Perintöasiasta kysymys. Onko kukaan ollut tilanteessa,

Tunnetusti nää voi olla herkkiä asioita. Oma siskoni peri meidän tädiltä mökin puolikaan, toinen puoli meni meidän serkulle. Muut serkukset jäivät ilman. Serkku myi osansa pian siskolleni ja sai siis ns. hyvät rahat tuosta. Asia aiheutti kyllä vähän närää, sillä siskoni oli kyllä läheinen tädille, mutta tämä serkku puolestaan oli (mun käsityksen mukaan) vain sellainen iloinen kultapoika, joka näki tätiä kerran vuodessa eikä osallistunut oikeasti hänen elämäänsä mitenkään. Mutta hän on kyllä hyvä seuramies ja ilmeisesti viihdytti tätiä jutuillaan.

Ei tuosta asiasta pysyviä traumoja jäänyt kenellekään, mutta ei se kyllä meidän serkusten välejä varsinaisesti parantanutkaa.

Ap,

jos tädin perintö aiheuttaa noin paljon päänvaivaa, voit myös kieltäytyä siitä. (Ihan laillista, helppoa). Sitten perintö menee joko a) sinun tätisi vanhemille, jos elävät, b) tätisi sisaruksille (vaikka siis sinun vanhemmillesi) tai c) jos edellisiä ei ole VALTIOlle eli meille kaikille veronmaksajille. Koska valtio on niin persaukinen nykyään suositan vaihtoehtoa c) = mahdollisimman moni hyötyy...

[quote author="Vierailija" time="24.06.2014 klo 09:05"]

Ne sisarukset joutuvat maksamaan lahjaveron, jos perintöä edelleen luovuttaa. .

[/quote]

Juurikin näin.

Huomioikaa perintövero myös,se aika huikea jos ei rintaperillinen! Jo muistaakseni 28 % rintaperillisiltäkin,suoranaista riistoa!

Onneks ei ole tätejä eikä setiä, rikkaita tai muitakaan!Meillä on puolisiskon ja veljeni kans niin etäiset välit ett jostakin perinnöstä varmaan tulisi karsea känä.On etuoikeus olla köyhistä suvuista koska ei ole tarvinnut katkoa välejä rahan takia.Ja niitä muitakin syitä riitoihin on riittänyt aivan tarpeeksi. Uhhhhh!

[quote author="Vierailija" time="24.06.2014 klo 09:05"]

Ne sisarukset joutuvat maksamaan lahjaveron, jos perintöä edelleen luovuttaa. Onko sen väärti, että valtio tuollaisesta rikastuu? Ennemmin ostaisin perintörahoilla vaikka kaikkien käytössä olevan kesämökin, menisi parhaiten yhteiseksi iloksi perintörahat.

[/quote]

Sitten päästäisiin riitelemään mökin käytöstä, siis kuka saa olla siellä milloinkin. Jollekin mökki saattaisi olla liian kaukana, joten ei pääsisi siitä hyötymään ja joku saattaa vihata mökkeilyä, joten hänellekään ei olisi hyötyä.

Kannattaa jakaa rahana, niin jokainen voi ostaa mistä on hyötyä tai mistä tykkää. Eikä tule riitaa.

[quote author="Vierailija" time="24.06.2014 klo 09:22"]

Huomioikaa perintövero myös,se aika huikea jos ei rintaperillinen! Jo muistaakseni 28 % rintaperillisiltäkin,suoranaista riistoa!

[/quote]

Eli tämänkin huomioon ottaen se, joka on vuosien mittaan onnistunut kuppaamaan vähin erin vanhempiensa varoja omaksi hyödykseen hyötyy todellakin enemmän kuin se, joka vähistä jäljelle jääneistä osuuksista maksaa vielä kovat perintöverot.

En yhtään ihmettele, että monia korpeaa ja kovaa.

[quote author="Vierailija" time="24.06.2014 klo 08:11"]

[quote author="Vierailija" time="23.06.2014 klo 22:19"]

Ap vastaa: Olen itse tilanteessa, että lapseton setämme on testamentannut minulle omaisuutensa. Meitä on 3 sisarusta, enkä ole mitenkään enemmän kuin muut ollut hänen kanssaan tekemisissä. Testamentti oli yllätys kaikille, minä mukaan lukien. Olen vain huomannut, että kaikki eivät ole ihan sinut tämän asian kanssa ja olen itsekin vähän ihmeissäni. Toivon, ettei asia tule meidän sisarusten väliin. Olen jo yrittänyt mietttiä miten voisin jakaa perintöä myös sisaruksilleni, joille se myös mielestäni olisi  kuulunut.

