Pakkosyöttäminen!!

Kommettini kehitysmaista viittasi juurikin siihen että täällähyvinvointi valtiossa kun ei ole muuta mietittävään niin mietitään pysyykö lapsi käyrillä ja aiheutetaan tuhoa pakkosyöttämällä ja tuputtamalla, kun pitäisi luottaa että lapsi syö ja tarjota sitä ravinteikasta ruokaa, eikä hysterisoida vanhempia kyttäämään lapsen jokaista suupalaa. Joku sanoi että afrikan maissa on tapana pakkosyöttää, onko todellakin näin? Itse olen nähnyt pätkiä joissa lapset raapivat kynsillään tyhjästä kulhosta riisin rippeitä.. ja sinä joka kiellät uskomasta neuvoihin, ole järkevä. Toisten vinkkejä on aina hyvä kuunnella ja mennä itseensä jos lapsella on syömisongelma, ahdistunut ilmapiiri ruokapöydässä ei auta lasta syömään. Vähän syövästä lapsesta ei kannata stressata ja jos stressaa sitä ei kannata lapselle näyttää.

Tuli ihan itku kun luin oman vuodatukseni. Kuulostaa niin kauhealta. Muistan kun oma lapseni oli vauva ja sillä oli hain kaksi hammasta... ja minä tungin raivoissani lusikkaa suuhun. Lapsi alkoi itkeä... ja miksi? Sen takia, että lapseni paino nousisi EDES VÄHÄN seuraavaan punnitukseen mennessä, ettei neuvolaämmä narisisi taas. Lapseni painokäyrä mennyt tasaisesti omalla tasollaan. Ajattelin jo vuosi sitten, että vuoden päästä paino on luultavasti tietyllä tasolla ja siltä se vaikuttaa. Yritän ajatella, että aikuistenkin painoissa on eroja. "Normaalipainossa" voi olla 15-20 kilon eroja. Sen myönnän, että lapseni on tosi laiha.

Ihan viime aikoina olen huomannut, että lapseni on kiinnostunut eri ruoista, vaikka voisi luulla ettei se ymmärrä ruoan päälle. Pitäisi vain jaksaa tehdä monipuolista ja vaihtelevaa ruokaa. Nyt on ollut tosi innoissaan varsinkin kalakeitosta, kun on käyty leikkipuistossa syömässä. Ehkä meidän ongelmana ei ole itse ruoka vaan se miten sen tarjoilee ja millä tekniikalla. Joskus on naurettu sitä kun vauvana tunki suuhunsa roskat mutta ruokaa ei ollenkaan. Ratkaisu oli se että jotkut ruokapalat tarjottiin suoraan lattialta "roskana". Joskus lapsi on leikkinyt koiraa. Tuntuu siltä, että ollaan aivan toivoton tapaus.

Ehkä lapsi alkaa syödä sitten kun menee päiväkotiin. Tulee vain sellainen olo, että olen varmaankin epäonnistunut äiti, jos näin käy. Pakkohan minussa on olla vikaa, jos en suoriudu edes perustoiminnoista. Jos lapseni kieltäytyy syömästä, niin se johtuu minusta.

Kun ajattelen tuota aiempaa kokemustani neuvolasta, niin tulee taas ahdistus. Pitäisi käydä vihdoinkin lastenlääkärin arviossa, jonne saatiin aika terveyskeskuksen kautta. Pelottaa, miten ne tuomitsevat minut ja mitä vikoja etsivät. Vai saadaanko hyväksyntä nykytilanteelle.

Nro 16

Lapset syö kun muutkin ihmiset syö, ne oppii matkimalla. Se että itte seista toljottaa siinä vieressä ei auta yhtään mitään. Päinvastoin, söisitkö sinä ap ruokaa jota toinen ei syö, katteelee vaan ja yrittää tunkee sulle lusikkaa suuhun ja jäpättää mahdollisesti vielä vihamielisesti, söisitkö, oikeesti?

Katetaan pöytä kauniisti! Pienet lautaset ja vähän ruokaa, lihapulla kuutioina, herne,  euron kokoinen pala porkkanaa, jaksaako lapsi syödä tämän? Maito snapsilasiin.