Minkä rotuinen pikkukoira pysyy parhaiten irti?

Koulutuksella on suuri merkitys, mutta ehotan silti villakoiraa, eivät karkaile, kun haluavat olla perheensä lähellä. Haluavat miellyttää, helppoja koulutettaviakin.

tuskin se nyt paljon rodusta on kiinni syöksähteleekö kadulle rähisemään, vaan nimenomaan siitä koulutuksesta. lähtökohtana kai vois olla, et aitaa sen pihan niin, ettei sieltä pääse rähisemään kadulle. riistaviettiset (ja muut metsästykseen tarkoitetut) koirat kannattaa ainakin unohtaa.

Kaikki kai ne pysyy irti! Harva niistä nyt itsessään itseään jonnekin kiinnittää.

Meillä pysyy aidattomalla pihalla leikkaamaton tiibetinspanieliuros. Ei tarvinnut edes kummemmin kouluttaa.

Joku sellainen, jolle liikkuminen on hankalaa ja vastenmielestä rakenteen takia, voisi pysyä pihassa. Esim. englanninbuldoggi tai sitten joku shitsu.

[quote author="Vierailija" time="25.06.2014 klo 09:42"]

Meillä pysyy aidattomalla pihalla leikkaamaton tiibetinspanieliuros. Ei tarvinnut edes kummemmin kouluttaa.

[/quote]

Naapurissa tiibetinspanieli ja pysyy hyvin omalla pihalla ja omistajansa vierellä ulkoillessakin, ilman remmiä. Onkin ainut pikkukoira jonka olen nähnyt pystyvän moiseen.

Saksanpaimenkoira on paras koulutettava ja uskoo mitä sanotaan.

Aidatkaa se talon piha niin voitte ottaa minkä tahansa rotuisen. 

Itse en kyllä pitäisi aitaamattomassa pihassa irti minkään rotuista koiraa valvomatta. On kuitenkin mahdollista aina, että vaikka koira ei yleensä lähdekään mihinkään, joskus joku ärsyke voi mennä niin vahvaksi että meneekin, esim. pupu tai kissa tien toisella puolella, urokselle kiimanarttu tms. Ja sitten onkin koira auton alla. 

Toki ap:n kannattaa varsinaisia riistaviettisiä ja vahtimistaipumuksen omaavia koiria välttää, esim. ei terrierejä, ne kyllä vahtivat pihaa ja menevät oravien tms perään. Mutta mikään ei takaa ettei se villakoira tai tipsukaan varsinkaan nuorena voisi osoittaa taipumuksia esim ryntäillä lähettyvillä näkyvien eläinten perään.

Pitbull tai dogo argentiino.

Joo, tuntuu koira kun koira pysyvän aina irti. Omistajat ovat sen verran kusipäisiä, että nykyään useammin irti kun kiinni.

Pihan aitaaminen tuo turvaa myös sille pikkukoiralle. Aita ei ole iso investointi. Koira kannattaa kouluttaa silti. 

Toki koulutuksella useimmat koirat pysyvät pihalla, mutta onhan sillä nyt väliä minkä rotuisesta koirasta on kyse. Kaikkia ei todellakaan saa helpolla koulutettua ja pysymään jokaisen perheenjäsenen käskystä pihalla.

Kuinka pieni piha jollain on, jos aita ei ole iso investointi. Meillä ainakin paloi ihan liikaa rahaa keskustatontin aitaamiseen.

[quote author="Vierailija" time="25.06.2014 klo 10:05"]

Pihan aitaaminen tuo turvaa myös sille pikkukoiralle. Aita ei ole iso investointi. Koira kannattaa kouluttaa silti. 

[/quote]

Niinpä. Meilläkin aidattiin 80 cm korkealla verkkoaidalla koko piha. Ei tule kalliiksi, kestopuutolpat ja sitten sitä verkkoaitaa vaan. Omaa työtä toki jonkun verran mutta siinähän se lomapuuhina meni. Ja nyt voi päästää koirat pihaan silloinkin kun itse ei ole valvomassa, ilman huolta että omat koirat ryntää tielle tai että vieraat irtokoirat häiritsee meidän koiria. 

Siskon Schopendes (tjsp, hollantilainen paimenkoirarotu, ei ihan mini, mutta keskikokoa pienempi) pysyy huvin isossa puutarhassa, eikä mene naapurien puolelle. Koulutettu kyllä.

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="25.06.2014 klo 09:42"]

Meillä pysyy aidattomalla pihalla leikkaamaton tiibetinspanieliuros. Ei tarvinnut edes kummemmin kouluttaa.

Naapurissa tiibetinspanieli ja pysyy hyvin omalla pihalla ja omistajansa vierellä ulkoillessakin, ilman remmiä. Onkin ainut pikkukoira jonka olen nähnyt pystyvän moiseen.

Saksanpaimenkoira on paras koulutettava ja uskoo mitä sanotaan.

Saku pysyy melko hyvin tontilla ilman tarhaakin, mutta aita olisi silti syytä olla. Meidän sakut on kuljetettu pentuna tontin rajoja pitkin ja kielletty astumasta ulkopuolelle. Mutta kyllä ne lähtee, jos syytä on. Kerran on ajettu pois toinen koira tontilta ja kerran innostuttiin jäniksestä. tosin takaisin ne sieltä jolkotteli noin tunnin päästä, korvat vähän luimussa. Ja tietysti tutut pitää moikata portilla.

Sen sijaan tuo meidän chow chow ei lähde mihinkään. Hyvä jos lenkillä pääsee 500 metriä tunnissa. Sitä ei voi siksi ottaa sakujen kanssa samalle lenkille, mies tai lapset ulkoiluttaa sen. On sellainen filosofi. Koirapuistoonkin se viedään autolla, kun eihän siitä kävelylenkistä mitään tule. Ja sielläkin se istuu ja ihmettelee.

Kiinanpalatsikoira on toinen samanlainen ihmettelijä, joskin kävelee reippaasti, jos ei ole mitään ihmeteltävää.