Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Ystävä myönsi pikkuhuppelissa olevansa hulluna mun mieheen
26.06.2014 |
Jäi vaan hämmentynyt olo. Sinällään en koe oloani mitenkään uhatuksi, eiköhän tunteet kuitenkin ole ykspuoleisia. En vaan nyt oikein tiedä miten suhtautua. Tuli todella seikkaperäiset avautumiset hänen tunteistaan ja miten aina on ihaillut miestäni ja on hänen unelmamiestyyppiä. Itkikin siinä hieman, mutta varmaan hiprakan piikkiin menee tuo.
Vähän outo olo vain. Eilen oltiin "lasillisilla" ja tänään laitoin muutama tunti sitten viestin, että mikä olo, mutta ei ole vastannut.
Kommentit (21)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laita kaverillesi viesti että kaikki ok; hänellä on varmaan tappava morkkis.
Ei sillä on kanttia vastata sulle nyt mitään. Tajuaa mitä on hölöttänyt ja sitä sapettaa ihan vietävästi.
Aivan varmasti ihastus loppuu, kuin seinään.
Mä kyllä sanoisin muutaman sanasen, kun pääsis naamat vastakkain.
Ihan jo ystävyyden takia ja sen jälkeen voi keskustelun jälkeen pohtia,
että onko se enää ystävä.
Mua varmaan vähän ärsyttäis että kehtas ees avautua. Että mitä hän sillä luuli saavuttavansa, ja oikein nyyhkytti - sääliäkö häntä pitäisi. Säälittävää ettei aikuinen ihminen ymmärrä että varattu on varattu, ja varsinkin kun kyseessä on oma ystävä. Jotenkin aika ylimieliseltä tuntuu ton ystävän käytös. Itse odottaisin jonkinlaista anteeksipyyntöä. Aika vaikeaksi menis muuten, esim kehtaako tätä ystävää kutsua kylään kun mies on paikalla, vai onko se liian rankkaa tälle ystävälle kun hän nyt ei voi tätä ihastusta saada.
Jos ystävä on salaa ihastunut eikä yritä tulla väliin, en loukkaantuisi. Mutta jos on selkäänpuukottaja niin saattaisin vähäksi aikaa ottaa etäisyyttä. Sitä on tapahtunut, että "ystävä" vie miehen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ystävällä varmasti hävettää. Kelaa uudestaan ja uudestaan mitä kaikkea tuli sanottua. Ei tosin tainnut olla mikään "pikkuhuppeli" vaan pikemmin ison humalan aiheuttama itsesääli. =)
Mielestäni siinä ei ole mitään pahaa vaikka on ihastunut ap:n mieheen niin kauan kun ei yritä vikitellä miestä. Ja ilmeisesti ei yritä kun ap ei ole tajunnut asiasta yhtään mitään ennen tätä avautumista.
Anna olla ihastunut, veikkaan että on pian menneen talven lumia...
Mun ystävä taas sanoi, ettei mies ole ollenkaan hänen makuunsa, mutta pettivät keskenään minua, kun olin synnyttämässä:(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja eikun kimppakivat pystyyn! Muistattehan videoida session ja laittaa nettiin jakeluun! Pitääpä mennä runkkaamaan, pelkästä ajatuksesta....hmm..
ihastuksia tulee ja menee, tuskin ystäväsi edes on ollut alkamassa mihinkään toimenpiteisiin koskien miestäsi, kun kerran sinullekkin siitä avautui :) ystävälläsi on varmasti aivan kamalan paha olla, kun on moisia sinulle mölynnyt :( mielestäni tässä tilanteessa kukaan ei ole kenellekkään anteeksipyyntöä velkaa, mutta sinä ystävänä voisit yrittää auttaa toveriasi laittamalla vaikka tekstiviestin, että kaikki on ihan hyvin ja eiliset mölinät menevät kännin piikkiin, eikä niitä enää muistella :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.06.2014 klo 16:27"]
Jos ystävä on salaa ihastunut eikä yritä tulla väliin, en loukkaantuisi. Mutta jos on selkäänpuukottaja niin saattaisin vähäksi aikaa ottaa etäisyyttä. Sitä on tapahtunut, että "ystävä" vie miehen.
