Lue keskustelun säännöt.
Masentunut kaveri
24.06.2014 |
On opiskelija/sairauslomalla ja kertoo nukkuvansa suurimman osan päivästä että saisi pahan olonsa edes hetkeksi pois. Kävin hänen luonaan eilen ja huolestuin tosissani. Eteisen lattialla lojui koskemattomana monen päivän postit, seassa perintäkirjeitä, ei kuulemma vain ollut jaksanut maksaa laskuja (tilillä olisi rahaa). Ei ole hoitanut kela- eikä veroasioitaan, ei vastaa läheistensä puheluihin, ei ollut yli viikkoon vaihtanut vaatteita eikä syönyt muuta kuin pikapuuroa koska kotona ei ollut muuta eikä ole jaksanut käydä kaupassa. Näytti aivan kamalalta ja itki siinä likaisessa kämpässään miten kamala paha ihminen on. Masennuslääkkeensä oli sentään jaksanut ottaa.
Mitä tuolle voisi nyt tehdä? Päivystykseen? Mutta sieltä antavat todennäköisesti vain lisää lääkkeitä? Pakollahan hoitoon ei ketään saa, eikä kaverilla ole voimia hakea itselleen apua. Muutaman kerran vuodessa käy kyllä lääkärillä uusimassa uni- ja masennuslääkereseptit, mutta muuta hoitoa ei ole.
Asiaa mutkistaa vielä se että hän asuu Turussa ja hänen perheensä ja läheisensä (myös minä) pk-seudulla. Eli ei voida edes käydä montaa kertaa viikossa, eikä yleensä vastaa puhelimeenkaan.
Kommentit (51)
Ap tässä vielä, mitä mieltä olette siitä että soittaisin kaverini lääkärille (hänen luvallaan tietysti) ja kertoisin huolestani? Eikö yksityinen psykiatri voi ihan samalla tavalla kirjoittaa lähetteitä vaikka sairaalaan kuin julkisenkin puolen lääkäri?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="24.06.2014 klo 15:04"]
Unohda se! Paras vaihtoehto, ei masentunutta kukaan voi auttaa ja kaataa muuten sun päälle kaiken eli välit vaan poikki!
[/quote]
Vaimoni kokeili tuota hoitoa: Yhtäkkiä ja varoittamatta välit poikki vuosikymmenien yhdessäolon jälkeen ja uusi mies peliin. Tuloksena krooninen vakava masennus enkä todennäköisesti koskaan tule toipumaan työkuntoiseksi, tuottavaksi yksilöksi.
[quote author="Vierailija" time="24.06.2014 klo 20:23"]
Ap tässä vielä, mitä mieltä olette siitä että soittaisin kaverini lääkärille (hänen luvallaan tietysti) ja kertoisin huolestani? Eikö yksityinen psykiatri voi ihan samalla tavalla kirjoittaa lähetteitä vaikka sairaalaan kuin julkisenkin puolen lääkäri?
[/quote]
Mä menisin sinuna julkiseen päivystykseen sen kaverin kanssa, vois päästä osastolle sitä kautta. En oikein usko että yksityisille lääkäreille voi noin vain soitella, pitää varata vastaanottoaika ja maksaa siitä
[quote author="Vierailija" time="24.06.2014 klo 20:23"]
Ap tässä vielä, mitä mieltä olette siitä että soittaisin kaverini lääkärille (hänen luvallaan tietysti) ja kertoisin huolestani? Eikö yksityinen psykiatri voi ihan samalla tavalla kirjoittaa lähetteitä vaikka sairaalaan kuin julkisenkin puolen lääkäri?
[/quote]
Mielestäni idea on ihan hyvä. Jos ei muuta, niin hän ainakin voi neuvoa miten kannattaa menetellä. Tosin itse olen monien joukosta tavannut yhden asiallisen psykiatrin. Hän ei ollut yksityinen.
[quote author="Vierailija" time="24.06.2014 klo 20:29"][quote author="Vierailija" time="24.06.2014 klo 20:23"]
Ap tässä vielä, mitä mieltä olette siitä että soittaisin kaverini lääkärille (hänen luvallaan tietysti) ja kertoisin huolestani? Eikö yksityinen psykiatri voi ihan samalla tavalla kirjoittaa lähetteitä vaikka sairaalaan kuin julkisenkin puolen lääkäri?
[/quote]
Mielestäni idea on ihan hyvä. Jos ei muuta, niin hän ainakin voi neuvoa miten kannattaa menetellä. Tosin itse olen monien joukosta tavannut yhden asiallisen psykiatrin. Hän ei ollut yksityinen.
