Auttakaa! Näkökulmia naapuritoraan kaivataan!

että mukavasti ihmiset ovat yrittäneet auttaa. Jotkut neuvot ovat ehkä hätäisesti annettuja. En toki jääräpäisesti yritä nukuttaa vauvaa vain siellä, missä eniten on ääntä. Meidän talo on rakennettu siten, makuuhuoneet on juuri siellä puolen, missä koira räksyttää. Toisella puolen on olohuone, takkahuone ja sauna. Jos haluaisi näissä huoneissa nukuttaa vauvaa, niihin pitäisi saada sänky laitettua (ei mahdu, eikä ole), koska vauva nukahtaa sisällä vain viereen. Eikä tosiaan ole meidän vauvalle sama nukkuuko hän saunassa tai makuuhuoneessa. Koko ongelman ydinhän on siinä, että häntä, pikku tiitiäistä, on tuskastuttavan vaikea muutenkin saada nukkumaan - koira ei auta asiaa. Suvussa menee univaikeudet: itselläkin vielä aikuisena vaikeita unettomuusjaksoja ollut. Tällaisia voi oikeasti olla, eivätkä ne aina johdu kasvatuksesta.



Tuota nöyristelyä kokeilinkin (ajatuksissa pyöri erit ajatukset), mutta naapuri oli järkkymätön. Kuitenkin esitin vielä toivomuksen, että voitaisiin olla vielä hyvissä väleissä, ja kehuin, että pidän häntä mukavana ihmisenä (niin kuin oikeasti olin pitänytkin). Ei vaikutusta.



Mutta nyt HIPHIPHURRAA! On satanut muutaman päivän, ja koira on loistanut poissaolollaan. Ainakin jo 5 rauhaisaa päivää. Tällaista on ihana elämä! On se hyvä, että ajatellaan edes koiraa, jollei sitten naapurin huutavia vauvoja!



Tulkoon jäätävää sadetta koko loppusyksyn ja kovat pakkaset koko talveksi + myös muiksi vuodenajoiksi!



Muille toivon mukavampia ilmoja!

Ikävä tilanne teillä naapureiden kanssa.



Mielestäni naapurisi käytös on ollut huonoa. Toki hänen pitäisi ymmärtää ettei koiran voi antaa haukkua naapurin ikkunan alla. Viimeistään kun hänelle tullaan asiasta huomaúttamaan, pitäisi ymmärtää ottaa onkeensa ja korjata tilanne.



Periaatteessahan naapuriinkiin kuuluvaa ääntä saa niin ihminen kuin koirakin pitää omakotialueella päivisin klo 7-22 (vauvan / pikkulapsen itku on asia erikseen, siitä kun ei voi valittaa vaikka sitä kuuluisi mihin kellon aikaan, jos lapsi siis on kuitenkin hyvässä hoidossa), mutta kotirauhaan on jokaisella oikeus, myös muulloin kuin yöaikaan.



Itse yrittäisin vielä kerran keskustella naapurin kanssa. Vaikka se tuntuisikin vaikealta tai turhalta, niin sitten ainakin tietäisin tehneeni parhaani ja kaikkeni jotta asia voitaisiin selvittää asiallisesti ja ystävällisesti. Kannattaa yrittää edelleen keskusteluyhteyttä positiivisin mielin ja pyriä säilyttämään naapuruussuhteet, vaikka itse naapuri ei olekaan osoittanut asiallista käytöstä. Kertokaa vielä kerran kuinka koira teitä häiritsee ja kuinka asian voisi ratkaista (koiran siirto tontilla toiseen kohtaan tai esim " sitruunapanta" , joka opettaa koiran olemaan haukkumatta).



