Voiko jättämisen syyn jättää kertomatta?

[quote author="Vierailija" time="27.06.2014 klo 09:19"]

Oot tekemässä todella typerää temppua ap. Sääli.

[/quote] Miksi on typerää haluta olla onnellinen? Ketä säälit?

Olet täysin paska ihminen. Jos on yhtään munaa, kerrot todellisen syyn, ja otat kaiken niskoillesi.

oksettavan alentavasti puhut lastesi isästä

Kerrot syyn ja kannat vastuusi. Muu ratkaisu lisäisi lapsiinne kohdistuvaa haittaa viimeistään siinä vaiheessa, kun totuus paljastuisi. Ja sehän paljastuu joka tapauksessa. 

Yrität oikeasti säästää miehesi tunteita vai lievittää omaa syyllisyyttä? Kyllä aikuiset ihmiset puhuu asioista rehellisesti. Ei se auta kuin kohdata se miehesi ja se fakta, että olet särkemässä hänen sydämensä. Elämä on valintoja ja omista valinnoista täytyy kantaa vastuu.

Mies on todella herkkä ihminen. Sekin on yksi niitä asioita, mitä en ole enää jaksanut... 

En yritä lievittää omantunnontuskiani, vaan haluaisin hoitaa eron mahdollisimman kivuttomasti. En tahdo traumatisoida miestä loppuelämäksi, ettei se jatkossa kuvittele, että kaikki naiset pettävät.

Miestä on kohdeltu huonosti aikaisemmassa suhteessa ja sen jäljet näkyvät vieläkin. En halua pilata hänen elämäänsä täysin.

Tämä on siis aloittaja.

Miehesi tajuaa kyllä asioiden oikean laidan, jos ei ole herkän lisäksi täysi imbesilli. Mietipä vielä onko lapsillenne parempi, että elätte ainakin puoliksi intohimottomassa liitossa, vai että eroatte.

Tuskin kukaan yksi ihminen voi täysin kenenkään elämää pilata. Hän ansaitsee naisen joka aidosti häntä rakastaa ja sellaisen varmasti myös löytää.

Juuri ilman selityksiä jätettynä kehottaisin kertomaan syyn miehelle rehellisesti. Olen itsekin todella herkkä ja joku syy olisi ollut kiva saada. Nyt pohdin jatkuvasti mitä tein väärin jne. Olisi helpompaa, jos olisin kuullut eds sanat "mulla on toinen".

Paha mieli miehesi puolesta, kukaan ei ansaitse pettymyksiä toisensa perään.

Siis hyvä nainen jos sulla on ollut koko ajan suhde tossa niin kyllä siitä pitää kertoa!! Kuinka paljon sun miestäs sit sattuu kun se tajuaa että sille on valehdeltu kaikki? JA kyllä se mies hokaa sen että sulla on ollut suhde jos heti alat seurustelemaan. IDIOOTTI

No kun minulla itsellänikin on jo niin paha mieli ja huono olo mieheni puolesta. Hän on kunnollinen mies ja todella hyvä isä, eikä missään nimessä ansaitse kaikkea tätä paskaa kaadettavaksi niskaan.

Eikö se riitä, että minulla itselläni on karmea olo? Jo sopivan hetken löytäminen tälle keskustelulle on vaikeaa... En vaan tahtoisi loukata liikaa.

Tässä suhteessa en voi kyllä enää elää. Ajatukset ovat jo muualla, mutta nyt pitäisi saada vielä teot sinne asti.

Aloittaja.

On aivan sama mitä kerrot ja miten sen kerrot. Jos olet päättänyt erota ja olet sitä joka kulmasta huolella miettinyt, niin ero sattuu mieheen ihan yhtä lujaa kerroitpa mitä vaan. Sinuna kertoisin toisesta miehestä heti. Jos et kerro, niin miehesi alkaa ajattelemaan teillä olevan vielä toivoa ja alkaa ehdottelemaan vaikka mitä epätoivoista liittonne pelastamiseksi.

Et ehkä saa pisteitä kaikilta tästä päätöksestäsi ja tekemisistäsi, mutta sinun pitää elää myös omaa elämääsi eikä ajatella vain ainoastaan muita.

Exälläni oli suhde ja kun halusi erota, käytti juuri tuota "ollaan kasvettu erillemme" -syytä. Siinä sitten kävi niin, että minä hölmöyksissäni uskoin sen syyn ja anelin häntä jatkamaan avioliittoamme. Pyrin myös muuttumaan häntä huomioivammaksi ja mm. vähensin työntekoa, kun kuulemma tein liikaa töitäkin.

