Voiko ihminen mielestänne pärjätä/olla tyytyväinen ilman ainoatakaan ystävää?

Voi. Mielummin yksi kuin huonossa seurassa. Kokemuksen kautta opittua.

Kyllä voi. Ihan olen tyytyväinen omaan seuraani.

Hyvässä seurassa on aina mukavampaa, kyllähän sen kaikki tietää. Kaikki ei vaan ole hyvää seuraa. Sellaisia tunnelman myrkyttäjiä suorastaan.

Minulla ei ole oikeastaan yhtään varsinaista ystävää. On toki sukulaiset, mutta ei se ole ihan sama asia. Välillä toivoisi, että olisi joku sellainen läheinen suvun ulkopuolinen henkilö, jonka kanssa voisi puhua mistä vain ja tehdä mitä vain.

En tiedä voiko ihminen pärjätä, mutta osa miehistä pärjää. Suuri osa ei.

Kyllä voi. Osa on erakkoluonteisia ihmisiä ja se heille sallittakoon.

Voi, esim. minä. Miinuspuolena haluaisin kyllä perheen, mutta ei deittipalvelut kiinnostaisi eikä ole ketään "siipinaista" esittelemässä minua tutuilleen. Mutta olen jo hyväksynyt tulevan vanhapiikuuteni, joten en siitäkään stressaa.

No mulla on lapsena ja nuorena olii ydin kaveripiirit joista lähes jokaiinen on käynyt korkeakoulun/yliopistoon.