Lue keskustelun säännöt.
Metsän periminen, miten kannattaa tehdä?
21.06.2014 |
Olen ainoa perillinen ja tulossa äidiltä olisi ennakkoperintänä tjms. iso ala metsää, josta ei tukkipuita tule seuraavan 50v aikana. Kannattaako se metsä "raivata tai siis siistiä ja sitten periä vai antaako olla risukkona ja periä? Taimikko sinne on istutettu jo pari vuotta sitten.
Entäs jos siirrämme sen suoraan lapsilleni, olisko se järkevää vai meneekö veroja yhtä paljon?
En minä tajua metsänhoidosta mitään!!??
Kertokaa nyt joku joka on saman kokenut.
Kommentit (78)
[quote author="Vierailija" time="21.06.2014 klo 18:16"]
Äiti rahasti metsän tyhjäksi ja kippaa nyt aution ryteikön eteenpäin lapselleen. Nice.
[/quote]
Eipä se taida autio ollakaan, jos tuo siemenpuiden arvo pitää paikkansa?!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="21.06.2014 klo 20:53"]
[quote author="Vierailija" time="21.06.2014 klo 20:40"]
[quote author="Vierailija" time="21.06.2014 klo 20:08"]
Jos ap on ihan oikeasti asiaa kysymässä, niin kannattaa kääntyä Väinö Sikasen puoleen. Hän on se henkilö, joka maassamme (liki) ainoana hanskaa metsien
perintö/sukupolvenvaihdosasiat.
Esim. yksikään täällä vastanneista ei ole osannut mainita metsävähennystä (60%) kauppahinnasta, jonka saa aikanaan vähentää puun myyntituloista.
Jos taimikot ovat nyt 10-vuotiaita, hyvällä hoidolla ensimmäiset hakkuutulot saa 10 vuoden kuluttua. Ja kun metsä on kaikkein kasvuisimmillaan, niin Savossa tuollainen 400 hehtaarin läntti kasvaa n. 2800 mottia joka vuosi, pelkän kasvun arvo on siis vähintään 60 000 euroa. Joka vuosi. Ei mikään Nalle puhin puuhapalsta....
[/quote]
Jos perii metsän, ei tule mitään metsävähennystä, koska ei ole kauppahintaa.
Taimikko (hehtaaria kohti) muuten ei kasva 7 kuutiota vuodessa vaan noin 2-3 kuutiota, joten menee vielä lähes 20 vuotta ennen kuin sieltä metsästä saa rahaa. Ensiharvennuspuusta maksetaan noin 12 e/kuutio ja sitä saa hehtaarilta 20 kuutiota eli kokonaista 240 e/ha (toki 400 hehtaarilta summa on 96 000 e, mutta jos on joutunut maksamaan taimikonhoidot ja raivaukset ulkopuolisella, niin jää silti 20 ekan vuoden aikana miinukselle). Ja jos ei ole tehty hoitoja aikanaan, ei ensiharvennuksessakaan puuta saada.
[/quote]
57 vastaa:
Siksipä neuvoinkin kääntymään Sikasen puoleen: metsäasioissa KAUPPA on usein edullisempi kuin periminen/lahjoitus. Lahjaveroa ei voi vähentää puukauppatuloista, myyntivähennyksen saa KAUPPAhinnasta.
Kirjoitin, että KASVUISIMMILLAAN metsä tuottaa keskimärin 7 mottia/ha. En tietenkään tarkoittanut sitä, että TAIMIKKO KASVAA noin paljon.
Mikään metsäyhtiö ei lähde korjaamaan leimikkoa, joista lähtee 20 mottia kuitupuuta hehtaarilta, kyllä 20-vuotiaasta hyvinhoidetusta, hyvällä maalla (joita Savossa on) kasvaneesta kuusikosta kertymä voi olla jopa 60 mottia/ha.
Muistetaan myös, että kuvioilla on siemenpuut jäljellä. Jos niitä on jätetty 20 mottia hehtaarille, ko. siemenpuiden hakkuusta saa 400 000 euroa (20 mottia x 400 ha x 50 euroa). Jos siemenpuita on vain 10 mottia hehtaarilla, niiden hakkuutulo on 200 000 euroa. Kyllä noilla summilla jo jonkun verran taimikonhoitoa tehdään (taimikonhoidon kulu keskimäärin 400 euroa/ha) eli jo tuolla pienemmälläkin kertymällä hoidettaisiin vielä naapurin puoleltakin 100 hehtaaria taimikoita, niiden omien taimikoiden lisäksi siis.
Melkoisen provon on aloittaja keksinyt. Harmi kun ei hoksannut, että noin isoja metsätiloja ei eteläisessä Suomessa oikein tuppaa olemaan.
