Lue keskustelun säännöt.
Loukkaannuinko syyttä (raskauskilojeni arvostelu)?
30.06.2021 |
Taustaa:
Synnytyksestä 2 kuukautta, takana vaikea raskaus, osan ajasta vuodelevossa. Vaikeasta synnytyksestä toipuminen on ollut hidasta ja vauva kärsii koliikista ja allergioista. Arki synnytyksen jälkeen on ollut haastavaa näistä syistä johtuen. Syön ihan tavallista kotiruokaa, imetän ja käyn päivittäin tunnin vaunulenkillä, vaikka en kävele kovin nopeasti.
Synnytyksen jälkeen painoni laski hetken aikaa, mutta on pysynyt jo yli kuukauden tismalleen samana. Paino ei liiku mihinkään suuntaan, vaikka normaalisti ennen raskautta paino on saattanut heilahdella kilon pari suuntaan tai toiseen. Nyt paino on aivan jumissa. Painan nyt n. 10 kiloa enemmän kuin raskaaksi tullessani.
Eräs lähipiiriin kuuluva sukulainen tuli kommentoimaan raskauskilojani ja puhui niiden pudottamisesta. Loukkaannuin tuosta kommentista. Mielestäni synnytyksestä on vielä melko lyhyt aika. Ihmettelen myös, eikö sukulainen tajua, kuinka hidas toipuminen ja koliikkivauva vaikuttavat asiaan (sukulainen tietää näistä). Tuntuu kurjalta, että tässä alapään toipuessa ja koliikkivauvan huutaessa illat odotetaan, että olisin heti entisissä mitoissa.
Loukkaannuinko turhasta vai olisitko sinäkin pahoittanut mielesi? Pitäisikö raskauskiloista päästä parissa kuukaudessa?
Ap
Kommentit (24)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska tuo möläyttelijä ei kuitenkaan ole täydellinen ihminen, niin pistä ylös ihan jokainen epätäydellisyys hänessä ja kerro ne kaikki sitten yhdellä kertaa. Silleen "ei millään pahalla, mutta...".
Aika passiivis-aggressiivista. Mielummin sano suoraan kun tölväisee "mitä juuri sanoit? Aika tylyä. miksi sanoit noin?"
Itse ainakin menen hämmmentävissä tilanteissa sanattomaksi. Tiedän, ettei saisi, mutta niin vain käy. Jälkeenpäin kyselyllä ei ole vaikutusta, joten parempi saada sanoja vastaanottavaiseen tilaan. Sen jälkeen voi sanoa, että varmaan tuntuu yhtä kivalta kuin minusta, kun sanoit niin ja noin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Raskauskilojen arvostelu on yhdenlaista naisvihaa, jota varsinkin vanhempi sukupolvi harrastaa yhä vieläkin. Olen tosin jo viidenkymmenen, mutta omalle äidilleni mikään ei merkinnyt niin paljoa kuin muiden naisten kilojen kyttääminen ja arvostelu. Jotain syvältä kumpuavaa vihaa se on. Ääneen arvosteleminen ja vihjailu on taas käsittämätöntä typeryyttä, kyllä aikuisen ihmisen voisi olettaa pitävän moiset mölyt mahaassaan. Jotain käytöstapoja sentäs.
Kestipä kauan, että ekat urpot tuli tähän ketjuun 🙄
Aloittaja kirjoitti hiukan puolustelevaan sävyyn ja luetteli monia syitä, miksi kilot eivät ole synnytyksen jälkeen karisseet. Mielestäni puolustelevaan sävyyn ei ole syytä. Kilot ovat aloittajan oma asia. Kenelläkään ei ole oikeutta kommentoida toisen ulkonäköä negatiivisesti.
Aloittajalle toivotan hyvin paljon onnea vauvasta. Toivu rauhassa synnytyksestä ja yritä levätä mahdollisuuksien mukaan, vaikka vauvan kanssa onkin haasteita. Sopimattomia kommentteja laukoville sukulaisille ja tuttaville kannattaa sanoa suoraan, että kilosi eivät heille kuulu ja jos haluat kommentteja ulkonäöstäsi, pyydät niitä erikseen.