Lue keskustelun säännöt.
Miksi jotkut miehet yrittävät tahallaan saada naiselle huonon itsetunnon?
28.06.2021 |
Luulevatko että sillä saavat naisen nalkkiin,kun nainen luulisi ettei kelpaa muille?
Kommentit (87)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole sietänyt yhdeltäkään mieheltä ulkonäkööni liittyen yhtään arvostelua. Vaihtoon on lähtenyt saman tien. En myöskään huomauttele miehille heidän puutteistaan. Kehumista yritän löytää aina ja itsekin mielellään sellaisia otan vastaan.
Minä aikani siedin naiselta kitinää puutteistani, kunnes alkoi kyrbimään kunnolla se etten itse koskaan kitissyt mistään ja toinen sitten vähänväliä. Alkoi ihmetyttämään että miksi helvetissä sitten haluaa olla kanssani jos olen niin kelvoton, lähti se nainen.
Sehän se niin järjetöntä onkin, kun toinen vain haukkuu ja moittii mutta haluaa siitä huolimatta pysyä suhteessa. Kertoo aika paljon kyseisen henkilön kypsyydestä ja mielentilasta. Moni on myös aloittanut suhteen siltä pohjalta, että onnistuu muuttamaan toista mieleisekseen ja purkaa pettymystään puolison alituiseen kritisointiin. Jotenkin hämmentävää, että aikuiset ihmiset ihan vilpittömästi uskovat onnistuvansa siinä.
Paljastui kyllä sen suhteen päätöksen jälkeen tän todellinen luonne muutenkin, kun ilmeisesti jonkinlaisena kostona heittäytyi välittömästi parisuhteeseen jonkun tuttunsa kanssa joka ei aiemmin ollut kuitenkaan kelvannut. Kun piti vaan joku äkkiä napata että pystyi näyttämään miten helppoa se hänelle on. Sääli vaan sitä koston välikappaletta, joka oli täysin autuaan tietämätön ja kuvitteli törmänneensä kultasuoneen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä luulen et kyseessä suurimassa osassa tällaisia caseja on ihan vaan suomalainen tuhoisa negatiivinen lyttäämisen malli, johon syyllistyy tasan yhtä paljon miehet ku naisetkin. Ja jota tehdään puolison lisäksi myös omille lapsille.
Itsekin jouduin ihmettelemään miksi mua alkoi melkein vituttaa ku mies keksi uuden harrastuksen, kiinnostuksen kohteen. Alkoi pienet kuittailevat vitsit kunnes todella havahduin, et mitähän halvattua mä teen ja millä oikeudella?? Miksen iloitse toisen ilosta? Mitä tämä on minulta pois? Miksi teen näin? En tiedä vieläkään, mutta selvitän asian. Minun ongelmastahan tässä on kyse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On naisissakin narsisteja, toki vähemmän. Miehen etu on fyysinen koko.
Mutta hienointa on silloin kun voidaan välttää vastakkainasettelua, ja molemmat on samalla puolella.
Tarve vastakkainasetteluun on heikkoutta.Juuri näin. Valitettavan yleistä silti parisuhteissa.
Minulle on pari kertaa käynyt niin, että palavasti suhteeseen kanssani hinkunut mies on muuttunut tylyksi, ivalliseksi ja välinpitämättömäksi heti, kun aloimme seurustella. Pahinta myrkkyä vaikutti olevan se, jos olin hyvällä tuulella jostain aivan pikkuasiasta (auringonpaisteesta, siitä, että lempiteeni oli tarjouksessa jne.). Heti alkoi mököttäminen miehen puolelta. Myös omat kiinnostuksenkohteeni olivat alempiarvoisia mutta minun olisi sitä vastoin pitänyt jaksaa kuunnella miehen luennointia omista harrastuksistaan. Ainoa asia, josta olisin ilmeisesti saanut olla iloinen, oli mies ja hänen tekemisensä.