Jos naapuri edelleen torjuu ratkaisuehdotukset eikä ymmärrä teidän kantaanne, on asiasta syytä ilmoittaa poliisille kotirauhaa rikkovana toimintana. Tällaseen on tietysti ikävä lähteä naapurin kanssa, mutta jos haukkua ei jaksa kuunnella ja naapuri ei ole suostuvainen ratkaisemaan ongelmaa niin se ilmoitus poliisille lienee ainut mahdollisuus. Jos / kun asiaa ruvetaan lopulta puimaan esim käräjäoikeudessa (toivottavasti ei sentään!) on " näyttö" tarpeen. Eli on parasta kirjata ylös ajat jolloin kotirauhanne on tullut häirityksi ja toki ilmoitukset poliisille auttavat myös tällöin asianne eteenpäin viemisessä.



Todella harmillinen tilanne. Vaikka perheessänne ei olisi pientä lastakaan, ei moisen haukkumisen kuunteleminen ole mukavaa aikuisellekaan. Toivottavasti asia ratkeaa jotenkin ja saattee jatkossa olla rauhassa.

Ymmärrän, ettei moinen koiran räksytys ole yhtään kivaa ja jos häiritsee just vauvaa nukuttaessa, voi mennä hermot, mutta toisaalta päiväsaikaan kuuluvaan meluun on aika vaikea mitenkään puuttua.



Itse purisin vain hammasta ja yrittäisin keksiä jotain muita konsteja, millä lapsen saisi nukkumaan paremmin (esim. laittaa soimaan rauhallista musiikkia).



Asun itsekin omakotitalossa, jonka naapurissa on välillä räksyttävä koira, mutta meitä se ei haittaa, kun ei olla aina itsekään kuin " kusi sukassa" ; lapset leikkii ja kiljuu pihassa, välillä " laulaa" moottorisaha tai ruohonleikkuri, joskus soi poppi puutarhajuhlissa. Vauva on kolmantena lapsena tottunut nukkumaan, vaikka olisikin ääntä ympärillä (mm. tyytyväisenä vaunuissa Linnanmäellä!).



Toivottavasti selviätte tästä ilman, että välit naapureiden kanssa menevät piloille! Ainakin itse arvostan sitä, että tulen hyvin toimeen kaikkien naapureidemme kanssa; rupattelemme ja vierailemme toistemme pihoissa ja tiedän, että löydän läheltä apua, jos sattuu jotain.



Tsemppiä vaan!

...ymmarran tavallaan molempia osapuolia. Meillakin on makuuhuoneet pihallepain ja naapurin pihalla on monesti kovastikin aanta kun lapsenlapset (jo reilusti meidan lapsia vanhemmat) ovat usein iltaisin kylassa ja varsinkin kesalla istutaan ulkona pitkaan. Lisaksi vastapaisessa talossa on nainen jolla on kesaisin aina ikkunat auki ja TV _taysilla_ klo 3 saakka aamulla (enka nyt liiottele yhtaan). Monesti on ollut hankalaa laittaa meidan kahta pienta (3 v ja 6 kk) nukkumaan - hekin ovat muuten huonounisia - kun aina kuuluu pihalta jotain aanta ja he heraavat uudestaan. Tassa ymmarran siis ap:n nakokulmaa oikein hyvin.



Mutta mutta... itse olen ajatellut sen niin etta paivalla (ts. ennen klo 22, lapsemme menevat yleensa nukkumaan n. klo 21) tapahtuvasta " normaaliin elamaan" kuuluvasta aanesta on paha valittaa vaikka se hairitsisikin, ja mekin varmaan hairitsemme silloin talloin muita samalla tavalla. Eli siksi en aio vastaisuudessakaan sanoa naapureille mitaan pihalla leikkivista lapsenlapsista vaikka he valilla meita hairitsevatkin. Toisaalta taas tuo klo 3 aamulla tapahtuva tv:n katselu taysilla ja ikkuna auki on jo erikoislaatuisempaa ja selkeasti kotirauhaa hairitsevaa, ja siita olen ajatellut mahdollisesti tulevaisuudessa valittaa. Mutta tassa tapauksessa hairitsijalla nayttaisi olevan jonkinlaista mielenterveyden ongelmaa (aina sisalla, valvoo yokaudet), joten realismin nimissa en valttamatta odota valituksen vaikuttavan.



