Lue keskustelun säännöt.
kateellinen somevaikuttajille helposta elämästä... itse lähihoitaja ja joudun todella tekemään töitä rahan eteen
27.06.2021 |
sillä välin kun somevaikuttaja kehittelee jonkun ihmeiden oppikurssin ja laittaa sen myyntiin 400e hintaan ja kuluttajat ostavat sen... helppo elämä joillain
Kommentit (116)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minusta juuri lähihoitajan työ on se helppo valinta. Työ on varmasti raskasta, mutta ammatin eteen ei ole tarvinnut yhtään ponnistella, vaan päästy lyhyellä helpolla koulutuksella nopeasti töihin. Minusta ainakasn ei olisi some-vaikuttajaksi ja sama homma taitaa olla ap:lla kun tekemisen sijaan vaan ruikuttaa.
Millä ihmeellä todella raskas työ on helppo valinta? Se kuitenkin vaikuttaa elämässä aika moneen asiaan. Lomat, vapaa-ajat, nukkumisrytmi, perhe-elämä, hoitojärjestelyt, fyysinen väsymys jne.
Ei tarvitse käydä kouluja ja töitä on niin paljon kuin jaksaa tehdä.
Niin, mutta mitä hyötyä siitä lopulta on? Tuolla logiikalla orjatyökin on maailman helpoin kohtalo. Työtä riittää eikä kukaan kysele koulutuksien perään.
No sitä voi lähihoitaja itse miettiä mitä hyötyä siitä on, mutta tuohon työhön on helppo päästä.
En vieläkään ymmärrä tätä pointtia. Se, miten helppo johonkin työhön on päästä, ei paljon lohduta silloin, kun teet sitä työtä vuosikausia. Miksi ne univajeet, olematon perhe- ja muu sosiaalinen elämä, fyysinen rasitus jne jotenkin tuntuisivat helpommilta siksi, että joskus vuosia sitten työ löytyi helposti? Eihän se liity siihen arkeen oikein millään tavalla.
Se on ihan oma valinta tehdä tuollaista työtä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yhteiskunta pärjää ilman somevaikuttajia, mutta yhteiskunta ei pärjää ilman lähihoitajia.
Niin yksinkertaista se on ja ap:lla on pointti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minusta juuri lähihoitajan työ on se helppo valinta. Työ on varmasti raskasta, mutta ammatin eteen ei ole tarvinnut yhtään ponnistella, vaan päästy lyhyellä helpolla koulutuksella nopeasti töihin. Minusta ainakasn ei olisi some-vaikuttajaksi ja sama homma taitaa olla ap:lla kun tekemisen sijaan vaan ruikuttaa.
Millä ihmeellä todella raskas työ on helppo valinta? Se kuitenkin vaikuttaa elämässä aika moneen asiaan. Lomat, vapaa-ajat, nukkumisrytmi, perhe-elämä, hoitojärjestelyt, fyysinen väsymys jne.
Ei tarvitse käydä kouluja ja töitä on niin paljon kuin jaksaa tehdä.
Niin, mutta mitä hyötyä siitä lopulta on? Tuolla logiikalla orjatyökin on maailman helpoin kohtalo. Työtä riittää eikä kukaan kysele koulutuksien perään.
No sitä voi lähihoitaja itse miettiä mitä hyötyä siitä on, mutta tuohon työhön on helppo päästä.
En vieläkään ymmärrä tätä pointtia. Se, miten helppo johonkin työhön on päästä, ei paljon lohduta silloin, kun teet sitä työtä vuosikausia. Miksi ne univajeet, olematon perhe- ja muu sosiaalinen elämä, fyysinen rasitus jne jotenkin tuntuisivat helpommilta siksi, että joskus vuosia sitten työ löytyi helposti? Eihän se liity siihen arkeen oikein millään tavalla.
Se on ihan oma valinta tehdä tuollaista työtä.
Ei ..ttu sinä ole typerä ja masentava ihminen :D Hajoa surkeuteesi, kukaan ei jää kaipaamaan.
No jos sen kurssin tekeminen on noin helppoa niin eikö sun kannattaisi itse tehdä sellainen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin siis ap ne ovat sua fiksumpia. Se on se mitä sä et ymmärrä.
Sullakin on mahis vaurastua jos laitat ansitsemasi rahan töihin. Toki voisit myös tajuta ettei sun ole mikään pakko olla lähihoitaja loppuelämääsi. Aina voi kouluttautua lisää.
Tahdon asia tämä.Kerrotko minulle, mitä minä olen tehnyt tai tahtonut väärin, kun minua ei ole auttanut elämänmuutokset, vaurastumisyritykset ja koulutukset?