Nämä kokemukset opettivat sen, että ei enää koskaan parisuhteeseen miehen kanssa, joka on heti alussa ylenpalttisen ihastunut ja suorastaan päällekäyvä. Kokemattomana pidin sitä romanttisena ja osoituksena aidosta kiinnostumisesta, vaikka toisaalta se tuntui jollain tapaa myös luonnottomalta ja epämukavalta. Tällainen asioita liian nopeasti eteenpäin pakottava ihminen - oli mies tai nainen - ei ole ihastunut oikeasti vaan haluaa vain tyydyttää omia tarpeitaan toisen kautta.
Äläpä yleistä. Ihmisillä on todella yksilöllinen tapa tuntea ja ilmaista tunteitaan. Et voi tehdä sen perusteella johtopäätöksiä. Kyllä meillä ensirakkauden kanssa oli todella ylenpalttista ihastumista. Toki olimme nuoriakin. Ja nyt tämä hyvä, tasapainoinen suhde kestänyt jo kohta 20 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole sietänyt yhdeltäkään mieheltä ulkonäkööni liittyen yhtään arvostelua. Vaihtoon on lähtenyt saman tien. En myöskään huomauttele miehille heidän puutteistaan. Kehumista yritän löytää aina ja itsekin mielellään sellaisia otan vastaan.
Minä aikani siedin naiselta kitinää puutteistani, kunnes alkoi kyrbimään kunnolla se etten itse koskaan kitissyt mistään ja toinen sitten vähänväliä. Alkoi ihmetyttämään että miksi helvetissä sitten haluaa olla kanssani jos olen niin kelvoton, lähti se nainen.
Ja siinähän se vika olikin, kun et kitissyt. Olet siis jonkinlainen miellyttäjä ja naiset kyllä tietää, ettei oikea parisuhde voi koskaan olla täydellinen ja pelkkää hattaroilla pomppimista. Sinunkin olisi pitänyt tuoda omia ajatuksiasi ja kritiikkiä esille suhteesta ja kun sitä ei tapahtunut, niin se ärsytti naista. Että siinäpä ukko josta ei saa taas mitään irti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole sietänyt yhdeltäkään mieheltä ulkonäkööni liittyen yhtään arvostelua. Vaihtoon on lähtenyt saman tien. En myöskään huomauttele miehille heidän puutteistaan. Kehumista yritän löytää aina ja itsekin mielellään sellaisia otan vastaan.
Minä aikani siedin naiselta kitinää puutteistani, kunnes alkoi kyrbimään kunnolla se etten itse koskaan kitissyt mistään ja toinen sitten vähänväliä. Alkoi ihmetyttämään että miksi helvetissä sitten haluaa olla kanssani jos olen niin kelvoton, lähti se nainen.
Ja siinähän se vika olikin, kun et kitissyt. Olet siis jonkinlainen miellyttäjä ja naiset kyllä tietää, ettei oikea parisuhde voi koskaan olla täydellinen ja pelkkää hattaroilla pomppimista. Sinunkin olisi pitänyt tuoda omia ajatuksiasi ja kritiikkiä esille suhteesta ja kun sitä ei tapahtunut, niin se ärsytti naista. Että siinäpä ukko josta ei saa taas mitään irti.
Heh, tässä se taas nähtiin: kaikki on miehen syytä aina.
Ettekö tosiaan huomaa mitä itse teette?
Ohis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole sietänyt yhdeltäkään mieheltä ulkonäkööni liittyen yhtään arvostelua. Vaihtoon on lähtenyt saman tien. En myöskään huomauttele miehille heidän puutteistaan. Kehumista yritän löytää aina ja itsekin mielellään sellaisia otan vastaan.
Minä aikani siedin naiselta kitinää puutteistani, kunnes alkoi kyrbimään kunnolla se etten itse koskaan kitissyt mistään ja toinen sitten vähänväliä. Alkoi ihmetyttämään että miksi helvetissä sitten haluaa olla kanssani jos olen niin kelvoton, lähti se nainen.