Eli siis minusta pitaa ottaa huomioon seka melun laatu etta milloin se tapahtuu. Teidan tapauksessanne tuntuisi silta etta naapuri on " teknisesti" oikeassa, eli jos koira ei hauku yolla (ja koiran haukkuminen on minusta " normaaliin elamaan" luettavaa aanta) niin hanen ei ole _pakko_ tehda asialle mitaan. Kuitenkin jos hanelle on mahdollista ilman suurempaa vaivaa laittaa koira jonnekin muualle niin olisi minusta hyvan tavan ja naapurisovun mukaista tehda niin. Minusta on ok etta miehesi yritti jutella (jos ja kun se tapahtui asiallisessa ja rakentavassa hengessa ilman mitaan vaatimuksia, kuten kirjoituksestasi ymmarsin) naapurin kanssa ja on ikavaa ettei han halua ottaa teidan nakokulmaanne huomioon. Toisaalta realismin nimissa ei ehka kannata " hakata paata seinaan" kun tuo ensireaktio oli noinkin negatiivinen, ja miettia sen sijaan ratkaisuja joihin voitte itse vaikuttaa (lapsi nukkumaan toiselle puolelle taloa? alkaa katsella uutta taloa?).

Olette kyllä talon ostaessanne / rakentaessanne tienneet, miten lähellä naapuria talo ja makuuhuoneen ikkuna on - ihan oma moka, jos se on viiden metrin päässä naapurista. Naapurilla on oikeus pitää koiransa siellä missä hän haluaa, kunhan se on omalla tontilla.



Meillä on iso tontti ja sen keskellä talo. Kaikki naapuritalot on rakennettu omalla tontillaan hyvin lähelle meidän tonttimme rajaa. Itseäni ärsyttää suunnattomasti se, että naapurit jotenkin kuvittelevat, että meillä ei olisi oikeutta käyttää koko tonttiamme, koska se on niin iso ja koska heidän talonsa on melkein rajassa kiinni. Paheksuvia katseita tulee, kun menee kymmentä metriä lähemmäs tontin rajaa ja kun esim. menemme poimimaan marjapensaista marjoja rajan viereen niin naapurit mielenosoituksellisen oloisesti pakenevat terassilta sisälle.



Minusta meillä on ihan yhtä suuri oikeus liikkua metrin päässä rajasta kuin heilläkin. Jos naapuri rakentaa terassinsa kahden metrin päähän rajastamme, niin on ihan hänen ongelmansa jos hän ei halua kulkea puolipukeissa meidän nähtemme. Jos naapurilla on oikeus istuskella kahden metrin päässä rajasta, niin miksi meillä ei olisi?



Mainittakoon vielä, että yhtä naapuria lukuun ottamatta naapurimme ovat rakentaneet talonsa itse ja kaikilla tonteilla olisi ollut tilaa sijoittaa talo muuallekin kuin meidän rajamme viereen. Ja vaikkei olisi ollutkaan, niin oma on valintansa kun siihen rakentavat. Jos ei halua olla tekemisissä naapureiden kanssa niin sitten pitää ostaa riittävän suuri tontti itse ja tehdä se talo sinne keskelle!

Siinä ei auta rakentaminen 10 tai 30 metrin päähänkään, se räksytys kyllä kuuluu. Itse jätimme yhden talon ostamatta, kun naapurit kuulemma pitivät koiraansa ulkona vuorokaudet läpeensä ja sehän haukkui. Koira voi tulla myös jälkikäteen vaikka itse olisi ostanut " koiravapaan" talon. Räksyttävistä koirista voi ilmoittaa poliisille, tosin niihin on vaikea puuttua, kyselin tätä asiaa silloin kun harkitsimme kivan talon ostamista. Mutta jos koira haukkuu kokoajan, niin silloin poliisikin puuttuu asiaan. HArmittaa ap:n puolesta, meillä lapset kyllä nukkuu melussa, mutta itseäni häiritsisi jatkuva haukunta. Eri asia on tuo rakentajanaisen mainitsema naapureiden rakentaminen rajaan kiinni, siinä on omaa tyhmyyttä mukana ja jokaisella on oikeus käyttää tonttiaan vapaasti. Terassilla vilvoittelu saunan jälkeen on kuitenkin hieman vähemmän häiritsevää (riippuu tapauksesta) kuin koiran räksytys.