[/quote]
Kauppaa on todella hankala tehdä, jos ei ole euroakaan rahaa. Verottaja ei katso sitä kaupaksi => ei metsävähennystä.
Sen verran olen metsässä kulkenut, että sellaista 400 ha metsäpalstaa ei löydy, josta yhtenäisesti saisi ensiharvennuksella 60 kuutiota/ha - eikä sellaista mottimäärää taida männiköstä saada (niitä kuusikoita kun ei yleensä uudisteta siemenpuita jättämällä).
Taimikonhoidon keskikustannus on 400 euroa, mutta kannattaa muistaa, että aika usein se pitää tehdä kahteen kertaan, jos uudistusala on ollut hoidotta 10 vuotta. Siemenpuiden mottihinta ei yleensä ole tukkien kärkiluokkaa, koska niiden korjuu on kallista ja harmillisen usein tuuli ehtii ennen metsäkonetta.
Mistä tahansa pankista saa lainaa, jos vakuudeksi on laittaa tuo 400 hehtaarin tila. Ja koska siellä nyt sitten ovat ne siemenpuut ilmeisesti tallella, niin jo niiden hinnalla pääsee palstan ostamaan.
Sen verran olen minäkin metsissä Savonmaalla kulkenut (suunnistanut), että siellä ei ole yhtään yhtenäistä 400 hehtaarin tilaa, joka olisi pelkkää taimikkoa.
Tuollaisen puumäärän myyminen yhdellä kertaa olisi ollut valtakunnan luokan uutinen (80 000 - 100 000 mottia). Kun Laakkoset myivät Kytäjältä paljon pienemmän aukon, niin siitä kirjoitettiin jopa Hesarissa.
Älkää kiusatko ap;ta. Stadilainen joka ei käy kuin Suomenlinnassa lautalla ei tiedä metsistä tai metsänhoidosta mitään.
Terveisin saman kokenut kun perintönä tuli metsää Hankasalmelta ja pirun isot pellot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="21.06.2014 klo 22:14"]
Mistä tahansa pankista saa lainaa, jos vakuudeksi on laittaa tuo 400 hehtaarin tila. Ja koska siellä nyt sitten ovat ne siemenpuut ilmeisesti tallella, niin jo niiden hinnalla pääsee palstan ostamaan.
[/quote]
Oletko hakenut lainaa metsäkiinteistöä vastaan? Pankki ei pidä taimikkoa minkään arvoisena, korkeintaan saat lainaa maapohjan arvon verran jos sitäkään. Jos siellä on pelkkää taimikkoa => pankille sen arvo on 0 e. Lisäksi lainaa on hankala saada, jos vakuutena on se metsä, joka ostetaan lainarahalla.
Millä pankki olettaa ap:n maksavan lainan takaisin, jos nyt ei ole rahaa. Ne siemenpuut olisi pitänyt poistaa jos vuosia sitten, 10v taimikko tuhoutuu korjuussa turhan pahasti. Rahaa ei välttmättä tule läheskään niin paljon, kuin on laskettu.
Eihän niitä siemenpuita kannata enää tässä vaiheessa lähtee kaatamaan, kun taimikko on jo isoa ja vaurioituu varmasti kun kone siellä liikkuu. Puut olisi pitänyt kaataa aikaa sitten, tai vaihtoehtoisesti ne voi laittaa nurin vasta ensiharvennuksen yhteydessä.Tuli mieleen, että ootko ap varma että kyseessä on siemenpuut eikä säästöpuut? Onko nää puut yksittäin siellä sun täällä, suht tasaisin välein vai usean puun ryhmissä? Jos puut on ryhmittäin ja puulajeiltaan useita sekä pystyssä on lahoja, keloja yms. huonompia puita, niin kyseessä on säästöpuut. Niiden tehtävä ei ole ollut siementää ja tuolloin istutus on ollutkin aiheellinen toimenpide.
Mikkelissäkö (tai lähiseudulla) tarkalleen metsäsi sijaitsee? Mikäli kyllä, niin voisin käydä vaikka aikani kuluksi vilkaisemassakin ja mittailla tarkemmat pinta-alat, niin pääset edes siitä selvyyteen. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="21.06.2014 klo 19:30"]Selvitin tuossa joutessani, ketkä omistavat vanhassa Mikkelin läänissä (sitä ei ole olemassakaan, on Etelä-Savon maakunta) yli 400 ha metsää. Heitä ei ole kovinkaan monta eikä yksikään omistaja ole nainen, joka voisi olla ap:n äiti (ellei äitisi sitten ole osa isompaa kuolinpesää).
[/quote]
Ap tais sanoo et äiti peri siskonsa kanssa ton metsän?
Mihin sieltä ne siemenpuut ovat hävinneet, kun kirjoitat että sellaisia on jätetty?