[/quote]

Ap, voi tulla sinulle *isompi miettiminen* miten jaat sisaruksillesi (omaa) perintöäsi. Ole sitten tarkkana ettet vaan jaa kenellekään heistä yhtään lusikkaa enemmän kuin toiselle! Koska jos sinun pitää potea huonoa omaatuntoa jo nyt, saat perinnön *eteenpäin* jakamisessa potea syyllisyyttä monin verroin enemmän. Jos olisin sinä, säästäisin perinnön omille lapsilleni, en siskoille (joille tätisi ei testamenttia tehnyt).

Miksi muuten podet jo nyt syyllisyyttä, onko teillä siskojesi kanssa heikot välit?

[/quote]

Tähän asti olleet ihan normivälit. Kauheesti ei kaveerata, kun meillä on jokin verran ikäeroa ja aina olleet esim. ihan eri kaveriporukat. Olen itse ns. iltatähti. Yksi sisaruksistani ei tullut setämme hautajaisiin. Luulen,että se johtui tetamentista(tai ei sitä ollut vielä luettu mutta yksi sukulaistätimme kertoi siitä setäme kuoleman jälkeen, oli ollut todistamassa testamenttia) Kertoi siis muiden kuullen, että tiedätkös olevasi perijä?! Ja en tosiaan tiennyt, en edes osannut aavistaa, van ajattelin , että ehkä menee isälleni, joka on ainut veli.  Ap

Toivottavasti kaikki lapsettomat palstalaiset lukevat tämän! Opettavaista, joskin karua kertomaa - varsinkin siitä, että kannattaa tehdä testamentti, jos vähääkään omaisuutta. Eikä sitä testamenttia tosiaankaan tarvitse tehdä sukulaisille.

Yksi sisaruksistani ei tullut setämme hautajaisiin. Luulen,että se johtui tetamentista(tai ei sitä ollut vielä luettu mutta yksi sukulaistätimme kertoi siitä setäme kuoleman jälkeen, oli ollut todistamassa testamenttia) Kertoi siis muiden kuullen, että tiedätkös olevasi perijä?! Ja en tosiaan tiennyt, en edes osannut aavistaa, van ajattelin , että ehkä menee isälleni, joka on ainut veli.  Ap

[/quote]

No ei ainakaan tämä sisaruksesi kuullosta kovin fiksulta ihmiseltä, jos ei tullut edes saattamaan setää viimeiselle matkalleen.

Olen sitä mieltä että otat setäsi perinnön vastaan kiitollisena ja noudatat viimeistä tahtoa. Et sinä ole velkaa siitä perinnöstä yhtään mitään siskoksillesi.

Minusta tämä on vähän sama kuin lahjojen vaatiminen - ei ole kohteliasta tai asianmukaista vaatia itselleen toisen omaisuutta. Joku antaa jotain, jos haluaa antaa ja kelle haluaa antaa. Se on outoa, jos vanhemmat eivät jaa perintöään tasan lastensa kanssa ilman tosi perusteltua syytä, mutta jos on joku lapseton, joka testamenttaa jollekin, niin outoa jonkun vetää hernettä nenään siitä, ettei saanut mitään.

Jotenkin ymmärrän ehkä sen aiheuttavan närää, että jos joku on auttanut vainajaa tämän eläessä merkittävästi ja vainaja ei kuitenkaan testamentissa tätä henkilöä muista. Mutta ei kai siinäkään auttamisen motiivi ole ollut perintö??

[quote author="Vierailija" time="24.06.2014 klo 09:44"]

Yksi sisaruksistani ei tullut setämme hautajaisiin. Luulen,että se johtui tetamentista(tai ei sitä ollut vielä luettu mutta yksi sukulaistätimme kertoi siitä setäme kuoleman jälkeen, oli ollut todistamassa testamenttia) Kertoi siis muiden kuullen, että tiedätkös olevasi perijä?! Ja en tosiaan tiennyt, en edes osannut aavistaa, van ajattelin , että ehkä menee isälleni, joka on ainut veli.  Ap

[/quote]

No ei ainakaan tämä sisaruksesi kuullosta kovin fiksulta ihmiseltä, jos ei tullut edes saattamaan setää viimeiselle matkalleen.

Olen sitä mieltä että otat setäsi perinnön vastaan kiitollisena ja noudatat viimeistä tahtoa. Et sinä ole velkaa siitä perinnöstä yhtään mitään siskoksillesi.

[/quote]

Huhupuhe testamentista ja yksi jättää siksi hautajaiset väliin...? Ei kuulosta fiksulta henkilöltä.

