Välit anoppiin eron jälkeen? Enkö kuulunutkaan perheeseen
Ero tuli miehen aloitteesta. Luulin, että kuulun miehen perheeseen, ollaan oltu yhdessä 17 vuotta ja vietetty juhlapyhät yhdessä. Yksi lapsikin on.
Erosimme vuosi sitten. Selvästikään anoppi ei välitä olla yhteyksissä, vaikka meillä oli lapsikin (anoppi tapaa lasta tietysti isäviikoilla).
Olen järkyttynyt, miten äkkiä miehen suvusta heivattiin ”ulos”. Onko muilla samanlaisia kokemuksia? Luulin siis olevani anopille etenkin tärkeä. Miten muilla, onko eron jälkeen ollut välejä anoppiin, miehen sisaruksiin tms?
Kommentit (68)
Vierailija kirjoitti:
Meillä kävi niin,että en suostunut enää olemaan kynnysmatto enkä maksamaan miehen osuuksia vuokrasta ja mies sitten etsi salaa uuden uhrin ja jätti minut ja lapsen. Toisaalta hyvä,että pääsin näin eroon,kun aiemmin pari kertaa yritin ja mies piti pihtiotteessa. Mies joi ja poltti paljon tupakkaa jne eli hänen rahat meni niihin ja minun piti maksaa kaikki muu. Kaiken huippuna ex anoppi pyysi antamaan takaisin hänen lapsellemme ostamat tavarat ja lelut,joita ei kyllä montaa edes ole. En ketään diagnosoi,mutta hivenen narsismia ehkä tuossa suvussa?
Olen kyllä siis ex miehen isän ja hänen vaimon kanssa väleissä. En muun suvun.
Unoha tommoset muijat. Jos ei älyä pitää yhteyksiä unohda. Pääset helpommalla. Muija ei selkeesti vaa tykänny sinusta.
Vierailija kirjoitti:
Ei tarvi edes erota, kun miniä ei kuulu perheeseen.Meillä taannoin otettiin perhepotrettia, niin anoppi sanoi mulle, että sinä et kuulu tähän kuvaan🤔😅
Suomessa taitaa olla paljon näitä anoppeja,jotka perkeleitä.
Tulee uudet miniät ja vävyt entisten tilalle, joihin on tutustuttava eksien tilalle. Välillä ihmisiä siivoutuu lähipiiristä, kaikkiin ei voi pitää yhteyttä. Eikä halua.
Erossa eroaa myös ex puolison suvusta. Paitsi lapset.
Varmaan lapsen ero voi olla kriisi äidilleenkin. Ehkä hän ei ole orientoitunut sellaisiin kuvioihin, että pidetään yhteyttä muiden kuin ydinperheeseen kuuluviin, tämä voi tuntua monimutkaiselta tietyn sukupolven edustajille, etenkin jos on konservatiiviset arvot. Ja voi olla, että eksäni on kertonut asioita, jotka ovat muuttaneet hänen mielikuvaansa sinusta. Tai eksälläsi on uusi nainen, ja hänen äitinsä haluaa nyt keskittyä siihen ihmissuhteeseen, luoda suhdetta uuteen miniäkokelaaseen. Ehkä yhteydenpito sinuun tuntuisi kivuliaalta, jos ero on herättänyt tunteita hänessä.
Isäni kuoli ja meidän perhe lensi ulos suvusta. Koko siihen asti 23 vuotisen elämäni ihmiset hävisivät, eikä kukaan ottanut enää yhteyttä. Todella outoa ja tuntuu pahalta.
Se on perheelle raskasta kun ero tulee.
Ihminen haluaa kohdata asiat, eika jaada miksikaan valikapulaksi eroselvityksiin.
Terve ihminen menee eteenpain ja antaa tilaa niille, jotka on toisen elamassa mukana.
Mun anoppi vihasi mua aina, joten en ihmetellyt haukkumispuhelua, jonka sain kun poikansa haki eroa musta. Olis pitänyt tehdä rikosilmoitus niistä törkeistä väitteistä, mutta en jaksanut. On jo kuollut, joten enää ei kiusaa ketään tää noita-akka.
Ihmettelin itse erolapsena tätä asiaa, että välit katkaistaan toisen sukuun kokonaan. Minullakin oli kiinteä suhde useampaan isäni sisarukseen ja serkkuihin ja nyt he sitten olisivat pyyhitty pois elämästä. Aivan outo tilanne että erotaan kokonaan sukulaisista. Ei antanut kovin hyvää esimerkkiä lapselle, että pitää miettiä mitä voi esim puhua kenenkin sukulaisen kanssa. Tai jos on juhlia joihin odotetaan lapsen molempia sukulaisia? Pidetäänkö juhlat sitten kahdessa paikassa?