Olen kommentoija 17.
Et ole tehnyt niitä. Jos säästät 10 vuotta joka kuukausi 200e ja ostat niillä osinko osakkeita saat passiivista tuloa n.1000e vuodessa. 50v päästä saat jo 5000e.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minusta juuri lähihoitajan työ on se helppo valinta. Työ on varmasti raskasta, mutta ammatin eteen ei ole tarvinnut yhtään ponnistella, vaan päästy lyhyellä helpolla koulutuksella nopeasti töihin. Minusta ainakasn ei olisi some-vaikuttajaksi ja sama homma taitaa olla ap:lla kun tekemisen sijaan vaan ruikuttaa.
Millä ihmeellä todella raskas työ on helppo valinta? Se kuitenkin vaikuttaa elämässä aika moneen asiaan. Lomat, vapaa-ajat, nukkumisrytmi, perhe-elämä, hoitojärjestelyt, fyysinen väsymys jne.
Ei tarvitse käydä kouluja ja töitä on niin paljon kuin jaksaa tehdä.
Niin, mutta mitä hyötyä siitä lopulta on? Tuolla logiikalla orjatyökin on maailman helpoin kohtalo. Työtä riittää eikä kukaan kysele koulutuksien perään.
No sitä voi lähihoitaja itse miettiä mitä hyötyä siitä on, mutta tuohon työhön on helppo päästä.
En vieläkään ymmärrä tätä pointtia. Se, miten helppo johonkin työhön on päästä, ei paljon lohduta silloin, kun teet sitä työtä vuosikausia. Miksi ne univajeet, olematon perhe- ja muu sosiaalinen elämä, fyysinen rasitus jne jotenkin tuntuisivat helpommilta siksi, että joskus vuosia sitten työ löytyi helposti? Eihän se liity siihen arkeen oikein millään tavalla.
Se on ihan oma valinta tehdä tuollaista työtä.
Ei ..ttu sinä ole typerä ja masentava ihminen :D Hajoa surkeuteesi, kukaan ei jää kaipaamaan.
Ei kannata valittaa elämästään, jos ei ole valmis tekemään mitään muuttaakseen sitä. Kateellinen voi toki olla toisille, mutta eipä siitä ole mitään hyötyä itselleen jos ei ole valmis tekemään muutoksia. Ikävää että sinua niin harmittaa ja oikein kiukuttaa nämä faktat siitä miten jokainen rakentaa oman elämänsä. Tsemppiä sinulle!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minusta juuri lähihoitajan työ on se helppo valinta. Työ on varmasti raskasta, mutta ammatin eteen ei ole tarvinnut yhtään ponnistella, vaan päästy lyhyellä helpolla koulutuksella nopeasti töihin. Minusta ainakasn ei olisi some-vaikuttajaksi ja sama homma taitaa olla ap:lla kun tekemisen sijaan vaan ruikuttaa.
Millä ihmeellä todella raskas työ on helppo valinta? Se kuitenkin vaikuttaa elämässä aika moneen asiaan. Lomat, vapaa-ajat, nukkumisrytmi, perhe-elämä, hoitojärjestelyt, fyysinen väsymys jne.
Ei tarvitse käydä kouluja ja töitä on niin paljon kuin jaksaa tehdä.
Niin, mutta mitä hyötyä siitä lopulta on? Tuolla logiikalla orjatyökin on maailman helpoin kohtalo. Työtä riittää eikä kukaan kysele koulutuksien perään.
No sitä voi lähihoitaja itse miettiä mitä hyötyä siitä on, mutta tuohon työhön on helppo päästä.
En vieläkään ymmärrä tätä pointtia. Se, miten helppo johonkin työhön on päästä, ei paljon lohduta silloin, kun teet sitä työtä vuosikausia. Miksi ne univajeet, olematon perhe- ja muu sosiaalinen elämä, fyysinen rasitus jne jotenkin tuntuisivat helpommilta siksi, että joskus vuosia sitten työ löytyi helposti? Eihän se liity siihen arkeen oikein millään tavalla.
Se on ihan oma valinta tehdä tuollaista työtä.
No entä sitten? Eihän se liity mitenkään työn rankkuuteen. Jonkun se työ on kuitenkin tehtävä, oli se sitten Mirkku tai Maija. Aina kuitenkin löytyy joku, joka sitä työtä tekee, joten yhteiskunnan tasolla ei ole varsinaisesti yksilöiden valinta, että sitä työtä jotkut tekevät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No jos sen kurssin tekeminen on noin helppoa niin eikö sun kannattaisi itse tehdä sellainen?