Tähän mennessä on nyt selvinnyt, että on se vähintään 200 ha eikä vain 2 ha niin kuin ensi kirjoitit. Uskallan väittää, että niin isossa palstassa on kyllä muutakin kuin yhtä ja samaa taimirisukkoa. Jos siemenpuita on ollut vaikka 150 kpl/ ha, niitä on useita tuhansia runkoja hyvää sahapuuta, eli myytävää.
Ehkä sinun kannattaa siirtää se lapsillesi, niin veroa tulee ainakin vähemmän. Tosin maistraatti ehkä haluaa sitten vahtia metsää lastesi edunvalvojana, jos he ovat alaikäisiä. Silloin sieltä ei hakata puuta noin vaan hoitokin on mitä sattuu.
Lopuksi vielä yksi hyvä neuvo: älä aloita provoa sellaisesta asiasta, josta et itse tiedä yhtään mitään, mutta lukijoissa voi olla asiantuntijoista. Esimerkiksi älä kirjoita diabeteksesta, kun provosi voi lukea diabeteshoitaja.
Ja kyllä, olen nähnyt 400 ha:n kokoisia aukkoja, joihin istutettu taimet. Olen ollut töissä suuremmillakin, vaikka eivät enää varsinaisia 'Osaran aukeita' enää olleetkaan.
Terveisin metsätalousinsinööri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="21.06.2014 klo 20:08"]
Jos ap on ihan oikeasti asiaa kysymässä, niin kannattaa kääntyä Väinö Sikasen puoleen. Hän on se henkilö, joka maassamme (liki) ainoana hanskaa metsien
perintö/sukupolvenvaihdosasiat.
Esim. yksikään täällä vastanneista ei ole osannut mainita metsävähennystä (60%) kauppahinnasta, jonka saa aikanaan vähentää puun myyntituloista.
Jos taimikot ovat nyt 10-vuotiaita, hyvällä hoidolla ensimmäiset hakkuutulot saa 10 vuoden kuluttua. Ja kun metsä on kaikkein kasvuisimmillaan, niin Savossa tuollainen 400 hehtaarin läntti kasvaa n. 2800 mottia joka vuosi, pelkän kasvun arvo on siis vähintään 60 000 euroa. Joka vuosi. Ei mikään Nalle puhin puuhapalsta....
[/quote]
Miksi olisimme maininneet vähennyksen, jos aloittaja kertoo ettei lähitulevaisuudessa ole myytävää puuta?
Jos myytävää ei tule 50 vuodessa, niin kai se metsä on pohjoisempana kuin Mikkelin seudulla.
[quote author="Vierailija" time="21.06.2014 klo 20:08"]
Jos ap on ihan oikeasti asiaa kysymässä, niin kannattaa kääntyä Väinö Sikasen puoleen. Hän on se henkilö, joka maassamme (liki) ainoana hanskaa metsien perintö/sukupolvenvaihdosasiat.
Esim. yksikään täällä vastanneista ei ole osannut mainita metsävähennystä (60%) kauppahinnasta, jonka saa aikanaan vähentää puun myyntituloista.
Jos taimikot ovat nyt 10-vuotiaita, hyvällä hoidolla ensimmäiset hakkuutulot saa 10 vuoden kuluttua. Ja kun metsä on kaikkein kasvuisimmillaan, niin Savossa tuollainen 400 hehtaarin läntti kasvaa n. 2800 mottia joka vuosi, pelkän kasvun arvo on siis vähintään 60 000 euroa. Joka vuosi. Ei mikään Nalle puhin puuhapalsta....
[/quote]
Miksi olisimme maininneet vähennyksen, jos aloittaja kertoo ettei lähitulevaisuudessa ole myytävää puuta?
Jos myytävää ei tule 50 vuodessa, niin kai se metsä on pohjoisempana kuin Mikkelin seudulla. Perintöveroille saa kyllä maksuaikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="06.05.2015 klo 21:14"]Mihin sieltä ne siemenpuut ovat hävinneet, kun kirjoitat että sellaisia on jätetty?
Tähän mennessä on nyt selvinnyt, että on se vähintään 200 ha eikä vain 2 ha niin kuin ensi kirjoitit. Uskallan väittää, että niin isossa palstassa on kyllä muutakin kuin yhtä ja samaa taimirisukkoa. Jos siemenpuita on ollut vaikka 150 kpl/ ha, niitä on useita tuhansia runkoja hyvää sahapuuta, eli myytävää.
Ehkä sinun kannattaa siirtää se lapsillesi, niin veroa tulee ainakin vähemmän. Tosin maistraatti ehkä haluaa sitten vahtia metsää lastesi edunvalvojana, jos he ovat alaikäisiä. Silloin sieltä ei hakata puuta noin vaan hoitokin on mitä sattuu.