[quote author="Vierailija" time="24.06.2014 klo 09:57"]

[quote author="Vierailija" time="24.06.2014 klo 09:44"]

Yksi sisaruksistani ei tullut setämme hautajaisiin. Luulen,että se johtui tetamentista(tai ei sitä ollut vielä luettu mutta yksi sukulaistätimme kertoi siitä setäme kuoleman jälkeen, oli ollut todistamassa testamenttia) Kertoi siis muiden kuullen, että tiedätkös olevasi perijä?! Ja en tosiaan tiennyt, en edes osannut aavistaa, van ajattelin , että ehkä menee isälleni, joka on ainut veli.  Ap

[/quote]

No ei ainakaan tämä sisaruksesi kuullosta kovin fiksulta ihmiseltä, jos ei tullut edes saattamaan setää viimeiselle matkalleen.

Olen sitä mieltä että otat setäsi perinnön vastaan kiitollisena ja noudatat viimeistä tahtoa. Et sinä ole velkaa siitä perinnöstä yhtään mitään siskoksillesi.

[/quote]

Huhupuhe testamentista ja yksi jättää siksi hautajaiset väliin...? Ei kuulosta fiksulta henkilöltä.

[/quote]

Ap itse sanoo, että vain luulee, että yksi hänen vähän etäisemmistä sisaruksistaan ei sen takia tullut hautajaisiin. Entä jos sillä sisaruksella oli oikeasti este?

Aiheutti välien katkeamisen suvussa, tilanne kestänyt jo toistakymmentä vuotta. Että tämmöinen tapaus.

En ole ollut, mutta tiedän tapauksen. Sisaruksista poika sai rikkaan tätinsä perinnön testamentilla. Sisko ei saanut penniäkään. Välit katkesi siihen. Sisko koki, että veli "kähmi" perinnön itselleen. Näin sivustakin katsottuna tuntui tuo koko asia kohtuuttomalta ja tuli mieleen, että ilkeä täti halusikin sitä ja sen lisäksi vanhana ihmisenä piti miehiä parempana. Näiden sisarusten äiti oli jeesannut siskoaan paljon ja tämä sisko näistä kävi myös auttamassa tätiään loppuun asti. Silti perintö meni satojen kilometrien päässä asuvalle veljelle, joka näki tätiä ehkä kerran vuodessa ja tikkua ei laittanut tädin eteen ristiin.

Toinen vähän saman suuntainen oli anoppini koti. Anopin veli oli äidille tärkeä ja äiti lahjoitteli salaa tyttäreltään kaiken omaisuutensa veljelle. Ei kyse ollut isoista rahoista, mutta jonkin verran kuitenkin kuten asunto ja mökki. Anoppi kelpasi kyllä hoitamaan äitiään ja tämä äiti asui anopilla viimeiset kolme elinvuotta ja anoppi pesi takapuolta, nosti, pesi ja syötti. Penniäkään ei äidiltään saanut ja kuoleman jälkeen kävi ilmi, että oli samalla antanut salaa kaikki rahat pojalleen, kun tytär maksoi ruuatkin. Veli kävi katsomassa äitiään vain äiteinpäivänä ja jouluna siellä anopilla. Yhtään yötä ei voinut ottaa ja anopin matkan ajaksi anoppi joutui viemään vanhainkotiin. Anoppi oli katkera. Eniten se sattui, koska oli koko ikänsä kokenut olleensa äitinsä orja, kun äiti palvoi poikaansa.

Mä perin lapsettoman (rikkaan) kummitätini. Sukua oli, ei ihan lähisukua.

Jaoin perinnöstä osan sisaruksilleni.

Isäni sisaruksista kaksi peri lapsettoman setänsä testamentilla, yksi sisaruksista jäi ilman. Ei mikään miljoonaperintö mutta ihan tuntuva kuitenkin. Asiasta ei koskaan puhuttu ääneen, isoäitini vanhoilla päivillään alkoi asiasta enemmän puhua, oli ilmeisesti painanut hänen mieltään että yksi lapsista jäi ilman perintöä. Näennäisesti kaikki ovat yhä väleissä keskenään.

[quote author="Vierailija" time="23.06.2014 klo 21:27"]

Mä perin lapsettoman (rikkaan) kummitätini. Sukua oli, ei ihan lähisukua.

Jaoin perinnöstä osan sisaruksilleni.

[/quote]

Miksi täti halusi perijäksi vain sinut?

Ja miksi päätit jakaa?

[quote author="Vierailija" time="23.06.2014 klo 21:18"]

että sisarusparvesta joku perii esim. tädin/sedän yksinään(testamentilla) ja muut sisarukset jäävät ilman? Millaisia tunteita tilanne on aiheuttanut?

[/quote]

Oletko itse perinyt/perimässä vai jäänyt ilman?

Isäni (uuden vaimonsa kanssa) huomioi testamentissaan vain lapsen uudesta avioliitostaan, ei lapsia (minua ja veljeäni) aiemmasta avioliitostaan. Vaikka en koskaan mitään olettanut saavanikaan, tuntui kieltämättä aika nyrjähtäneeltä.