Ja siinähän se vika olikin, kun et kitissyt. Olet siis jonkinlainen miellyttäjä ja naiset kyllä tietää, ettei oikea parisuhde voi koskaan olla täydellinen ja pelkkää hattaroilla pomppimista. Sinunkin olisi pitänyt tuoda omia ajatuksiasi ja kritiikkiä esille suhteesta ja kun sitä ei tapahtunut, niin se ärsytti naista. Että siinäpä ukko josta ei saa taas mitään irti.
Heh, tässä se taas nähtiin: kaikki on miehen syytä aina.
Ettekö tosiaan huomaa mitä itse teette?
Ohis
Eri mutta kyllä siinä on totuuden siemen että it takes two to tango.
Se taitaa olla suomalainen tapa. Meillä sellaista miestä, joka kehuu naista, pidetään lipeväkielisenä naistenmiehenä, johon ei voi luottaa.
Varsinkin pitkässä avioliitossa on tavallista dissata puolisoa hänelle ja etenkin kavereille.
Jo kutsumanimet muija ja emäntä ym. ovat halveksivia.
No sultahan se onnistuu - kun sattuu joku pieni vahinko.
Musta se hoikentaa - kun laitan ainoan nätin mekon päälleni.
Leivon juhliin montaa lajia, mutta leipä on likilaskuinen - teit sitten kumileipää jne.
Olisi kyllä kivempi saada joskus jotain pikkukehujakin, mutta haaveeksi taitaa jäädä. Ja en, en jätä sitä, ei tarvitse ehdottaa, sen verran tähän jo tottunut ja jotain hyviäkin puolia on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se taitaa olla suomalainen tapa. Meillä sellaista miestä, joka kehuu naista, pidetään lipeväkielisenä naistenmiehenä, johon ei voi luottaa.
Varsinkin pitkässä avioliitossa on tavallista dissata puolisoa hänelle ja etenkin kavereille.
Jo kutsumanimet muija ja emäntä ym. ovat halveksivia.
No sultahan se onnistuu - kun sattuu joku pieni vahinko.
Musta se hoikentaa - kun laitan ainoan nätin mekon päälleni.
Leivon juhliin montaa lajia, mutta leipä on likilaskuinen - teit sitten kumileipää jne.
Olisi kyllä kivempi saada joskus jotain pikkukehujakin, mutta haaveeksi taitaa jäädä. Ja en, en jätä sitä, ei tarvitse ehdottaa, sen verran tähän jo tottunut ja jotain hyviäkin puolia on.
Miksi tähänkin pitää vetää mukaan suomalaisuus? Luuletko, että muissa maissa miehet palvovat naisiaan? Kaikkialla on tällaisia kusipäitä sekä hyviä miehiä.
Vierailija kirjoitti:
Minulle oli silmiä avaavaa lukea Juhani Branderin kirja Miehen kuolema. Kirjoittajan mukaan miehet eivät salli itselleen muita tunteita (urheilun ulkopuolella) kuin aggression. Lisäksi kirjoittajan mukaan miesten ystävyyssuhteet ovat lähellä kiusaamista.
En tiedä, pitääkö kirja paikkaansa, mutta jos on tottunut vain vinoilemaan ja uhoamaan, voi olla vaikea käyttäytyä fiksusti naisseurassa.
Koulukiusattu projisoi kokemuksensa yleismaailmalliseksi säännöksi. Oikeasti miehet puhuvat tunteistaan toisilleen enemmän kuin naisille, koska naiset tuomitsevat ja pitävät heikkona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se taitaa olla suomalainen tapa. Meillä sellaista miestä, joka kehuu naista, pidetään lipeväkielisenä naistenmiehenä, johon ei voi luottaa.
Varsinkin pitkässä avioliitossa on tavallista dissata puolisoa hänelle ja etenkin kavereille.
Jo kutsumanimet muija ja emäntä ym. ovat halveksivia.
No sultahan se onnistuu - kun sattuu joku pieni vahinko.
Musta se hoikentaa - kun laitan ainoan nätin mekon päälleni.
Leivon juhliin montaa lajia, mutta leipä on likilaskuinen - teit sitten kumileipää jne.
