Lue keskustelun säännöt.
Kirja, joka ravisutti sisintäsi niin, että se jäi mieleesi pitkäksi aikaa? Joko hyvässä tai pahassa..
Paulo Coelho - Alkemisti sai alkuun henkisen heräämisen.
Kommentit (1325)
Millaisia rakastettuja kirjoja olet lukenut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sirpin ja moukarin alla
Berijan tarhat
Klaus Schwab&Thierry Malleret:
Covid-19: The Great Reset
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Shute; Viisi mustaa kanaa ja 12-vuotiaana Brinc; Villin lännen Kati
Mulle on kans jäänyt mieleen tuo Viisi mustaa kanaa. En tiedä miksi.
Siitä oli minisarja telkussa aikoinaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Raamattu, miten kukaan voi ottaa tällaista paskaa tosissaan? Sama pätee kaikkeen muuhun uskonnolliseen kirjallisuuteen.
Teininä tuli luettua V.C Andrewsin Pimeyden kukat ja jatko-osat, ja olipa kyllä hyvin häiriintyneitä tarinoita. Pitkään on mietityttänyt että a) miksi ne on kirjoitettu, miksi kirjailija on halunnut kirjoittaa juuri nämä tarinat b) mikä niiden "sanoma" on ja c) mihin niiden suosio perustuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olemisen sietämätön keveys. Rrakastan jopa teoksen nimen suomennosta.
Raamattu ei ole minulle "paskaa" vaan aarre.
Toinen hyvä kirja on Kätköpaikka. Kannattaa lukea, on mukaansatempaava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luin tämän kirjan vasta, mutta tiedän, että sen sisältö ei lähde muististani kulumallakaan: Aarno Malin - Pimeyden ytimeen.
Teini-ikäisenä luettu Vladimir Nabokovin Lolita oli silmiä avaava. Ennen sitä olin naiivisti ajatellut, että jotkut isäni ikäiset miehet todella tahtovat olla kavereitani, koska olen niin fiksu ja sellainen on ihan ok.
Myös teini-ikäisenä luettu Kaari Utrion Eevan Tyttäret. Innosti antropologian opintojen ja sittemmin alan töiden pariin.
Etelä-Korealaisen Han Kangin Vegetaristi. Onneksi olen ollut kasvissyöjä viimeiset 20v, muuten olisin varmaan joutunut jättämään tuon kesken. Sai voimaan ihan fyysisesti pahoin. Myös julma kuvaus heidän yhteiskunnastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä varmasti Teistä kuulostaa kornilta, mutta kun sain teinipoikana kahlattua Danten Jumalaisen Näytelmän läpi, niin itkuhan siinä pääsi.
Tajusin juuri lukeneeni jotain pelottavan, ahdistavan kaunista. Samaan aikaan ymmärsin, että todennäköisesti en tule enää näin " syvällistä " kokemaan.
Suosittelen lukemaan sanat teini ja poika. Kyllä minusta sittemmin tulikin kirjallisuudentutkija ja opettaja. Alighieriakin tutkinut, mutta tuo kauniin suloinen puristava tunne ei ole koskaan hellittänyt.
Leinoa ja Vaaraa voisi taas hieman päivittää. Kuka uskaltaisi? Mikä kustantamo haluaisi tehdä kulttuurityön ja antaa toimeksiannon? Shakespeare meinasi selättää WSoYnkin ja vanhat ammattilaiset. Tappiota ruhtinaallisesti tietysti. Ihmisethän nykyään lähinnä kuuntelevat jotain autofiktiota.
Vierailija kirjoitti:
Teini-ikäisenä luettu Vladimir Nabokovin Lolita oli silmiä avaava. Ennen sitä olin naiivisti ajatellut, että jotkut isäni ikäiset miehet todella tahtovat olla kavereitani, koska olen niin fiksu ja sellainen on ihan ok.
Myös teini-ikäisenä luettu Kaari Utrion Eevan Tyttäret. Innosti antropologian opintojen ja sittemmin alan töiden pariin.
Etelä-Korealaisen Han Kangin Vegetaristi. Onneksi olen ollut kasvissyöjä viimeiset 20v, muuten olisin varmaan joutunut jättämään tuon kesken. Sai voimaan ihan fyysisesti pahoin. Myös julma kuvaus heidän yhteiskunnastaan.
Suosittelisen vielä kerran aikuisena lukemaan huolella Nabokovin Lolitan. Tarkastele kertojan ääntä.
Ihmiset yleensä tulkitsevat Lolitan aivan väärin.
Muuten aivan erinomaisia valintoja!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Bim Mustakorva. Olin ehkä jotain 10-vuotias ja itkin lukiessani.