[/quote]No mutta, jos mies on vietävissä niin helposti sen vie joku muukin jota et tajua pitää kaukana. Mitä hemmettiä naiset luulevat voittavansa eliminoimalla kaikki ne naiset joiden tietävät olevan ihastuneita mieheensä?
Eihän tuo paha asia ole! Kiva, kun ystäväsikin mielestä mies on ihana. Kamalampaa olisi, jos ei voisi sietää häntä. Tunne menee ohi aikanaan, kun sille ei syötä bensaa liekkeihin. Asia ei muuten kuulu sitten miehellesi, eli avautuminen on ollut vain teidän välistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko hän sinkku? Varmaan ottaa koville, jos on sinkkuna ja sä oot löytän hyvän miehen ja hän ei taas löydä "koskaan" ketään.
Kai kalkatit miehellesi tästä ystäväsi avautumisesta? Vai jätitkö sanomatta ja haudot juttelua yksinäsi? Anna muutaman päivän kulua ja jos asia alkaa lähinnä huvittamaan, niin ota yhteys ystävääsi ja älä suotta palaa asiaan ellei ystäväsi siitä ala itse puhumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No en ole sanonut miehelle, koska hän on reissussa ja mietin vielä miten reagoisin. Itse olen tällainen rauhallinen ja harkitseva ihminen, ystäväni aika impulsiivinen ja tunteikas ja usein muutaman jälkeen alkaa puhua aika hurjankin henkilökohtasia asioitaan, tuntemattomienkin kuullen. Hän soitti minulle äsken pitkän puhelun ja itki koko puhelun. Sanoin, että asia ok ja jutellaan kun on selvinnyt huonosta olostaan. Voi voi... Hieman tuntuu lapselliselta koko käytös.
-ap
[quote author="Vierailija" time="26.06.2014 klo 17:18"]
No en ole sanonut miehelle, koska hän on reissussa ja mietin vielä miten reagoisin. Itse olen tällainen rauhallinen ja harkitseva ihminen, ystäväni aika impulsiivinen ja tunteikas ja usein muutaman jälkeen alkaa puhua aika hurjankin henkilökohtasia asioitaan, tuntemattomienkin kuullen. Hän soitti minulle äsken pitkän puhelun ja itki koko puhelun. Sanoin, että asia ok ja jutellaan kun on selvinnyt huonosta olostaan. Voi voi... Hieman tuntuu lapselliselta koko käytös.
-ap
[/quote]Lapselliselta? Mikä niin?
Se tuskin on lapsellista että kokee voivansa puhua sinulle rehellisesti henkilökohtaisia asioitaan. (Ja sanoisin että minäkin puhun aika suoraan ehkä arkaluontoisia asioita monen mielestä, mutta se johtuu siitä että mulle on aivan sama mitä joku ajattelee, ja minusta varmaan juorutaan todella paljon ties mitä, ja joskus luulen että vaikka kuinka aran totuuden kertoisin, niin se mitä ihmiset ovat kuvitelleet on voinut olla oikeastaan pahempaa. Tavallaan myös testaan ihmisiä, haluavatko he olla tekemisissä vielä kun tietävät totuuden vai karkottaako se)
Myöskään kännissä ohi suunsa puhuminen ja sellaisten asioiden tekeminen joita myöhemmin katuu ei ole "lapsellista" vaan sitä tapahtuu, paljon vakavampaakin kuin yhden miehen ihailu. Mielestäni sinä suhtaudut nyt lapsellisesti, vai sitäkö tarkoititkin?
[quote author="Vierailija" time="26.06.2014 klo 17:45"][quote author="Vierailija" time="26.06.2014 klo 17:18"]
No en ole sanonut miehelle, koska hän on reissussa ja mietin vielä miten reagoisin. Itse olen tällainen rauhallinen ja harkitseva ihminen, ystäväni aika impulsiivinen ja tunteikas ja usein muutaman jälkeen alkaa puhua aika hurjankin henkilökohtasia asioitaan, tuntemattomienkin kuullen. Hän soitti minulle äsken pitkän puhelun ja itki koko puhelun. Sanoin, että asia ok ja jutellaan kun on selvinnyt huonosta olostaan. Voi voi... Hieman tuntuu lapselliselta koko käytös.
