M/S Estonia 20 vuotta sitten

Faith kirjoitti:

En pelkää, mutta jos olisi kova merenkäynti laivalla ollessani, olisin vähän huolissani.

Toisaalta ajattelisin, että Estonian onnettomuuden takia turvallisuusstandardeja on varmaan vahvistettu ja että hätäkuulutukset annettaisiin varmuuden vuoksi aikaisemmassa vaiheessa ja että pelastusoperaatiot olisivat paremmin organisoituja kuin silloin. Olettaisin siis, että virheistä on opittu. En tiedä onko oikeasti, mutta luottaisin siihen. Itse ainakin olisin tehnyt parannuksia, jos olisin vastuuasemassa.

Pelastusveneet on edelleen käytännössä hyödyttömiä jos laiva on kallistunut, koska niiden laskeminen on hyvin vaikeaa. Samoin laivojen sisätiloista on edelleen yhtä hankala päästä ulos jos laiva on kallistunut; portaikot, aulatilat ja käytävät tulisi suunnitella siten, että niissä pystyisi liikkumaan auttavasti myös 45-90 asteen kallistumassa.

Vierailija kirjoitti:

Faith kirjoitti:

En pelkää, mutta jos olisi kova merenkäynti laivalla ollessani, olisin vähän huolissani.

Toisaalta ajattelisin, että Estonian onnettomuuden takia turvallisuusstandardeja on varmaan vahvistettu ja että hätäkuulutukset annettaisiin varmuuden vuoksi aikaisemmassa vaiheessa ja että pelastusoperaatiot olisivat paremmin organisoituja kuin silloin. Olettaisin siis, että virheistä on opittu. En tiedä onko oikeasti, mutta luottaisin siihen. Itse ainakin olisin tehnyt parannuksia, jos olisin vastuuasemassa.

Pelastusveneet on edelleen käytännössä hyödyttömiä jos laiva on kallistunut, koska niiden laskeminen on hyvin vaikeaa. Samoin laivojen sisätiloista on edelleen yhtä hankala päästä ulos jos laiva on kallistunut; portaikot, aulatilat ja käytävät tulisi suunnitella siten, että niissä pystyisi liikkumaan auttavasti myös 45-90 asteen kallistumassa.

Eiköhän pelastusveneet ja niiden laskemistekniikkakin ole kehittynyt melkoisesti Estonian ajoista. Nykyäänhän on muunmuassa vapaasti putoavia pelastusveneitä. Toki jos laivassa on huomattava kallistuma, niin onhan pelastusveneen lastaaminen väistämättä todella haastavaa.

Muistan kun 11-vuotiaana avasin aamulla tv:n tarkoituksena katsella lastenohjelma vielä ennen kouluunlähtöä. Tulikin katseltua hyvin erilaista ohjelmaa.

Sen muistan myös, että useampi erikoinen sekaannus alkuvaiheessa oli. Toki osin ymmärrettävää. Kuitenkin se on edelleen mielestäni ihmeellistä että heti ensimmäisissä listoissa oli Avo Pihtin nimi ja uutisissakin puhuttiin että vapaalla ollut kapteeni pelastui ja ensimmäiset haastattelutkin tehty.  Äidin muistan sanoneen että toivottavasti tätä kautta saadaan pian lisätietoa onnettomuudesta. Sitten omituisesti todettiin että tämä olikin sekaannusta vaikka muistan jonkun kertoneen peräti henkilökohtaisesti Pihtin kanssa jutelleensa. Olisiko sitten ollut tämä ruotsalainen viranomainen mihin yllä viitattu.

28.9. viisiosainen dokumentti sarja: Estonia-Mullistava löytö. Dplay

Siis miten ihmiset pelastuivat sieltä kun valot sammuivat jo laivan kallistuessa. Eihän merellä ole kovin paljon valoa klo 1.30

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 21:26"]

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 18:12"]

[quote author="Vierailija" time="28.09.2014 klo 14:32"]

Tänä vuonna vasta ekan kerran luin jutun, jossa pelastustöissä ollut sanoi suoraan, että uppoaminen oli kapteenin vika. Ajoi liian kovalla vauhdilla myrskyssä. Olisi pitänyt hiljentää ja ajaa vaikka lähemmäs Suomen rannikkoa (ei kuitenkaan liian lähelle, koska aallot on jyrkempiä jos ei ole tarpeeksi syvää vettä alla). Ilmeisesti tämän sanomista on vältelty tunnesyistä.