Olisi kyllä kivempi saada joskus jotain pikkukehujakin, mutta haaveeksi taitaa jäädä. Ja en, en jätä sitä, ei tarvitse ehdottaa, sen verran tähän jo tottunut ja jotain hyviäkin puolia on.
No huh. Jälleen kerran saan olla onnellinen tuosta tavallisesta suomalaisesta miehestä, joka on ollut rinnallani jo 42 v. Koskaan ei ole minua tai tekemisiäni noin arvostellut.
Oman kokemukseni mukaan nämä miehet hakee jo valmiiksi huonoitsetuntoisen naisen jota tallomalla ilmeisesti kuvittelevat korjaavansa oman huonon itsetuntonsa..
Kaksi huonolla itsetunnolla varustettua ihmistä on match made in hell josta ei seuraa oikeasti ikinä mitään hyvää. Huonompi juttu on tietty sekin, että harvempi hyväitsetuntoinen haluaa suhteeseen ihmisen kanssa jonka itsetuntoa joutuu jatkuvasti paikkailemaan/nostamaan/tukemaan ja vakuuttelemaan suhteen olevan kunnossa jne.
Yksinkään se itsetunto harvemmin korjaantuu. Ainakaan jos sinkkuus ei ole itselle mieluisa/luonteva elämäntapa.
Vanhemmat! Pitäkää oikeasti huolta siitä että lapsistanne kasvaa terveellä itsetunnolla varustettuja aikuisia. Nykyään näyttää valitettavasti olevan kasvamassa oikein kunnon minäminä-prkeleiden sukupolvi jotka kuvittelee olevansa parasta ja tärkeintä mitä maa päällään kantaa eli jotain on kasvatuksessa mennyt pahasti pieleen vaikka siitä lapsen nolaamis/nöyryyttämis-kasvatusmallista ollaankin pääasiassa päästy eroon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on ollut viikon yhteinen lomareissu miehen kanssa. Olen kiinnittänyt huomiota, että joka päivä hän on sanonut jotain negatiivista minusta. Oli aika, kun haukkui ihan avoimesti, mutta ei ole tehnyt sitä enää. Vain sellaisia ohimeneviä pikkuhuomautuksia ja usein huumorin varjolla. Joko ulkonäöstä, tai luonteesta tms. Sellaista pientä, johon on vaikea tarttua, että miksi sanoit noin. Esim tänään laitoin mekon, jossa koin pitkästä aikaa olevani kaunis. Tunsin olevani ihan lähes joku kansikuvatyttö ja naisellinen etc. Mies vilkaisi ja totesi, että onpas mulla hölmö kampaus.
Hän ei suostu kehumaan ulkonäköäni, vaikka olen kertonut, että tuo vaikuttaa negatiivisesti ja etten tunne itseäni viehättäväksi hänen silmissään. Vaikka olen pyytänyt, että olisi kiva, etä hän kehuisi, niin ei suostu sanomaan mitään sellaista. Hiljaisuus on korvia huumaavaa. Kun sitten kysyn, että mikset voi sanoa jotain kaunista, vaikka pyydän, niin ei vastaa mitään.
Mulle alkaisi kelvata mikä tahansa pelimies, joka kehuisi minua vaikka valheellisestikin. Ihan sama, vaikka tietäisin sen olevan vain tyhjää puhetta, olisi silti ihana kuulla jonkun kehuvan.
En myöskään ymmärrä, miksi mieheni tekee näin. Luulisi hänenkin hyötyvän siitä, että olisi tyytyväinen ja himokas ja estoton vaimo, sen sijaan, että vaimo on sulkeutunut ja masentunut ja vähemmän halukas ja kiihkeä seksissä.
Vierailija kirjoitti:
Se taitaa olla suomalainen tapa. Meillä sellaista miestä, joka kehuu naista, pidetään lipeväkielisenä naistenmiehenä, johon ei voi luottaa.
Varsinkin pitkässä avioliitossa on tavallista dissata puolisoa hänelle ja etenkin kavereille.
Jo kutsumanimet muija ja emäntä ym. ovat halveksivia.