Siis onpa kiva kun on noin ärsyttäviä naapureita, huh huh.

Et tosiaankaan voi muuta kuin muuttaa makuuhuoneen toiselle puolelle taloa. Mutta tuo tuntuu ihan tahalliselta ärsytykseltä. Veitteköhän talon jonkun hänen kaverinsa nenän edestä??

Sen pikkukoiran omistajallehan voisi puhua kun hän lähtee kyläilemästä, että voisiko harkita koiran jättämistä jonnekin muualle ? ? ?

Luulen, että ongelma voi olla nimenomaan siinä, MITEN te asian hänelle esititte. Siis, että koska heillä on iso piha niin teidän mielestämme olisi kohtuullista, että hän pitäisi koiraansa jossain muussa paikassa. Siis yrititte puuttua siihen tapaan, millä naapuri käyttää tonttiansa ja ymmärrän täysin hänen reaktionsa.



Meilläkin yksi naapuri on sitä mieltä, että meidän tontille ei saisi rakentaa, kasata tai varmaan liikkuakaan sillä neljänneksellä, mikä rajoittuu hänen tonttiinsa, koska se haittaa heidän pihanäkymiään - vaikka hänellä itsellään on vaja ja grillikatos laittomasti melkein rajassa kiinni sekä rumat kaivonkannet ja komposti ihan meidän rajalla. Tulee valittamaan joka kerta jostakin kun meidät tontin sillä osalla näkee... Toinen naapuri tuli jo etukäteen kyselemään, että emmehän vain aio jatkaa edellisen asukkaan lehtikompostin pitoa juuri sillä nurkalla tonttia, missä he asuvat - no totta hemmetissä aioimme, koska se on omalla tontillamme ehdottomasti se " viimeinen takanurkka" - oma ongelmansa jos rakensivat oleskeluterassinsa juuri siihen viereen. Ja sitten kolmas naapuri poistuu aina vaivautuneena terassiltaan kun menemme siinä rajalla olevia hedelmäpuita tai marjapensaita kastelemaan tai poimimaan tai vaikka leikkeemaan nurmikkoa puhumattakaan siitä, että menisimme sinne muuten vain oleskelemaan...



Ei naapureilla ole mitään oikeutta puuttua siihen, miten toinen tonttiaan käyttää! Te yritätte ilmiselvästi käyttää valtaa sen suhteen, miten hän saa omalla tontillaan olla ja minusta hänen reaktionsa on siihen nähden ihan normaali ja odotettavissa oleva.





Jos haluatte puuttua koiran räksytykseen, niin teidän kannattaisi yrittää keksiä keino, millä se tapahtuisi puuttumatta hänen muihin oikeuksiinsa - tai yrittää ainakin saada hänet itse oivaltamaan, että hän voisi helpottaa teidän oloanne siirtämällä koiran toisaalle. Tuollaisen asian suoraan ehdottaminen on TOSI TÖKERÖÄ!



Minusta olisitte voineet ehkä kysyä, onko koiralla joku hätä kun se räksyttää? Sitten olisitte voineet mainita, että räksytys häiritsee teidän lapsenne unta ja varovasti kysyä, olisiko heillä joku keino saada räksytys vähenemään. Ehdotan siis, että valitatte räksytyksestä ettekä tontin käytöstä ja yritätte saada heidät itse oivaltamaan ratkaisun valmiin keinon tarjoamisen sijaan.

Meillä on kaksi koiraa, asumme omakotitalossa pääkaupunkiseudulla (pieni tontti!) ja meillä ei kyllä koirien anneta räkyttää pihalla tuntikaupalla. Toki koirat välillä haukkuvat leikin tiimellyksessä pihalla joitakin hetkiä mutta mikäli meno yltyy tai kellonaika on huono, niin tähän puututaan. Vaikka kyseessä on oma piha ja oma lupa niin yritämme silti ajatella naapureita. Toivottavasti he vastavuoroisesti ajattelevat meitä;) Kyllä mullakin menis hermot jos naapurissa koira(t) räkyttäis tuntikaupalla päivittäin.