[/quote]
Toki voit soittaa ja kyllä minä olen ainakin saanut yksityiseltä lähetteen sairaalatutkimuksiin. Muussa vaivassa tosin, mutta kuitenkin :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="24.06.2014 klo 20:26"]
[quote author="Vierailija" time="24.06.2014 klo 20:23"]
Ap tässä vielä, mitä mieltä olette siitä että soittaisin kaverini lääkärille (hänen luvallaan tietysti) ja kertoisin huolestani? Eikö yksityinen psykiatri voi ihan samalla tavalla kirjoittaa lähetteitä vaikka sairaalaan kuin julkisenkin puolen lääkäri?
[/quote]
Mä menisin sinuna julkiseen päivystykseen sen kaverin kanssa, vois päästä osastolle sitä kautta. En oikein usko että yksityisille lääkäreille voi noin vain soitella, pitää varata vastaanottoaika ja maksaa siitä
[/quote]
Noin minäkin ensin ajattelin, mutta tiedän että kynnys mennä psyk. päivystykseen on tosi korkea ja siellä voi saada todella vähättelevää kohtelua. En tiedä kestäisikö kaverini tuossa tilassa sitä että poistuu kotoaan ensimmäistä kertaa viikkokausiin saadakseen apua ja joutuu sitten päivystyksessä käännytetyksi.
Ja jos olisin itse psykiatri niin haluaisin kyllä tietää jos joku potilaani olisi tuossa kunnossa, koska lääkärillä on kuitenkin hoitovastuu potilaistaan. Olen kyllä valmis maksamaan puhelun jos siitä joku lasku tulee.
[quote author="Vierailija" time="24.06.2014 klo 15:04"]
Unohda se! Paras vaihtoehto, ei masentunutta kukaan voi auttaa ja kaataa muuten sun päälle kaiken eli välit vaan poikki!
[/quote]
toivottavasti sun läheiset ei toimi noin jos joskus masennut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="24.06.2014 klo 20:23"]
Ap tässä vielä, mitä mieltä olette siitä että soittaisin kaverini lääkärille (hänen luvallaan tietysti) ja kertoisin huolestani? Eikö yksityinen psykiatri voi ihan samalla tavalla kirjoittaa lähetteitä vaikka sairaalaan kuin julkisenkin puolen lääkäri?
[/quote]
Voi tottakai ja parhaiten hän oman potilaansa tuntee.
Kunhan et edes suosittele vanhempien luo palaamista ihmiselle, jota vanhemmat syyllistävät. Ei se tekisi hyvää terveellekään, saati sitten ihmiselle, joka on vereslihalla syyllisyydentuntojensa keskellä jo valmiiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ole hyvä ystävä kun häntä autat. Toivottvasti saat häneen 'yheyden' ennen kun on liian myöhäistä. Itse viime vuonna menetin parhaan ystäväni tähän kauheaan sairauteen. Voimia sinulle ja ystävällesi!
[quote author="Vierailija" time="24.06.2014 klo 18:58"]
[quote author="Vierailija" time="24.06.2014 klo 15:11"]
Minäkään en jaksa viedä roskia, käydä suihkussa, siivota, ja olen syömättä koska en jaksa käydä kaupassa. Mitäpä muuta sitä voisi tehdä kuin kokeilla aina vain uusia ja uusia lääkkeitä. Mutta en enää halua niitä syödä, ja toisekseen en saa aikaiseksi soitettua edes terkkariin ja uusittua verenpainelääkitystänikään.
[/quote]
eikö tässä jamassa oleville ihmisille enää tarjota terapiaa tai viikottaista keskusteluapua?
[/quote]
Ei. Ei todellakaan tarjota yhtään mitään paitsi niitä perintäkirjeitä. Tilanne on minullekin liian tuttu. Tunsin jo olevani vaarallinen itselleni ja menin terveyskeskuksen päivystykseen päästäkseni laitoshoitoon ja turvaan itseltäni. Ei onnistunut. Kerran hukkasin lääkereseptin ja lääkkeet loppuivat. Menin terveyskeskukseen saadakseni edes muutaman napin päästäkseni yön yli, minut käännytettiin luukulta enkä päässyt edes lääkärin puheille. Tuosa vaiheessa muistaakseni olin jo eläkkeellä vakavan masennuksen vuoksi. Oma lukunsa sitten oli Kelan kyykytys ennen eläkkeelle pääsyä. Muunmuassa asiantuntijalääkäri vetosi täysin omaa keksintöään oleviin seikkoihin hylätäkseen päivärahahakemukseni kerran toisensa jälkeen ja tuloksena jouduin olemaan kuukausia vailla minkäänlaisia tuloja. Kun sitten viimein sain asiat jotenkuten oikenemaan, kehtasi virkailija sanoa, etteihän tässä ole mitään vahinkoa tapahtunut. Niin, mitenkähän jos itse olisi joutunut pärjäämään puoli vuotta vailla tuloja ja tietämättä edes milloin tulee rahaa vai tuleeko koskaan.