No sultahan se onnistuu - kun sattuu joku pieni vahinko.
Musta se hoikentaa - kun laitan ainoan nätin mekon päälleni.
Leivon juhliin montaa lajia, mutta leipä on likilaskuinen - teit sitten kumileipää jne.
Olisi kyllä kivempi saada joskus jotain pikkukehujakin, mutta haaveeksi taitaa jäädä. Ja en, en jätä sitä, ei tarvitse ehdottaa, sen verran tähän jo tottunut ja jotain hyviäkin puolia on.
Totta. Tosin tuo jatkuva arvostelu ja nälviminen onnistuu myös naisilta miehen suuntaan.
Täällä on edelleen liikaa sellaista tuppisuu-meininkiä, että ihan muuten vaan ei jutella eikä ainakaan positiivisessa hengessä vaan suu avataan ainoastaan silloin kun on jotain negatiivista sanottavaa, paheksuttavaa tai ollaan jotain vailla. Ei siis avata omia ajatuksia, ei olla aidosti kiinnostuneita tutustumaan siihen omaan puolisoon eikä jaeta normiarkea vaan pääasiassa kaikki haudotaan vaan oman pään sisällä ja sitten kun toinen ei _ylläri_ ole edelleenkään ajatustenlukija tai tahdoton marionetti niin vedetään jonkinsortin kilarit kun asiat ei menneetkään oman mielen mukaan.
Ja sitten on just tuo, että minkäänlaista onnistumista ei ole ikinä eikä toista haluta kehua eikä kiittää. Joko just joku pullakin on ihan aina joko liian tummaksi paistunutta tai sitten kysytään että "kuutamollako paistoit" kun on näin vaaleaksi jäänyt vaikka itse maussa/koostumuksessa ei olisi mitään vikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies haukkui vuosia ulkonäköäni. Piti siitä illanistujaisissa puheita. Valitti sukulaisillekin. Jossain vaiheessa sitä oli vain pakko myöntää itselleen, että miehelläni oli kalju, munakoison muotoinen pää. Kierot silmät. Lyhytkin oli ja persjalkainen, eikä mitenkään edes keskiverto älykäs. Ja silloin tajusin, että kun on ilkeäkin niin mitä minä muka tuossa öykkärissä rakastan? En voi varmasti rakastaa mitään. Minun täytyy olla sairas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se taitaa olla suomalainen tapa. Meillä sellaista miestä, joka kehuu naista, pidetään lipeväkielisenä naistenmiehenä, johon ei voi luottaa.
Varsinkin pitkässä avioliitossa on tavallista dissata puolisoa hänelle ja etenkin kavereille.
Jo kutsumanimet muija ja emäntä ym. ovat halveksivia.
No sultahan se onnistuu - kun sattuu joku pieni vahinko.
Musta se hoikentaa - kun laitan ainoan nätin mekon päälleni.
Leivon juhliin montaa lajia, mutta leipä on likilaskuinen - teit sitten kumileipää jne.
Olisi kyllä kivempi saada joskus jotain pikkukehujakin, mutta haaveeksi taitaa jäädä. Ja en, en jätä sitä, ei tarvitse ehdottaa, sen verran tähän jo tottunut ja jotain hyviäkin puolia on.No huh. Jälleen kerran saan olla onnellinen tuosta tavallisesta suomalaisesta miehestä, joka on ollut rinnallani jo 42 v. Koskaan ei ole minua tai tekemisiäni noin arvostellut.
Tuollaisen kun löytäisi. Mukavan, rehdin miehen.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on ollut viikon yhteinen lomareissu miehen kanssa. Olen kiinnittänyt huomiota, että joka päivä hän on sanonut jotain negatiivista minusta. Oli aika, kun haukkui ihan avoimesti, mutta ei ole tehnyt sitä enää. Vain sellaisia ohimeneviä pikkuhuomautuksia ja usein huumorin varjolla. Joko ulkonäöstä, tai luonteesta tms. Sellaista pientä, johon on vaikea tarttua, että miksi sanoit noin. Esim tänään laitoin mekon, jossa koin pitkästä aikaa olevani kaunis. Tunsin olevani ihan lähes joku kansikuvatyttö ja naisellinen etc. Mies vilkaisi ja totesi, että onpas mulla hölmö kampaus.