Joku oikeusjuttu oli muuten pääkaupunkiseudulla muutama vuosi sitten missä vuorotyötä tekevä naapuri vei oikeuteen naapurinsa tämän räkyttävien koirien takia. Muistaakseni juttu päätyi vuorotyöläisen voittoon.

Mielestäni naapureilla ei ole oikeus puuttua teidän tontin käyttöönne, se mitä te teette on normaalia elämää ja ei aiheuta häiriötä, joten ymmärrän kantasi siinä kohden. Mutta ap;n tapaus on aivan erilainen, koiran käytös on häiritsevää ja kukaan vähänkään toista ihmistä arvostava ei anna koiransa räksyttää koko päivää naapurin rajalla. Vaikka kuinka olisi oma tontti, on ympärilläkin asuvia huomioitava silloin jos tekee jotain häiritsevää. Minusta ap hoiti asian hyvin ja puolestaan naapurin käytös on mielestäni tökeröä. Toivottavasti ap on löytänyt asiaan jotain ratkaisua!!

Kävin juttelemassa oikein nöyränä naapurin naisen kanssa ja vetosin pienen vauvan puolesta, että koira voisi olla jossain muualla haukkumassa kuin makuuhuoneen ikkunan alla, koska se todella tuntuu, että koira on samassa huoneessa ja vauva pelkää.



Naapurin vastaus oli mielestäni kylmä ja sydämetön. Hän totesi, että heilläkin isommat lapset ovat monesti herättäneet vauvan ja että meidänkin vauvan on aika totutella nukkumaan melussa. Siinä vaiheessa tuntui, että silmissä pimenee ja alkukantaisia asioita kävi mielessä, mutta yritin uudelleen vedota häneen. Kerroin, että jos tämä asia hoituu, meiltä voi pyytää, mitä tahansa. Tekohan heidän puoleltaan olisi pieni: siirtää koira toiseen paikkaan taukoamatta räksyttämään. Hän pitää kuulemma kiinni periaatteesta.



Me satumme naapurini kanssa olemaan eri maailmoista: kumpikaan ei ymmärrä toisensa näkökohtaa. Jos itse olisin ollut niin ajattelematon (niin itsekäs en voisi koskaan olla), että olisin tuollaiseen paikkaan vierailevan koiran laittanut haukkumaan, olisin asiasta sanottaessa varmasti tuntenut suurta häpeää ja siirtänyt heti koiraa. Hän taas ajattelee, mihin hänellä on oikeus ja muista viis. Hän ei ajattele sitä, että meidän tyttäremme on melkein samanikäiset ja että heistä voisi tulla toisilleen arvokkaat lapsuudenkaverit. Muita samanikäisiä tyttöjä kun ei ole lähellä.



VAikka kuinka mietin, en voi ymmärtää tällaista näin itsekästä ajattelutapaa, en mitenkään. Aivan järkyttävältä tuntuu, että noin itsekkään naapurin vieressä mahdollisesti tässä täytyy elää ehkä vielä vuosia. Hoitovapaalla ei ole oikein helppoa lähteä uutta taloa ostamaan. Olemme asuneet talossa vuoden, eikä ostaessamme tullut mieleenkään tällaisia asioita ajatella. Olen asunut 20 vuotta omakotitalossa, eikä vastaavia ongelmia ole ollut koskaan.



Asia esitettiin heille, sekä mieheni että minä, erittäin kohteliaasti ja korrektisti, suoraan mutta korrektisti. Minusta on parempi puhua suoraan kuin alkaa vihjailemaan, että mikäs koiralla on, kun haukkuu koko ajan. Emme uskoneet, että tästä tällainen soppa nousisi. Uskoimme vilpittömästi, että he olisivat heti siirtäneet koiran pois ja elämä olisi rauhallisena jatkunut.