-ap
[/quote]Lapselliselta? Mikä niin?
Se tuskin on lapsellista että kokee voivansa puhua sinulle rehellisesti henkilökohtaisia asioitaan. (Ja sanoisin että minäkin puhun aika suoraan ehkä arkaluontoisia asioita monen mielestä, mutta se johtuu siitä että mulle on aivan sama mitä joku ajattelee, ja minusta varmaan juorutaan todella paljon ties mitä, ja joskus luulen että vaikka kuinka aran totuuden kertoisin, niin se mitä ihmiset ovat kuvitelleet on voinut olla oikeastaan pahempaa. Tavallaan myös testaan ihmisiä, haluavatko he olla tekemisissä vielä kun tietävät totuuden vai karkottaako se)
Myöskään kännissä ohi suunsa puhuminen ja sellaisten asioiden tekeminen joita myöhemmin katuu ei ole "lapsellista" vaan sitä tapahtuu, paljon vakavampaakin kuin yhden miehen ihailu. Mielestäni sinä suhtaudut nyt lapsellisesti, vai sitäkö tarkoititkin?
[/quote]
Siis miten sun mielestä ap:n ois pitäny reagoida? Voivotella ja silittää päätä? Lohduttaa että kyllä se mun pena varmaan sut ottais jos ei ois mun kaa? Mä ainakin ymmärsin ettei tää kaveri esim sanonut miten on kateellinen ap:n hyvästä parisuhteesta (mikä ois tosi ok) vaan että oikeasti himoitsee hänen miestään ja on suorastaan harmistunut kun ei tätä miestä saa (eli mitä hittoa, ai toisin sanoen ystävä ei halua onnea tälle ystävälle vaan mielummin itsensä hänen asemaan)? Aika paljon on merkitystä miten tää kaveri asiansa ilmaisi ja mun mielestä ei mitenkään parhain mahdollisin tavoin. Mä itse olisin varmasti tosi vaivaantuneena tilanteessa, että miten se kaveri kehtaa ja mitä mun pitäis sanoa sille.
17: Tarkoitin sitä, että minusta on teinimäistä juoda lainkaan jos aina tulee avautumisia, joita jälkikäteen katuu. Todella usein olen hänelle buranat, jaffat ja pizzat kantanut kotiin ja vakuutellut kaiken olevan hyvin. Joimme kolme lasia viiniä, 16cl, mutta ehkä hän oli etukäteen ottanut jotain. Koska itku oli niin herkässä ja yleensä se on hänellä humalassa.
18: Ei tulisi mieleenkään. Jos on vielä ihastunut!
Ap
Ei mua haittais milläänlailla. Päinvastoin, musta on kiihottavaa tietäää että muutkin naiset kuolaa mun miehen perään. Enkä pelkää että jos joku vamppaa sen sit itselleen, koska jos niin käy, niin sit käy, ei se etukäteen miettiminen siinä mitään auta. Itse sanoisin ystävälleni, että kaikki on ok, ja tää jää vaan meidän väliseksi.
Alue: Aihe vapaa
No, kyllähän niitä vääriä ihastuksia tulee ja menee, eikä niille vaan voi mitään vaikka kuinka koettaisi järjellä hälventää, tai olisi oikeastaan varmakin ettei mitään mahdollisuutta ole eikä haluaisikaan. Kuten esimerkiksi minä en aio alkaa suhteeseen kenenkään kanssa, oli vaikkapa kuinka vapaa, mutta eipä se suojele minua ihastumasta. Eli tavallaan toivon etten joudu siihen tilanteeseen että ihastuisin ja vieläpä saisin vastakaikua, koska pelkään että voisin hairahtua, ja se ei missään nimessä vain käy.
Nyt vaan sitten meni laulamaan sulle raukka kännipäissään, ja varmaan hävettää helvetisti.
Yritä nyt vaan unohtaa, jos miehesi on komea ja loistotyyppi, niin on tuolla varmasti monta muutakin jotka katselevat sitä ihaillen.