Hän ei suostu kehumaan ulkonäköäni, vaikka olen kertonut, että tuo vaikuttaa negatiivisesti ja etten tunne itseäni viehättäväksi hänen silmissään. Vaikka olen pyytänyt, että olisi kiva, etä hän kehuisi, niin ei suostu sanomaan mitään sellaista. Hiljaisuus on korvia huumaavaa. Kun sitten kysyn, että mikset voi sanoa jotain kaunista, vaikka pyydän, niin ei vastaa mitään.
Mulle alkaisi kelvata mikä tahansa pelimies, joka kehuisi minua vaikka valheellisestikin. Ihan sama, vaikka tietäisin sen olevan vain tyhjää puhetta, olisi silti ihana kuulla jonkun kehuvan.
En myöskään ymmärrä, miksi mieheni tekee näin. Luulisi hänenkin hyötyvän siitä, että olisi tyytyväinen ja himokas ja estoton vaimo, sen sijaan, että vaimo on sulkeutunut ja masentunut ja vähemmän halukas ja kiihkeä seksissä.
No semmoisena nöyränä kehujen kerjäänä se haluaa sinut pitää. Toivoo saavansa itstuntosi niin pskaksi, ettet mene tarjoamaan itseäsi kenellekään pelimiehelle. Noin se logiikka näillä reppanoilla toimii. Niille onnellinen, iloinen ja elämästään nauttiva nainen on suorastaan pelottava.
Että semmoisen miehen olet sitten mennyt valitsemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on ollut viikon yhteinen lomareissu miehen kanssa. Olen kiinnittänyt huomiota, että joka päivä hän on sanonut jotain negatiivista minusta. Oli aika, kun haukkui ihan avoimesti, mutta ei ole tehnyt sitä enää. Vain sellaisia ohimeneviä pikkuhuomautuksia ja usein huumorin varjolla. Joko ulkonäöstä, tai luonteesta tms. Sellaista pientä, johon on vaikea tarttua, että miksi sanoit noin. Esim tänään laitoin mekon, jossa koin pitkästä aikaa olevani kaunis. Tunsin olevani ihan lähes joku kansikuvatyttö ja naisellinen etc. Mies vilkaisi ja totesi, että onpas mulla hölmö kampaus.
Hän ei suostu kehumaan ulkonäköäni, vaikka olen kertonut, että tuo vaikuttaa negatiivisesti ja etten tunne itseäni viehättäväksi hänen silmissään. Vaikka olen pyytänyt, että olisi kiva, etä hän kehuisi, niin ei suostu sanomaan mitään sellaista. Hiljaisuus on korvia huumaavaa. Kun sitten kysyn, että mikset voi sanoa jotain kaunista, vaikka pyydän, niin ei vastaa mitään.
Mulle alkaisi kelvata mikä tahansa pelimies, joka kehuisi minua vaikka valheellisestikin. Ihan sama, vaikka tietäisin sen olevan vain tyhjää puhetta, olisi silti ihana kuulla jonkun kehuvan.
En myöskään ymmärrä, miksi mieheni tekee näin. Luulisi hänenkin hyötyvän siitä, että olisi tyytyväinen ja himokas ja estoton vaimo, sen sijaan, että vaimo on sulkeutunut ja masentunut ja vähemmän halukas ja kiihkeä seksissä.No semmoisena nöyränä kehujen kerjäänä se haluaa sinut pitää. Toivoo saavansa itstuntosi niin pskaksi, ettet mene tarjoamaan itseäsi kenellekään pelimiehelle. Noin se logiikka näillä reppanoilla toimii. Niille onnellinen, iloinen ja elämästään nauttiva nainen on suorastaan pelottava.
Että semmoisen miehen olet sitten mennyt valitsemaan.