Pahinta on, että tulisihan tässä monia asioita mieleen, miten voisi laittaa naapurit kuriin. Ongelma vain on se, että meillä ei ole sydäntä kostaa heidän lapsilleen äidin itsekkyyttä.

Hei! Tilanne kuulostaa melko tulehtuneelta. Kyllä on itsekäs ja piittaamaton naapuri! Asialla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, mikä on kenenkin tontti ja että omalla tontillaan voi tehdä mitä tahansa, van kyse on toisten ihmisten huomioon ottamisesta ja toisten ihmisten arvostamisesta. Marjojen kerääminen ja pihan haravoiminen ovat aivan eri asioita kuin taukoamaton koiran räksytys. Kaksi ensin mainittua kuuluvat normaaliin elämään eivätkä vaikeuta toisten ihmisten elämää. Taukoamaton koiran räksytys taas häiritsee toisia ihmisiä. Vauvan ei tarvitse tottua nukkumaan taukoamattomassa koiran räksytyksessä! On naapurin oma ongelma, jos heidän isommat lapsensa ovat herättäneet heidän vauvansa, ei sitä tarvitse teille kostaa.



Ilmoittakaa asiasta poliisille. Kysykää, onko laissa mitään pykälää, missä sanottaisiin, että naapureiden ei tarvitse kuunnella unia estävää ja hermoja raastavaa meteliä päivittäin. Naapurinne tuntuvat olevan niin itsekkäitä, että ei teillä ole mitään hävittävää, vaikka välit tulehtuisivat entisestään.



Kuulostan nyt nipottajalta, kun kehotan ottamaan yhteyttä poliisiin, mutta voin kuvitella, miltä teistä tuntuu. Me asuttan vielä hetki täällä kerrostalossa ja yläkerran naapureiden teini-ikäinen poika pitää viikonloppuisin bileitä, kun vanhemmat ovat mökillä. En saanut nukutta edes korvatulpat päässä. Ensin puhuin pojan isälle, auttoi joksikin aikaa. Seuraavan kerran otin yhteyttä isännöitsijään, auttoi taas joksikin aikaa. Kerran soitin poliisit paikalle, auttoi taas pitkäksi aikaa. Vaikka öiseen aikaan toteutunut meteli on vielä tuomittavampaa, niin ei mihinkään vuorikaudenaikaan saa tahallaan pitää sellaista ääntä, mikä häiritsee toisia. Monet ihmiset tekevät vuorotyötä ja nukkuvat muulloin kuin keskellä yötä. Koira täytyy siirtää muualle haukkumaan, kun siihen kerran on mahdollisuus.

terrorisoida teitä noin. On todella törkeää pitää meteliä tunnista toiseen ja todeta, että omalla pihalla saa tehdä mitä vain. Ei todellakaan saa. Ihmiset eivät asu missään tyhjiössä vaan myös toiset on otettva huomioon.



Mielestäni esitit asian naapurille erittäin ystävällisesti.



On inhottavaa joutua riitoihin naapurin kanssa, koska siinä joutuu kuitenkin vierekkäin asumaan usein vuosikausia. Joten jos teet asiasta poliisiasian ota huomioon, että tuontyyppinen ihminen ehkä kostaa sen jotenkin.

mennä kysymään " onko teidän koirallanne joku hätä" ? Sehän on sama kuin syyttäisi huonosta hoidosta ja se taas varmasti on moiselle kennelinpitäjälle järjetön loukkaus.



Että kyllä minun mielestäni ap on hoitanut ainakin oman kertomansa mukaan asiansa fiksusti. Jos tämä ehdotus ei naapurille sovi, niin se on sitten eri asia. Saahan sitä pihallaan tehdä mitä haluaa, mutta kannattaako ehdoin tahdoin olla huonoissa väleissä naapurin kanssa?