Miksi ihmeessä? En halua olla lähihoitaja ja minulla on työ mistä pidän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin hiljan analyysin, että puhuminen "white priviledgesta" pitäisi lopettaa, koska tämän ajan oikea epätasa-arvoistaja on "priviledge of looks".
Sillä tarkoitetaan sitä, että erityisesti naisten mahdollisuuksiin elämässä ulkonäöllä on ennennäkemättömän suuri vaikutus. Paljon suurempi kuin sukupuolell tai ihonvärillä.
Ulkonäköhän on samalla tavalla itsestä riippumaton asia kuin ihonvärikin.
Joo niinpä on, kauniit naiset syntyvät hoikaksi ja treenatuiksi, hiukset on ihan itsestään hyvin hoidetut, samaten hampaat / kynnet / meikit ja tyylikkäät vaatteet vain ilmestyvät kaappiin.
Jokainen tajuaa, että vartalonmallia (sirous/rotevuus) ei painollakaan voi ratkaisevasti muuttaa. Tai kasvojen luustoa, silmien muotoa jne. Toiset naiset saavat enemmän kauneuspotentiaalia kuin toiset. Joillekin hoikkuus on luontaisesti helpompaa. Sekin, saako rakastavat hyvät vanhemmat vaikuttaa edullisesti viehättävyyteen. Tosin tämä nykynarsismi perustuu kylmään itserakkauden hohtoon, ei sydämen lämmön sätelyyn aitoine hymyineen. Moni tällätty superkaunotar vaikuttaa valitettavasti hyvin laskelmoivalta ja vallanhimoiselta. Onko se kaunista? Vai on luonteella enää mitään merkitystä ihmisten loputtomassa keskinäisessä vertailussa? Siinä tapauksessa vallankäyttäjienkin pitäisi olla ulkonäöltään kaikista edustavimpia, seksikkäimpiä, kadehdittavimpia.
Ehkä siihen vielä pari vuosikymmentä menee? Tai parisen vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minusta juuri lähihoitajan työ on se helppo valinta. Työ on varmasti raskasta, mutta ammatin eteen ei ole tarvinnut yhtään ponnistella, vaan päästy lyhyellä helpolla koulutuksella nopeasti töihin. Minusta ainakasn ei olisi some-vaikuttajaksi ja sama homma taitaa olla ap:lla kun tekemisen sijaan vaan ruikuttaa.
Millä ihmeellä todella raskas työ on helppo valinta? Se kuitenkin vaikuttaa elämässä aika moneen asiaan. Lomat, vapaa-ajat, nukkumisrytmi, perhe-elämä, hoitojärjestelyt, fyysinen väsymys jne.
Ei tarvitse käydä kouluja ja töitä on niin paljon kuin jaksaa tehdä.
Niin, mutta mitä hyötyä siitä lopulta on? Tuolla logiikalla orjatyökin on maailman helpoin kohtalo. Työtä riittää eikä kukaan kysele koulutuksien perään.
No sitä voi lähihoitaja itse miettiä mitä hyötyä siitä on, mutta tuohon työhön on helppo päästä.
En vieläkään ymmärrä tätä pointtia. Se, miten helppo johonkin työhön on päästä, ei paljon lohduta silloin, kun teet sitä työtä vuosikausia. Miksi ne univajeet, olematon perhe- ja muu sosiaalinen elämä, fyysinen rasitus jne jotenkin tuntuisivat helpommilta siksi, että joskus vuosia sitten työ löytyi helposti? Eihän se liity siihen arkeen oikein millään tavalla.
Se on ihan oma valinta tehdä tuollaista työtä.
No entä sitten? Eihän se liity mitenkään työn rankkuuteen. Jonkun se työ on kuitenkin tehtävä, oli se sitten Mirkku tai Maija. Aina kuitenkin löytyy joku, joka sitä työtä tekee, joten yhteiskunnan tasolla ei ole varsinaisesti yksilöiden valinta, että sitä työtä jotkut tekevät.
Voihan sitä heittäytyä toki marttyyriksi oman onnensa kustannuksella, jos haluaa.
Minusta olisi stressaavampaa tehdä tuollaista työtä, jossa tulot riippuvat omasta työpanoksesta. Aina pitäisi olla niitä kuvia laittamassa someen. Helpompi tehdä vaan kuukausipalkalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kliseistä mutta eipä kannata tuota kadehtia.
