jos haluaa lääkikseen, pitääkö lukea fysiikkaa?

[quote author="Vierailija" time="27.06.2014 klo 13:39"]

En missään nimessä luopuisi pitkästä matematiikasta. Vaikka sitä ei suoranaisesti pääsykokeissa tarvitakaan, niin pitkän matematiikan opiskelu tuo sellaista laskurutiinia, jota ilman on tosi vaikea saada laskettua pääsykokeissa fysiikan ja kemian laskuja tarpeeksi nopeasti.

[/quote]

Laskurutiinia voi kyllä hankkia muutenkin, esim. laskemalla fysiikan laskuja paljon ennen pääsykoetta. Toistan: pitkän matikan tarve on harhaluulo, ilman sitä pärjää pääsykokeissa vallan hyvin. Fyssan laskut onnistuvat lyhyellä matikalla, toisen asteen yhtälön ratkaisukaavaa monimutkaisempaa matikkaa ei fyssan laskuissa tarvita. Mutta on iso virhe jättää pitkä fysiikka ja jatkaa pitkää matikkaa jos lääkikseen haluaa.  T.Lääkäritäti

Tuota noin... ap, jos tiedonhankintakykysi ulottuvat ja rajoittuvat tämmöisissä asioissa av:lle asti, niin ehkä miettisin jotain toista alaa. Jos terveydenhoito on se mikä kiinnostaa, niin ehkä sitten lähihoitajaksi, max. sairaanhoitajaksi...

Mutta aiheeseen. Kokeessa pitää hallita kemia, fysiikka ja biologia. Pitkästä matikasta saat hyvää laskurutiinia. Hissat kokonaan pois, niitä voit lukea iltalukemisena joskus jos vielä vanhempana kiinnostaa. Satsaa lukiossa fysiikkaan ja kemiaan, ne ovat useimmille vaikeimmat. Niitä on myös vaikea lukea itsenäisesti, toisin kuin bilsaa. Bilsan kursseista otat ne mitä saat lukkariin mahtumaan ja loput voit aivan hyvin päntätä itsenäisesti pääsykoetta varten. Niissä kursseissa ei ole mitään erityistä tajuttavaa, lähinnä ulkoa opeteltavaa. Toisin kuin fysiikassa ja kemiassa, jotka pitää ymmärtää selvitäkseen soveltavista pääsykoetehtävistä.

[quote author="Vierailija" time="27.06.2014 klo 13:49"]

Tuota noin... ap, jos tiedonhankintakykysi ulottuvat ja rajoittuvat tämmöisissä asioissa av:lle asti, niin ehkä miettisin jotain toista alaa. Jos terveydenhoito on se mikä kiinnostaa, niin ehkä sitten lähihoitajaksi, max. sairaanhoitajaksi...

Mutta aiheeseen. Kokeessa pitää hallita kemia, fysiikka ja biologia. Pitkästä matikasta saat hyvää laskurutiinia. Hissat kokonaan pois, niitä voit lukea iltalukemisena joskus jos vielä vanhempana kiinnostaa. Satsaa lukiossa fysiikkaan ja kemiaan, ne ovat useimmille vaikeimmat. Niitä on myös vaikea lukea itsenäisesti, toisin kuin bilsaa. Bilsan kursseista otat ne mitä saat lukkariin mahtumaan ja loput voit aivan hyvin päntätä itsenäisesti pääsykoetta varten. Niissä kursseissa ei ole mitään erityistä tajuttavaa, lähinnä ulkoa opeteltavaa. Toisin kuin fysiikassa ja kemiassa, jotka pitää ymmärtää selvitäkseen soveltavista pääsykoetehtävistä.