Tietysti kova sää, mutta olihan aluksella ajettu samanlaisessa ennenkin eikä ollut mitään perustetta epäillä etteikö kestäisi.

Ei noin kovia myrskyjä ole kuin muutama vuodessa, ja niistäkin osa jääpeitteen aikana, jolloin ei ole isoja aaltoja. 1994 oli vasta toinen syksy kun Estonia seilasi avomerellä. Sitä ennen se oli ollut vain Turku–Tukholma -saaristoreitillä ja Pohjanlahdella. Tuo saattoi olla kovin keli missä laiva oli koskaan kulkenut ainakaan täydellä nopeudella.

Joku arvio oli, että ajanut 20 tuntia historiansa aikana samoissa olosuhteissa eikä mitään näkyviä vaurioita. Kuitenkin sen kokoluokan alus, että pelkästään tuulen vuoksi sillä ei ainakaan sisämerellä jäädä koskaan rantaan. Pienemmät alukset joutuu kyllä arvioimaan jäiden lisäksi myös tuulta ja useinhan jo HKI-TAL väli jää monelta ajamatta lännen ja lounaan välisen tuulen takia. Visiiriongelmia oli ja on ollut samanlaisella ja erilaisella rakenteella tehdyissä keuloissa itämerellä ennenkin, mutta kenelläkään (joka asiaan olisi voinut puuttua) ei kai edes käynyt mielessä, että visiiri voi kokonaan pudota ja vetää rampin auki.

Sukulaisalus Diana II pääsi nilkuttamalla ennen Estonian turmaa reitillään Trelleborgiin, kun visiirin lukitukset petti ja visiiri oli jo osittain auki! Edes tämä ei saanut Estlineä tarkistamaan ja vahvistamaan keulavisiiriä varsinkin kun sen reitti kulki avomerellä. Myös muita visiirionnettomuuksia oli ollut jo 1970-luvulla. Estonian visiiri oli siinä kunnossa, ettei se kestänyt myrskyisää keliä. Kyse oli aikapommista, joka laukesi. Spekulaatiota on, olisiko vahvistettu ja jotenkin lisälukituksilla varustettu rakennekaan kestänyt vaan olisiko keulaportti pitänyt joko hitsata kiinni tai uusia perhosportiksi kyseisellä reitillä.

Estonian järkyttävä tragedia aiheutti niin paljon muutoksia merenkulun turvallisuussäädöksiin mm.visiirirakenteiden turvallisuuteen, että se luultavasti on pelastanut tuhansien ihmishengen. Valitettavasti tarvittiin tuollainen suurkatastrofi ennen kuin varustamot ottivat opikseen.

Vierailija kirjoitti:

Estonian järkyttävä tragedia aiheutti niin paljon muutoksia merenkulun turvallisuussäädöksiin mm.visiirirakenteiden turvallisuuteen, että se luultavasti on pelastanut tuhansien ihmishengen. Valitettavasti tarvittiin tuollainen suurkatastrofi ennen kuin varustamot ottivat opikseen.

No Itämerellä ei ainekaan ollut tollassia onnettomuuksia ennenkään Estonian tuomia muutoksia.

Valkonen ei niele väitettä, että Suomen meriviranomaisten laiminlyöntien vuoksi Estonian omistaja eli virolais-ruotsalainen Estline ei olisi tiennyt aluksen liikennerajoituksesta. Merenkulkuneuvoksen mielestä Suomen viranomaiset eivät voi valvoa, mihin laivoja Suomesta myydään, millaisin paperein ja mihin liikenteeseen. Sellaiset asiat kuluvat ostajalle, myyjälle (Silja Line) ja ostajamaan meriviranomaisille.

Viking Sally oli katsastettu rannikoille Suomen ja Ruotsin väliseen lyhyeen kansainväliseen liikenteeseen

Estonian keularampin paikkaa huomattavasti tärkeämpi syy turmaan oli keulan rakenne, jossa vedenpitävä ramppi oli osin koteloitu visiirin sisään.