Ensinnäkin menestyvän brändin luominen ei tapahdu yhdessä yössä vaan vaatii pitkän työn ennen kuin on siinä pisteessä että sillä elättäisi itsensä ja mahdollisen perheensä. Se, mitä somessa näkee työstä on vain pieni osa itse työtä. Yleensä myös jossain instagramissa esitellään vaan se glamourpuoli. En pidä myöskään mitenkään mukavana sitä että tyyliin mitä tahansa teetkit, on aina riski päätyä johonkin iltapäivälehtien otsikoihin, yksityisyys on mennyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin hiljan analyysin, että puhuminen "white priviledgesta" pitäisi lopettaa, koska tämän ajan oikea epätasa-arvoistaja on "priviledge of looks".
Sillä tarkoitetaan sitä, että erityisesti naisten mahdollisuuksiin elämässä ulkonäöllä on ennennäkemättömän suuri vaikutus. Paljon suurempi kuin sukupuolell tai ihonvärillä.
Ulkonäköhän on samalla tavalla itsestä riippumaton asia kuin ihonvärikin.
Joo niinpä on, kauniit naiset syntyvät hoikaksi ja treenatuiksi, hiukset on ihan itsestään hyvin hoidetut, samaten hampaat / kynnet / meikit ja tyylikkäät vaatteet vain ilmestyvät kaappiin.
Jokainen tajuaa, että vartalonmallia (sirous/rotevuus) ei painollakaan voi ratkaisevasti muuttaa. Tai kasvojen luustoa, silmien muotoa jne. Toiset naiset saavat enemmän kauneuspotentiaalia kuin toiset. Joillekin hoikkuus on luontaisesti helpompaa. Sekin, saako rakastavat hyvät vanhemmat vaikuttaa edullisesti viehättävyyteen. Tosin tämä nykynarsismi perustuu kylmään itserakkauden hohtoon, ei sydämen lämmön sätelyyn aitoine hymyineen. Moni tällätty superkaunotar vaikuttaa valitettavasti hyvin laskelmoivalta ja vallanhimoiselta. Onko se kaunista? Vai on luonteella enää mitään merkitystä ihmisten loputtomassa keskinäisessä vertailussa? Siinä tapauksessa vallankäyttäjienkin pitäisi olla ulkonäöltään kaikista edustavimpia, seksikkäimpiä, kadehdittavimpia.
Ehkä siihen vielä pari vuosikymmentä menee? Tai parisen vuotta.
Höpöhöpö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minusta juuri lähihoitajan työ on se helppo valinta. Työ on varmasti raskasta, mutta ammatin eteen ei ole tarvinnut yhtään ponnistella, vaan päästy lyhyellä helpolla koulutuksella nopeasti töihin. Minusta ainakasn ei olisi some-vaikuttajaksi ja sama homma taitaa olla ap:lla kun tekemisen sijaan vaan ruikuttaa.
Millä ihmeellä todella raskas työ on helppo valinta? Se kuitenkin vaikuttaa elämässä aika moneen asiaan. Lomat, vapaa-ajat, nukkumisrytmi, perhe-elämä, hoitojärjestelyt, fyysinen väsymys jne.
Ei tarvitse käydä kouluja ja töitä on niin paljon kuin jaksaa tehdä.
Lähihoitajan ei tarvitse käydä koulua? Mikäs se lähihoitajan ammattitutkinto sitten on jos ei koulu? Halveksitko sinä muitakin ammatillisia opintoja vai vain hoiva-alaa?
No ei se varsinaisesti hirveän haastava koulu ole, toki peruskoulukin on jokaisen käytävä.
Ovatko muut ammatilliset tutkinnot sitten haastavampia? Miksi juuri lähihoitajan tutkinto on se parjattu? Ammattikoulusta yhden ihan oikeasti aivan pilipalitutkinnon jolla ei edes työllisty, suorittaneena voin sanoa, että paljon enemmän lähihoitajan opinnoissa joutuu työtä tekemään.
Ja fakta on kuitenkin se, että lähihoitajia kuten monia muitakin duunarialoilla työskenteleviä tarvitaan välttämättömästi tässä yhteiskunnassa ja tullaan aina tarvitsemaan. Se, että kyseessä on helpommin suoritettava tutkinto kuin korkeakoulututkinto, ei tee siitä halpa-arvoista. Me tarvitsemme erilaisten alojen osaajia suorittavan työn tekijöistä korkeakoulutettuihin.
Täyteaineita naamaan, pyörähdys jossain tosi-tv:ssä itsensä nolaamassa ja vähän pyllistelyä somessa. Parit avautumiset julkisuudessa miten ihmiset ei ymmärrä miten kovasti töitä tekevät.