[/quote]

Mitä vikaa kysyä nettifoorumilta asiasta, jossa käy normaaleita ja oikea ihmisiä, jolla on kokemusta ja tietoa asiasta? Toki olen muualtakin katsonut, mutta en koe että täältä kysymisestä on paljoakaan haittaa. Mutta kiitos kuitenkin. Ap

Tyhmä kysymys tähän väliin. Mihin lääkäri tarvitsee kemiaa tai fysiikkaa? Onko ne pääaineina opinnoissa? Tarvitaanko niitä ollenkaan lääkärinä? Itse en ole käynyt kuin ihan terveyskeskuksessa yleislääkärillä (vai mitä nämä nyt ovatkaan) ja eiväthän he tee muuta kuin pistävät minut tutkimuksiin ja korkeintaan oireiden perusteella veikkaavat sairautta.

Ja tiedän, että tyhmä kysymys, mutta en tiedä lääkärin töistä tuon enempää niin kiinnostaa.

Voiko yliopistossa lukea lääketiedettä sivuaineena?

Nyt kolmena vuotena valintakoe on ollut lukion bilsasta, kemiasta ja fysiikasta. Nämä vaatimukset pysyvät lähes samoina, vaikka jokin pääsykoekirja otettaisiinkin käyttöön, sillä lääkiksen valintakoe on aina vaatinut kyseisten kurssien pohjatietojen osaamista. Joten mitä enemmän ko. kursseja luet, sitä enemmän pistät "rahaa pankkiin". Pitkä matikka tukee osaamista.

Sulla on vielä hyvin aikaa käydä lukiokursseja, joten lue myös niitäkin aineita, joita haluat. Lukio tulee toki olemaan tiivistä, mutta voihan sitä tarvittaessa venyttääkin.

Kirjoitin itse äidinkielen, englannin, ruotsin, historian, fysiikan, kemian, biologian ja pitkän matikan kolmeen kirjoituskertaan jaettuna, mutta kolmeen vuoteen sain tehtyä siitä huolimatta. Bilsaa aloin lukea vasta kakkosen keväällä, kun tajusin haluavani lääkikseen - alla oli pari ylimääräistä kurssia psykologiaa.

Vuosikurssilleni pääsi vuosi sitten noin 10 % sen kevään abeja. Useimmilla on siis edessä välivuosi tai kaksi (puolella myös intti) ennen lääkikseen pääsyä.

Terv. Lääkisopiskelija 2013->

[quote author="Vierailija" time="27.06.2014 klo 13:54"]

Tyhmä kysymys tähän väliin. Mihin lääkäri tarvitsee kemiaa tai fysiikkaa? Onko ne pääaineina opinnoissa? Tarvitaanko niitä ollenkaan lääkärinä? Itse en ole käynyt kuin ihan terveyskeskuksessa yleislääkärillä (vai mitä nämä nyt ovatkaan) ja eiväthän he tee muuta kuin pistävät minut tutkimuksiin ja korkeintaan oireiden perusteella veikkaavat sairautta.

Ja tiedän, että tyhmä kysymys, mutta en tiedä lääkärin töistä tuon enempää niin kiinnostaa.

Voiko yliopistossa lukea lääketiedettä sivuaineena?

[/quote]

Kemian ja fysiikan perusteiden ymmärtäminen tukee lähes kaikkialla ainakin alkuvaiheen lääkisopiskeluja. On vaikea tajuta, miten esim. röntgenkuva kuvaantuu eri esimerkiksi eri kudoksissa tai ymmärtää veren, verisuonien ja imusuonien yhteyttä toisiinsa. Lääkärintyössä ei sinänsä enää välttämättä hyödynnetä suoraan kemiaa ja fysiikkaa, mutta opinnoissa ne ovat kovastikin tarpeen, vaikka laskuja ei enää tehtäisi.

Joissain yliopistoissa voi lukea yksittäisiä kursseja, joita lääketieteelliset tiedekunnat järjestävät, ja esimerkiksi Helsingissä ravitsemustieteissä luetaan ihmisfysiologiaa lääkiksen puolella. Sivuainetta siitä ei kuitenkaan saa.

T. Lääkisopiskelija 2013->

Hissa huitsin nevadaan ja kaikki fysiikan kurssit.