Jonkun kuukauden kuluttua selvisi, että hänellä olikin ollut toinen, joka siis paljasti heidän suhteensa minulle. Olin todella rikki ja pistin miehen parin viikon sisällä pois asunnosta. Suututti oma tyhmyyteni, kun olin häntä anellut aiemmin jatkamaan kanssani ja omat tekemäni muutokset, joilla piti suhdetta korjata. Olisi vain kertonut suoraan, että oli pettänyt, niin olisin kyllä samantien päästänyt hänet menemään.

Suosittelen siis tässä tapauksessa kertomaan suoraan, sillä mahdollisesti sinunkin puolisosi alkaa muuten vain keksimään asioita, joilla suhdettanne voisi "korjata".

[quote author="Vierailija" time="26.06.2014 klo 19:40"]Eli tilanne on se, että aion jättää avomieheni. Jonkunlaisissa väleissä olisi hyvä pysyä, ihan lastenkin takia. Ja nyt kun eron syynä on kolmas osapuoli, mietin olisiko korrektimpaa vain jättää kertomatta tästä.

Siis kamala ajatella, että pitäisi satuilla jotain "Me ollaan varmaan kasvettu erilleen" tms. moskaa, mutta kun en tahtoisi tieten tahtoen pahoittaa toisen mieltä niin pahasti. Rakastan vieläkin miestäni, mutta en enää samalla tavalla kuin ennen.

Mutta pelkään myös, että asia käy heti ilmi, jos tämän kolmannen osapuolen kanssa aletaan seurustella epäilyttävän nopeasti... Äh, oma järki ei enää riitä. Miten tälläisen tilanteen voi hoitaa siististi? Muutenkin niin kurja olo, kun tuntuu että olen täysin paska ihminen. Pää sekaisin.

[/quote]Jätä hänet niinkuin toivoisit itsesi jätettävän. Reilupeli!

Arki tulee uudenkin miehen kanssa:D

Ehkä avaan tässä vähän taustoja, niin tajuatte paremmin.

Kolmas osapuoli on ensirakkauteni, mutta valitsin aikoinaan järkisyistä avomieheni. Toki sitten rakastuin ja kiinnyin häneen, enkä voisi kuvitella lapsilleni parempaa isää.

Ensirakkauteni palasi kuitenkin elämääni yllättävän mutkan kautta ja on muuttunut paljon paremmaksi ihmiseksi. Rakastuin häneen heti uudestaan.

Lapset ovat vielä pieniä ja me niin nuoria, että ero tulee olemaan helpoin nyt. En enää pysty jatkamaan tässä suhteessa. En jaksa leikkiä onnellista kotiäitiä, kun en voi olla sellainen tässä perheessä.

Mutta tuntuu kamalalta tunnustaa, että on rakastanut toiseen. Minua itseäni ei ainakaan voisi loukata yhtään pahemmin. Itse olisin mielummin tietämättä koko asiaa, ehkä siksi vaikeilen tämän kanssa.

Aloittaja.

Älä nyt ainakaan valehtele, se on kaikista paskamaisinta, mieti nyt, vaimo rakastuu toiseen, jättää ja vielä valehtelee kaiken päälle. 

Mitä tarkoittaa, että ensirakkautesi on "muuttunut paljon paremmaksi ihmiseksi"? Ei hän nyt ihan häikäisevän täydelliseltä vaikuta, kun on suhteessa varatun naisen kanssa.

Joka tapauksessa: ero on varmasti oikea vaihtoehto. Tee se myös samantien, sillä ei miehesikään ansaitse olla suhteessa, jossa häntä petetään.  

Jos oikeasti arvostat miestäsi ja lastesi isää, kerrot hänelle totuuden. Se on mielestäni ehdottomasti vähintä mitä voit tehdä hänen hyväkseen.

Eli olet ensin itsekkäästi valinnut miehen, josta saat parhaan hyödyn, vaikket juuri välitä. Sitten hylkäät kun paha poika -"elämäsi rakkaus" on "ryhdistäytynyt" ja tullut takaisin kuvioihin tarjoamaan kuuta taivaalta. Onhan se saatava.

Totuutta en tiedä, mutta tuolta tarinasi korvaani kuulostaa.