Nyt vanhempana naisena, yliopiston käyneenä ja joka työpäivä töihin raahautuen mietin, että kumpiko meistä olikaan se fiksumpi: minä maisteri-duunari toimistossa vai insta-babe Marbellan rannoilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos sen kurssin tekeminen on noin helppoa niin eikö sun kannattaisi itse tehdä sellainen?
Miksi ihmeessä? En halua olla lähihoitaja ja minulla on työ mistä pidän.
Eikä sinusta siihen olisikaan, psyyke ei tunnu olevan ihan kasassa.. joten parempi näin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin siis ap ne ovat sua fiksumpia. Se on se mitä sä et ymmärrä.
Sullakin on mahis vaurastua jos laitat ansitsemasi rahan töihin. Toki voisit myös tajuta ettei sun ole mikään pakko olla lähihoitaja loppuelämääsi. Aina voi kouluttautua lisää.
Tahdon asia tämä.Kerrotko minulle, mitä minä olen tehnyt tai tahtonut väärin, kun minua ei ole auttanut elämänmuutokset, vaurastumisyritykset ja koulutukset?
Olen kommentoija 17.
Et ole tehnyt niitä. Jos säästät 10 vuotta joka kuukausi 200e ja ostat niillä osinko osakkeita saat passiivista tuloa n.1000e vuodessa. 50v päästä saat jo 5000e.
Miten niin en ole tehnyt? Luitko ollenkaan, mitä kirjoitin? Yhdet säästöt olen käyttänyt siihen, että aloitin kaiken eron jälkeen alusta. Toiset säästöt olen käyttänyt yritystoiminnan aloittamiseen. Mistäs minä olisin nämä asiat rahoittanut, ellen säästöistäni? (Ja tällä hetkellä 200 euroa kuukaudessa ei ole mitenkään mahdollinen, kun tulot on noin 1000 euroa kuukaudessa ja pitää elättää tässä kaksi teiniäkin.)
Ryhdy somevaikuttajaksi, jos on niin helppoa. Turha olla kateellinen asiasta, jonka voit itsekin tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minusta juuri lähihoitajan työ on se helppo valinta. Työ on varmasti raskasta, mutta ammatin eteen ei ole tarvinnut yhtään ponnistella, vaan päästy lyhyellä helpolla koulutuksella nopeasti töihin. Minusta ainakasn ei olisi some-vaikuttajaksi ja sama homma taitaa olla ap:lla kun tekemisen sijaan vaan ruikuttaa.
Millä ihmeellä todella raskas työ on helppo valinta? Se kuitenkin vaikuttaa elämässä aika moneen asiaan. Lomat, vapaa-ajat, nukkumisrytmi, perhe-elämä, hoitojärjestelyt, fyysinen väsymys jne.
Ei tarvitse käydä kouluja ja töitä on niin paljon kuin jaksaa tehdä.
Niin, mutta mitä hyötyä siitä lopulta on? Tuolla logiikalla orjatyökin on maailman helpoin kohtalo. Työtä riittää eikä kukaan kysele koulutuksien perään.
No sitä voi lähihoitaja itse miettiä mitä hyötyä siitä on, mutta tuohon työhön on helppo päästä.
En vieläkään ymmärrä tätä pointtia. Se, miten helppo johonkin työhön on päästä, ei paljon lohduta silloin, kun teet sitä työtä vuosikausia. Miksi ne univajeet, olematon perhe- ja muu sosiaalinen elämä, fyysinen rasitus jne jotenkin tuntuisivat helpommilta siksi, että joskus vuosia sitten työ löytyi helposti? Eihän se liity siihen arkeen oikein millään tavalla.
Se on ihan oma valinta tehdä tuollaista työtä.
No entä sitten? Eihän se liity mitenkään työn rankkuuteen. Jonkun se työ on kuitenkin tehtävä, oli se sitten Mirkku tai Maija. Aina kuitenkin löytyy joku, joka sitä työtä tekee, joten yhteiskunnan tasolla ei ole varsinaisesti yksilöiden valinta, että sitä työtä jotkut tekevät.
Voihan sitä heittäytyä toki marttyyriksi oman onnensa kustannuksella, jos haluaa.
Minkä onnen? Jos sinusta onni on lähihoitajan rankka työ, niin miksipäs et ala itse sellaiseksi, kun se on niin valtavan helppo elämä?
Kerrotko minulle, mitä minä olen tehnyt tai tahtonut väärin, kun minua ei ole auttanut elämänmuutokset, vaurastumisyritykset ja koulutukset?
Olen kommentoija 17.