Näin arvioi turman kansainvälisen tutkimuskomission suomalainen asiantuntijajäsen, tekniikan tohtori Tuomo Karppinen . Hänen mielestään Estonia keula on konstruktioltaan "absoluuttisen vaarallinen".

HS 20.12.1994

Kun ajat autolla kuoppaisella tiellä, hidastat vauhtia. Näin teki suomalaiskapteenit tuolloin myrsky-yönä.

Kokeilepa ajaa täysillä isoihin kuoppiin-melko varmasti auton rakenteet pettää-ainakin vanhassa autossa.

Olen myös melko kokenut veneilijä, ja siinäkin hommassa pitää huomioida aaltojen voima ja suhteuttaa veneen nopeus.

Estonian keularampin rakenne ja sen paikka olisi sallinut sen ajaa vain suojaisemmilla reiteillä ja sen vuoksi se olikin ollut Tko-Sto-Tku ja Vaasa-Umeå reiteillä aiemmin, joissa avomeriosuus on huomattavasti pienempi. Estonia ajoi siis 1994 väärällä reitillä jo lähtökohtaisesti ja tuevallisuusasiakirjoihin ja laivatodistuksiin oli laitettu tiedot luokituksista ja rajoituksista ja ne oli Estline varustamon tiedossa. Varustamo siis tahallaan ajatti laivaa väärällä reitillä ahneuksissaan.

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="28.08.2014 klo 20:56"]

Itse olin silloin vielä teini, mutta muistan kyllä onnettomuuden. Luettuani Ilkka Remeksen kirjan Pyörre kiinnostuin lukemaan enemmänkin tapauksesta, ja aika mielenkiintoisia tapahtumia Estonian uppoamiseen liittyy.. Mikäli kyseessä oli oikeasti onnettomuus, ainakin sen tutkinta herätää paljon kysymyksiä.

 

Höpöhöpö tutkinta mitään kysymyksiä herättää. Mieheni kuuluu laivapäällystöön ja minä olen hänen kauttaan saanut lukea asiaa koskevat raportit. Ei niissä ole mitään epäselvää.

Eikä pelota omasta tai miehen puolesta.

Niin lukenut ne viralliset raportit, ei niitä salaisia raportteja peruspäällystölle näytetä.

Jotai hämärää tutkinnassa on, mitä, senkun tietäis.

Vierailija kirjoitti:

Muistan kun parikymppisenä nuorukaisena katsoin uutispätkää jossa hukkuneita nuoria naisia alusvaatteisillaan kellui meressä ja pelastuslautoilla. Ajattelin että Ristus miksi tuhlaat noin..

:D

Vierailija kirjoitti:

Miksi näitä vuosipäiviä muistellaan aina päivämäärän mukaan eikä viikonpäivän mukaan? Estonia upposi keskiviikkona, ei sunnuntaina. Oikea muistopäivä olisi se viikonpäivä, jona tapaus sattui ja joka olisi lähimpänä kyseistä päivämäärää. Estonian tapauksessa siis aina viikon 39 tai 40 keskiviikko. Tänä vuonna se olisi ensi keskiviikko. Viikonpäivät ovat paljon enemmän toistensa kaltaisia kuin päivämäärät, pois lukien joulut ja muut juhlapyhät, joissa on aina oma fiiliksensä viikonpäivästä riippumatta.

Oletko se sinä Niilo?

Dplayssä on juuri hyvä dokkari tuosta aiheesta ja olen sitä mieltä että jos kyljessä vedenpinnan alla ei olisi reikää/reikiä niin kyllä se olisi jäänyt pintaan kellumaan ylösalaisin. Ja jo siitä syystä että normaalisti laivan pohja sekä sivut on aikas lailla veden ja sen myötä myös ilmatiiviit!

Eli kieltämättä tässä nyt herää kysymyksiä koska jopa viikkoa ennen MI6(jos muistan oikein) sai varoituksen venäjältä että lopettaa sotakaluston salakuljetksen laivalla, "tai muuten........"

Tänään tulee 27 vuotta tapahtumasta. Kumma kun missään ei ole vuosipäivämuisteluja tänä vuonna.