Kannattaa ottaa pitkä matematiikka jos ei tuota vaikeuksia. Kaikki kurssit kemia.biologia ja fysiikka.

[quote author="Vierailija" time="27.06.2014 klo 13:26"]

Olen menossa nyt lukion toiselle, ja olen vallinnut lähes kaikki biologian, kemian ja pitkän matikan kurssit + pakolliset ja muutaman ylimääräisen historian. Alkaa olla lukujärjestys täysi ja mietin, pitääkö sitä fysiikkaa miten paljon lukea? Olen käynyt vain vain 2 kurssia. Kiitos.

[/quote] fysiikan syventävät ehdottomasti

[quote author="Vierailija" time="27.06.2014 klo 20:35"]

Fysiikan kaikki kurssit on paljon tärkeämpää kuin pitkä matematiikka. Lääkiksen pääsykokeessa ei tarvitse pitkän matematiikan osaamista.

[/quote]  auttaa laskuissa

[quote author="Vierailija" time="27.06.2014 klo 13:59"]

[quote author="Vierailija" time="27.06.2014 klo 13:54"]

Tyhmä kysymys tähän väliin. Mihin lääkäri tarvitsee kemiaa tai fysiikkaa? Onko ne pääaineina opinnoissa? Tarvitaanko niitä ollenkaan lääkärinä? Itse en ole käynyt kuin ihan terveyskeskuksessa yleislääkärillä (vai mitä nämä nyt ovatkaan) ja eiväthän he tee muuta kuin pistävät minut tutkimuksiin ja korkeintaan oireiden perusteella veikkaavat sairautta.

Ja tiedän, että tyhmä kysymys, mutta en tiedä lääkärin töistä tuon enempää niin kiinnostaa.

Voiko yliopistossa lukea lääketiedettä sivuaineena?

[/quote]

Kemian ja fysiikan perusteiden ymmärtäminen tukee lähes kaikkialla ainakin alkuvaiheen lääkisopiskeluja. On vaikea tajuta, miten esim. röntgenkuva kuvaantuu eri esimerkiksi eri kudoksissa tai ymmärtää veren, verisuonien ja imusuonien yhteyttä toisiinsa. Lääkärintyössä ei sinänsä enää välttämättä hyödynnetä suoraan kemiaa ja fysiikkaa, mutta opinnoissa ne ovat kovastikin tarpeen, vaikka laskuja ei enää tehtäisi.

Joissain yliopistoissa voi lukea yksittäisiä kursseja, joita lääketieteelliset tiedekunnat järjestävät, ja esimerkiksi Helsingissä ravitsemustieteissä luetaan ihmisfysiologiaa lääkiksen puolella. Sivuainetta siitä ei kuitenkaan saa.

T. Lääkisopiskelija 2013->

[/quote]  pääsykokeissa tarvitaan, ellet suorita fysiikan syventäviä niin et ikinä tule pääsemään lääkikseen vaikka muuten ois mahikset

[quote author="Vierailija" time="12.01.2015 klo 21:24"]

[quote author="Vierailija" time="27.06.2014 klo 13:26"]

Olen menossa nyt lukion toiselle, ja olen vallinnut lähes kaikki biologian, kemian ja pitkän matikan kurssit + pakolliset ja muutaman ylimääräisen historian. Alkaa olla lukujärjestys täysi ja mietin, pitääkö sitä fysiikkaa miten paljon lukea? Olen käynyt vain vain 2 kurssia. Kiitos.

[/quote] fysiikan syventävät ehdottomasti

[/quote]  hissa huitsin nevadaan ja fysiikkaa alat opskelemaan, monta kirjaa

Mun mielestä se laskurutiini kannattaa hankkia laskemalla fysiikkaa ja kemiaa niin paljon kuin kerkeää, ei pitkällä matikalla.

t. kandi joka pääsi ilman lukion matikkaa lääkikseen (lyhyttä tai pitkää)