkseni taitoa yllä.

Olen tuo "pösilö" kommentoija. En siis tarkoittanut, että tuo olisi mitenkään väärin, että ei ole tarvinnut tai ettei ole kiinnostunut ajamaan autoa. Mielestäni, omasta näkökulmastani, se kuitenkin on kummallista/erikoista, että ei olisi tullut tilaisuutta ajaa tai että siihen ei olisi kiinnostusta. Omassa elämässäni autoa tulee kuitenkin käytettyä jatkuvasti. Samoin lähipiirissäni. Nekin joilla ei ole omaa autoa lähipiiristäni, lainaavat/vuokraavat silloin tällöin johonkin asiaan ja ajokyky heillä pysyy. 

Eli pahoittelen ulosantiani: tarkoitus ei ollut arvostela, vaan vastasin kysymykseen, että tämä tuntuu minusta erikoiselta.

Sain kortin ensimmäisellä yrittämällä, mutta autoilu jäi ensimmäisen vuoden jälkeen. Myin pois autoni ja päätin, että autoilu ei ollut minua varten. Alunperinkin pidin itseäni ympäristöihmisenä ja ajoin kortin vain koska muutkin. Tykkäsin pyöräillä. Siirryin pyöräilemään ympäri vuoden. Kuntoni on hyvä. Ihmettelen autoriippuvaisia ihmisiä, joiden jalat eivät kanna edes lyhyillä siirtymillä.

En ollut hyvä kuljettaja. Pelkäsin muita tiellä liikkujia ja en osannut rentoutua. Tapahtui läheltä piti tilanteita.

Mielestäni moni on silti huonompi kuin minä, vaikka huutelee rattinsa takaa, että miksi sinä et aja? Siksi kun sinä olet siellä liikenteessä myös.

Yksi hyvä kuljettaja olisi valmis antamaan minulle ajoopetusta, mutta en ole tarttunut tilaisuuteen. Muistan kehua hänen kuljettajan taitojaan. En usko, että minusta tulisi yhtä hyvää. Hän on rauhallinen ratissa, huomaa kaiken ja reagoi nopeasti oikein.

Hyvin ymmärrettävää. Itsekään en edes ajanut korttia niin pitkään kun asuin Helsingissä, siellä auto on lähinnä riesta ja turja kuluerä.

Muutenhan se olisi kyllä tosi erikoista ja jopa pelottavaa, ei missään nimessä naurun asia, että jos ajaisit ja sinulla olisi kortti, mutta et osaisi ajaa. Ei niitä kortteja saa antaa sellaisille jotka eivät osaa ajaa, eli ei voi päästää liikenteeseen yksinään.

Tästä syystä en ole edes hankkinut korttia, kun ei ole halua tai tarvetta ostaa autoa tai ajaa sellaisella. Hankin ajokortin jos joskus muutan jonnekin, missä autolle on käyttöä.

Ei ole naurun aihe. Ajokortista huolimatta on olemassa erittäin varovaisia ja jopa pelokkaita kuskeja. Ole rauhassa vaan, ei sinun tarvitse olla milleskään, ajat jos miellyttää, älä aja jos tympii. Hyvää kesää, pyöräillen, Apostolin kyydillä tai millä vaan!

Ei ole. Itselläni on edessä autolla ajon uudelleen opettelu jossakin vaiheessa. Kortti piti hankkia silloin 18-vuotiaana maalla asuessa, että pääsi harrastuksiin ja vanhemmat siihen myös painostivat. Muuten en varmaankaan olisi korttia ajanut. Ensimmäisen vuoden pari tuli ajettua jonkin verran, kun asui vielä vanhemmilla mutta opiskelujen alettua sekin jäi. En koskaan pitänyt ajamisesta ja joku muu ajoi aina mielummin. Nyt viimeisen kymmenen vuoden ajan on tullut ajettua ehkä kerran vuodessa tai joka toinen vuosi, että on pysynyt vähän taito yllä. Silti vieraan auton käsittely on aina hankalaa ja ahdistaa, kun kiitokseksi yrityksestä torvet soivat ja eteen kiilataan, jos sattuu auto sammumaan.

Ei ole outoa. Itelläni ei ollut rahaa ajokorttiin, silloin, kun täytin 18 ja kun noin 30-wee menin autokouluun niin en enää siinä vaiheessa oppinut ja sitten selvisi vielä, että minulla(kin) on joku hahmotushäiriö tms. Eikä edes ollut sellaisia  sosiaalisia suhteita elämässä, jotka olisi pitäneet aivot vireänä.....

Ajamaan oppii ajamalla. En minäkään osaa isoissa kaupungeissa ajaa, oska asun maalla mutta täällä auto on ihan hyvä olemassa.

Onhan se koomista. Sinun tapauksessa nähtävästi myös ymmärrettävää. Jos joku saa elämäänsä iloa sinun ajotaidottomuudesta, niin ei sitä sinun tarvitse niin vakavasti ottaa.