Kyllä meillä,välit katkesi molempiin suuntiin, vaikka aviossa 20 v.. Kukaan ei ollut suuttunut kenellekään, mutta ilmeisesti lojaalius kohdistui omaan lapseen. Olen anoppia jokusen kerran nähnyt ja hän soitti minulle, kun äitini kuoli. Anopit kyllä keskenään jatkoivat yhteydenpitoa.
näin se eroissa usein menee. Siinä menettää paljon.
On äärimmäisen raskasta, että sukuni ei 15 vuotta sitten tapahtuneen eroni jälkeen ole vieläkään lakannut kutsumasta ex-miestäni jokaikiseen sukumme kissanristiäisiin, vaikka ex-mieheni petti minua, juopotteli, käytti taloudellisesti hyväksi eikä osallistunut kotitöihin ja lastenhoitoon kuin nimellisesti.
Haluavat kuulemma olla "puolueettomia", vaikka kukaan heistä ei epäilekään, ettei yllä luettelemani lista ole totta.
Miten olisi annos inhimillisyyttä ja armoa minua kohtaan?
Vierailija kirjoitti:
Minua ei laskettu kuuluvaksi exän sukuun edes avioliiton aikana. Tosin kaikki tilapäisen avovaimon ja muutaman viikon ikäiset poika- ja tyttöystävät kuuluivat. Nimenomaan tähdennettiin, että tämä tilaisuus on vain perheelle.
Kurkista peiliin, hyvin usein syy löytyy sieltä.
Vierailija kirjoitti:
Unoha tommoset muijat. Jos ei älyä pitää yhteyksiä unohda. Pääset helpommalla. Muija ei selkeesti vaa tykänny sinusta.
Ja muijallahan on täysi oikeus olla pitämättä tympeästi tyypistä.
Vierailija kirjoitti:
On äärimmäisen raskasta, että sukuni ei 15 vuotta sitten tapahtuneen eroni jälkeen ole vieläkään lakannut kutsumasta ex-miestäni jokaikiseen sukumme kissanristiäisiin, vaikka ex-mieheni petti minua, juopotteli, käytti taloudellisesti hyväksi eikä osallistunut kotitöihin ja lastenhoitoon kuin nimellisesti.
Haluavat kuulemma olla "puolueettomia", vaikka kukaan heistä ei epäilekään, ettei yllä luettelemani lista ole totta.
Miten olisi annos inhimillisyyttä ja armoa minua kohtaan?
Onpa sinulla outo suku. Jätä menemättä tuommoisten moukkien kekkereihin.
Ei minulla mennyt välit appivanhempiin, paremmin säilyivät välit heihin kuin omaaan isääni. Kuolemaansa asti pidimme säännöllisesti yhteyttä ja vierailimme toistemme luona. Ja lapseni aikuistuttuaan pitivät erityisen hyvää huolta heistä. Suunnattoman kiitollinen olen edelleen appivanhempieni hyvyydestä, avuliaisuudesta ja avokätisyydestä lapsia ja minua kohtaan silloin kun elivät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tarvi edes erota, kun miniä ei kuulu perheeseen.Meillä taannoin otettiin perhepotrettia, niin anoppi sanoi mulle, että sinä et kuulu tähän kuvaan🤔😅
Suomessa taitaa olla paljon näitä anoppeja,jotka perkeleitä.
Ja miniöitä jotka ovat piruja.
Sinulla on kohta uusi anoppi. Ei niitä määräänsä enempää pidä olla.
Minä en ole eron jälkeen puhunut/nähnyt ex-anoppia kertaakaan. Erosta jo 12 v.
Meillä kävi niin,että en suostunut enää olemaan kynnysmatto enkä maksamaan miehen osuuksia vuokrasta ja mies sitten etsi salaa uuden uhrin ja jätti minut ja lapsen. Toisaalta hyvä,että pääsin näin eroon,kun aiemmin pari kertaa yritin ja mies piti pihtiotteessa. Mies joi ja poltti paljon tupakkaa jne eli hänen rahat meni niihin ja minun piti maksaa kaikki muu. Kaiken huippuna ex anoppi pyysi antamaan takaisin hänen lapsellemme ostamat tavarat ja lelut,joita ei kyllä montaa edes ole. En ketään diagnosoi,mutta hivenen narsismia ehkä tuossa suvussa?