Lopuksi vielä yksi hyvä neuvo: älä aloita provoa sellaisesta asiasta, josta et itse tiedä yhtään mitään, mutta lukijoissa voi olla asiantuntijoista. Esimerkiksi älä kirjoita diabeteksesta, kun provosi voi lukea diabeteshoitaja.
Ja kyllä, olen nähnyt 400 ha:n kokoisia aukkoja, joihin istutettu taimet. Olen ollut töissä suuremmillakin, vaikka eivät enää varsinaisia 'Osaran aukeita' enää olleetkaan.
Terveisin metsätalousinsinööri.
[/quote]
Mikä on metsätalousinsinööri? Mitä teet työksesi?
AP taisi livistää heti, kun tänne tuli metsäasioista jotain tietäviä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uuden metsälain myötä ei avohakkuu ole enää ainoa hakkuuvaihtoehto eikä puiden kaatamiselle ole mitään ikä- tai läpimittarajoja. Jos metsätilan koko on useita kymmeniä/satoja hehtaareja on siellä lähes vuosittain joku kuvio harvennettavaksi. Ja jos ei halua odotella hakkuutuloja ikuisesti voi tehdä myös poiminta- tai pienaukkohakkuita ja siirtyä jollain kuvioilla eri-ikäsen metsikön kasvatukseen, jolloin voidaan 10-15 vuoden välein kaataa isoimmat tukeiksi kelpaavat rungot. Pientä vaivannäköä ja suunnittelua se vaatii, mutta tuloja tulee tasaisemmin. :)
[quote author="Vierailija" time="06.05.2015 klo 21:22"]
Mikä on metsätalousinsinööri? Mitä teet työksesi?
[/quote]
Olen mti siltä ajalta , kun tutkinto suoritettiin opistossa. Nyt niitä valmistuu ammattikorkeakoulusta. En ole enää metsäalalla, mutta eli tuorein tieto mm. metsäverotuksesta on vähän puutteellinen, mutta kyllä vuosikymmenien takainen tieto metsän kasvusta ja muista metsäasioista pitää edelleen paikkansa.
Aloittajan kannattaisi ihan ensimmäiseksi selvittää palstan todellinen koko. Veikkaan, että on lähempänä 20 ha kuin 200 ha, vaikka olisi monta tuntia rajoja kiertänyt. Palsta voi olla vaikka 2 kilometriä pitkä, mutta vain 100 metriä leveä. Sen kiertäminen vaatii yli 4 kilometrin kävelyä, ja siihen menee kyllä tunti. Sellaisia palstoja on oikeasti olemassa mm. sodanjälkeisillä asutusalueilla kun on jaettu palstoja mahdollisimman tasapuolisesti.
En usko, että olisis satojen hehtaarien palsta pelkkää taimikkoa. 20 hehtaarin perintövero on varsin kohtuullinen. Mutta miksi äitisi ei tee siitä testamenttia sinulle tai lapsillesi? Silloin ei perintöveron maksulla olisi mitään kiirettä? Kyllä jo 20 hehtaarin puista saaduilla rahoillakin olisi voitu hyvin sijoitusosakkeita ostaa.
Jos taimikko on istutettu, sitä ei enää harvenneta vaan raivataan. Samalla voidaan poistaa ne turhat siemenpuut, ja niistä saa rahaa taimikonhoitoa varten. Mutta oikeasti, paikallinen metsänhoitoyhdistys on se, joka sinua parhaiten auttaa, ja varmasti halvemmalla kuin Sikanen.
[quote author="Vierailija" time="22.06.2014 klo 11:19"]
Missä on 400 hehtaarin taimikko? Mä haluun nähdä! :D
[/quote]
Lähde Lappiin, niin minä voin näyttää sinulle suurempiakin. Nyt ovat kyllä jo aika isoa taimikkoa eikä enää aukeita, toivottavasti. Erästäkin aurausaluetta kuljettiin istuttamassa ja kylvämässä monta viikkoa kahdella linja-autolla. Vuosi oli 1975.
[quote author="Vierailija" time="22.06.2014 klo 00:40"][quote author="Vierailija" time="21.06.2014 klo 19:30"]Selvitin tuossa joutessani, ketkä omistavat vanhassa Mikkelin läänissä (sitä ei ole olemassakaan, on Etelä-Savon maakunta) yli 400 ha metsää. Heitä ei ole kovinkaan monta eikä yksikään omistaja ole nainen, joka voisi olla ap:n äiti (ellei äitisi sitten ole osa isompaa kuolinpesää).
[/quote]
Ap tais sanoo et äiti peri siskonsa kanssa ton metsän?
[/quote]
Eikös se sanonut et se on jaettu?
Missä on 400 hehtaarin taimikko? Mä haluun nähdä! :D