Meillä on myös koira, joka on päivisin ulkona narussa, mutta onneksi ei räksytä kuin harvoin. Koira on kiinni mahdollisimman kaukana naapurin tontista. Iltaisin koirani alkaa räksyttää, kun haluaa sisälle ja haenkin sen nopeasti sisälle. Itse en kehtais antaa koiraan räkyttää tunnista toiseen. Ompa ihme naapuri, kuinka edes kehtaa antaa koiran räksyttää??

Ymmärsinkö oikein, että naapurin oma häkissä oleva koira ei ole se, joka teitä häiritsee, vaan silloin tällöin naapurissa vieraisilla käyvä koira? Käykö tämä vieraileva koira kovinkin usein? Jos käy vain esim. kerran viikossa, niin silloin vain yrittäisin kestää. Voihan olla, että koiran omistaja (ei naapuri) kytkee koiran aina tuohon tiettyyn paikkaan, eikä naapuri viitsi sanoa asiasta. Tökeröä toimintaa joka tapauksessa naapurinne puolelta, sitä en kiistä. Kyllähän asioista aina pitää voida neuvotella. Mutta jos tosiaan häiriö on vain satunnaista, eikä suinkaa joka päivä, niin koittakaa vaan kestää.



Sen sijaan jos häiritsevä koira on naapurin oma, ja räksyttää jatkuvasti ikkunanne alla, niin harkitsisin jotain jatkotoimia.

ap, eikö sulle ole tullut mieleen helpottaa vauvan unia viemällä vauva toiseen päähän taloa nukkumaan? Ei kannata sinnikkäästi pitää sitä vauvaa siellä, kun kerran näyttää siltä ettei se melu tule sieltä loppumaan.

Näin siis ihan käytännön toimenpiteenä. Muuten kyllä ymmärrän ettei se koiran räksytys kivaa ole (oli vauvaa tai ei). Mutta koska naapuri ei aio tehdä mitään, tee sinä itse sen minkä voit!

Vauva tuskin piittaa siitä nukkuuko se saunassa tai keittiössä vai makkarissa.

Kannattanee siis yrittää sopeutua tilanteeseen ja tosiaankin yrittää nukuttaa vauvaa jossain muualla talossa.



Naapurin nainen tuskin enää ottaa teidän mielipiteitä kuuleviin korviinsa, mutta jospa yrittäisitte puhua naapurin isännän kanssa. Suora pyyntö ei varmaan enää tehoa häneenkään, kun nainen talossa on jo päättänyt heidän kantansa. Mutta jospa käänteinen psykologia tehoaisi... Eipä sekään varmaan auta - ovathan he jo osoittautuneet moukiksi, kun eivät suostu edes harkitsemaan koiran siirtämistä tai perustelemaan kantaansa muutoin, kuin ' oma piha oma lupa' lällälläää... vaan aina voi yrittää...



Todetkaa siis nöyrästi, että olitte ITSE VÄÄRÄSSÄ yrittäessänne saada heidät siirtämään koiraa, kertokaa että yritätte saada vauvan nyt muulla tavoin nukkumaan ja PYYTÄKÄÄ ANTEEKSI heille aiheuttamaanne mielipahaa, kun menitte puuttumaan heidän pihankäyttöönsä ja astuitte toisen reviirille. Juujuu, kuulostaa nöyristelyltä ja on sitä, ja jos naapurinne on täysi moukka, hän vain myhäilee, kun tekin tajusitte hänen kantansa. Tilanne siis pysyy nykyisellään, mutta naapurinne eivät pidä teitä yhtä pahoina kuin te heitä. Ainakaan eivät jatkossa pääse valittamaan, kun teidän lapsenne meluavat heidän rajallaan.



Vaan parhaimmillaan nöyristely aiheuttaa pienen omantunnon pistoksen naapurissanne, ja hän SAATTAA muuttaa kantaansa ja lopulta siirtää koiran muualle.



Joka tapauksessa naapurin kanssa kannattaa pysyä puheväleissä. Riitely kuluttaa ihan turhaan kaikkien voimia ja aiheuttaa jatkossa paljon pahaa mieltä, kun kaikista pikkujutuista aletaan nipottaa...