Muistan kirjan, jossa oli joku kulkurimies Amerikassa, hänellä koira, joka sanoi aina kirjan lukuihin loppukommentteja kuittauksena "ja minä olen koira".
Haluisin tietää, mikä oli kirjan nimi? Jos tiedät, kerro, haluaisin lukea sen uudestaan???
Vierailija kirjoitti:
Tämä varmasti Teistä kuulostaa kornilta, mutta kun sain teinipoikana kahlattua Danten Jumalaisen Näytelmän läpi, niin itkuhan siinä pääsi.
Tajusin juuri lukeneeni jotain pelottavan, ahdistavan kaunista. Samaan aikaan ymmärsin, että todennäköisesti en tule enää näin " syvällistä " kokemaan.
Suosittelen lukemaan sanat teini ja poika. Kyllä minusta sittemmin tulikin kirjallisuudentutkija ja opettaja. Alighieriakin tutkinut, mutta tuo kauniin suloinen puristava tunne ei ole koskaan hellittänyt.
Leinoa ja Vaaraa voisi taas hieman päivittää. Kuka uskaltaisi? Mikä kustantamo haluaisi tehdä kulttuurityön ja antaa toimeksiannon? Shakespeare meinasi selättää WSoYnkin ja vanhat ammattilaiset. Tappiota ruhtinaallisesti tietysti. Ihmisethän nykyään lähinnä kuuntelevat jotain autofiktiota.
Siis luitko alkuperäiskielellä Dantea ja Shakespearea, vai suomennoksina?
Natascha Kampusch - 3096 päivää
Kiinnostaa aika paljon nämä vuosia vankeina(seksiorjina?) Pidettyjen tarinat. Toinen mielenkiintoinen case oli se jenkeissä ollut kun ariel castro piti kolmea naista kymmenen vuoden ajan orjinaan ja yksi naisista synnytti castrolle tyttären tuona aikana. Castro kuoli tai teki itsemurhan vankilassa, koska ei itse kestänyt olla vankina ":D". Tästä harmi vaan ei ole kirjaa, jos olisi niin lukisin ehdottomasti.
Ihmisen pahuus on mielenkiintoinen aihe. Sitä kun itse ei toivo pahaa kenellekään niin tuntuu järisyttävältä lukea, miten sairaisiin tekoihin jotkut pystyy. Ei sitä vaan voi oma mieli käsittää.
Peter Hoegin Hiljainen tyttö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä varmasti Teistä kuulostaa kornilta, mutta kun sain teinipoikana kahlattua Danten Jumalaisen Näytelmän läpi, niin itkuhan siinä pääsi.
Tajusin juuri lukeneeni jotain pelottavan, ahdistavan kaunista. Samaan aikaan ymmärsin, että todennäköisesti en tule enää näin " syvällistä " kokemaan.
Suosittelen lukemaan sanat teini ja poika. Kyllä minusta sittemmin tulikin kirjallisuudentutkija ja opettaja. Alighieriakin tutkinut, mutta tuo kauniin suloinen puristava tunne ei ole koskaan hellittänyt.
Leinoa ja Vaaraa voisi taas hieman päivittää. Kuka uskaltaisi? Mikä kustantamo haluaisi tehdä kulttuurityön ja antaa toimeksiannon? Shakespeare meinasi selättää WSoYnkin ja vanhat ammattilaiset. Tappiota ruhtinaallisesti tietysti. Ihmisethän nykyään lähinnä kuuntelevat jotain autofiktiota.
Siis luitko alkuperäiskielellä Dantea ja Shakespearea, vai suomennoksina?
En helvetissä tietenkään Dantea. Tai siis Shakespeareahan nyt on oikeastaan pakko lukea enkuiksi, että koko hommasta tajuaisi mitään. En syytä kääntäjiä.
En halua kuulostaa miltään snobilta, tai älyköltä. Minua nyt on vain kirjallisuus aina kiehtonut.
Mainitaan nyt vielä vaikka Märta Tikkasen Miestä ei voi raiskata. Sopii oikeastaa tämän päivän keskustelukulttuuriin erinomaisesti.
Vierailija kirjoitti:
William Styron: Sofien valinta (Otava 1982)
Tämä! Luin kirjan aivan liian nuorena ja se jäi häiritsemään pitkäksi aikaa. En ymmärtänyt Sofien käytöstä lainkaan, koska minulla ei ollut tarvittavaa elämänkokemusta samaistua kirjan päähenkilön kokemuksiin. En itse asiassa muista tarinasta paljon mitään, niin ahdistava ja outo lukukokemus oli.
Puhdistus.
Varmasti tämä on miljoonasti täällä ollut, mutta jälleen kovin ajankohtainen.