En ole "mennyt valitsemaan" sellaista miestä, joka yrittää nitistää nälvimällä. Päinvastoin. Tavatessamme ja sen jälkeen mies kehui minua kauniiksi ja ihanaksi joka päivä. Siksi varmaan rakastuinkin, kun hän todella sai minut tuntemaan itseni tosi upeaksi ja hyväksi. Lopetti sen häiden jälkeen ja sitten alkoi se arvostelu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on ollut viikon yhteinen lomareissu miehen kanssa. Olen kiinnittänyt huomiota, että joka päivä hän on sanonut jotain negatiivista minusta. Oli aika, kun haukkui ihan avoimesti, mutta ei ole tehnyt sitä enää. Vain sellaisia ohimeneviä pikkuhuomautuksia ja usein huumorin varjolla. Joko ulkonäöstä, tai luonteesta tms. Sellaista pientä, johon on vaikea tarttua, että miksi sanoit noin. Esim tänään laitoin mekon, jossa koin pitkästä aikaa olevani kaunis. Tunsin olevani ihan lähes joku kansikuvatyttö ja naisellinen etc. Mies vilkaisi ja totesi, että onpas mulla hölmö kampaus.
Hän ei suostu kehumaan ulkonäköäni, vaikka olen kertonut, että tuo vaikuttaa negatiivisesti ja etten tunne itseäni viehättäväksi hänen silmissään. Vaikka olen pyytänyt, että olisi kiva, etä hän kehuisi, niin ei suostu sanomaan mitään sellaista. Hiljaisuus on korvia huumaavaa. Kun sitten kysyn, että mikset voi sanoa jotain kaunista, vaikka pyydän, niin ei vastaa mitään.
Mulle alkaisi kelvata mikä tahansa pelimies, joka kehuisi minua vaikka valheellisestikin. Ihan sama, vaikka tietäisin sen olevan vain tyhjää puhetta, olisi silti ihana kuulla jonkun kehuvan.
En myöskään ymmärrä, miksi mieheni tekee näin. Luulisi hänenkin hyötyvän siitä, että olisi tyytyväinen ja himokas ja estoton vaimo, sen sijaan, että vaimo on sulkeutunut ja masentunut ja vähemmän halukas ja kiihkeä seksissä.No semmoisena nöyränä kehujen kerjäänä se haluaa sinut pitää. Toivoo saavansa itstuntosi niin pskaksi, ettet mene tarjoamaan itseäsi kenellekään pelimiehelle. Noin se logiikka näillä reppanoilla toimii. Niille onnellinen, iloinen ja elämästään nauttiva nainen on suorastaan pelottava.
Että semmoisen miehen olet sitten mennyt valitsemaan.
En ole "mennyt valitsemaan" sellaista miestä, joka yrittää nitistää nälvimällä. Päinvastoin. Tavatessamme ja sen jälkeen mies kehui minua kauniiksi ja ihanaksi joka päivä. Siksi varmaan rakastuinkin, kun hän todella sai minut tuntemaan itseni tosi upeaksi ja hyväksi. Lopetti sen häiden jälkeen ja sitten alkoi se arvostelu.
Onnea, miehesi on narsisti. LÄHDE. Oikeasti elämä on liian lyhyt että päivääkään siitä voi tuhlata tuollaisen kanssa.
Todella sitä luulisi, että kumppaninsa haluaisi tehdä onnelliseksi. Mutta sitten on näitä omituisia ankeuttajia, lienevätkö jotain tyytyjiä vai muuten vaan itsetunnottomia.
Huomasin saman. Alussa nää jaksaa aikansa esittää ja sitten kun mielestään suhde on tarpeeksi vankalla tasolla, alkaa se sellainen toisenlainen vaihe. Asiat ei olekaan enää hauskaa ja kivaa ja kaikki todellakin pyörii hänen oman napansa ympärillä. Ellei asiat mene täysin hänen ajatustensa mukaisesti, nousee kriisitilanne. Uskaltavat heittäytyä enemmän omaksi epämiellyttäväksi itsekseen, kun ajattelevat ettei se toinen enää niin herkästi lähtisi.