Jäätävä myötähäpeä erään fb-tutun "juhannuskihloista"

[quote author="Vierailija" time="21.06.2014 klo 13:54"][quote author="Vierailija" time="21.06.2014 klo 12:20"][quote author="Vierailija" time="21.06.2014 klo 12:07"]Jäätävä + myötähäpeä sanayhdistelmä paljastaa wt:n aina.

Ap ja muut naureskelijat ovat ulkoa ohjautuvia epäyksilöitä jotka eivät uskalla elää elämäänsä täysillä toisten negatiivisten kommenttien pelossa.

[/quote] Voi luoja! Eiköhän tuo pikakihlautuminen ja WT-vit*uilu ole enemmän sitä WT:tä. Vai onko sinusta esim. Tauskin pika-avioliitot ihailtavaa elämää?! Tai että roikut täällä kyttäämässä kuka on WT?! Katso peiliin.

[/quote]

Sinähän varsinainen WT-spesialisti olet kun nämä jutut tiedät ja Tauskin elämääkin seuraat.

Anna toisten elää, sinusta ei ole kuin nillittämään toisten hienoista hetkistä.

[/quote]Kiitos samoin! :) Tauskin elämää seuraan sen verran, minkä kauppajonossa Seiskan kannesta on pakko :)

Ap vastailee:

No siis kysessä 40+ nainen joka matkusti maahan x nuoren kundin perässä. Netissä tavanneet kuukausi sitten ja nyt siis kihlat vaihdettu ja naimisiin menossa. En voi sille mitään että olen hyvin pessimistisellä asenteella. Kun kaikki kys. naisen valloitukset on suuria rakkauksia joista suureen ääneen kailotetaan fb:ssa :D

ihan kiva provo, yli-ikäinen suomalainen nainen, nuori ulkomaalainen mies, nopeat kihlat, anna mä arvaan, muuttavat suomeen asumaan?? 

[quote author="Vierailija" time="21.06.2014 klo 14:24"]Minulle ei kuulu muiden tekemiset, ja totta kai olen iloinen jos ihmiset ovat onnellisia, mutta miksi salamapariutumisia pitää aina ihannoida ja romantisoida? Se, että jokainen näyttää tuntevan pariskunnan, jonka salamarakastuminen johti salamaliittoon ja ovat olleet 20 vuotta yhdessä umpirakastuneina, ei muuta sitä tosiseikkaa, että valtaosa näistä pikapariutumisista päättyy nopeasti eroon. Ja jos omaa tuttavapiiriäni katson, niin hälyttävän iso osa päättyy riitaisiin tai jopa pelottaviin eroihin. Parissa kuukaudessa rakastumisen huumassa kun ei vielä paljastu persoonallisuushäiriöt ja väkivaltaiset taipumukset sen enempää kuin perustavanlaatuiset arvokonfliktitkaan. Kiva sitten, kun salamarakkauden kanssa on tullut jo raskaaksi, kun kyseinen salamarakkaus yllättäen hakkaa naisen ja työntää alas rappusista. (tositarina, eivät tosin eronneet vielä tämänkään jälkeen, eikä tullut ihme kyllä keskenmenoakaan)

Minusta olisi hienoa, jos joskus ihannoitaisiin sellaisiakin ihmisiä, jotka käyttävät parinvalinnassa epäromanttista harkintaa. Sellaisiakin, jotka lämpenevät hitaasti ja haluavat tutustua toisen ihmisen persoonaan ennen kuin antavat tunteilleen vallan. Kyllä tällaisetkin ihmiset osaavat olla rakastuneita, onnellisia ja jopa elää hetkessä - ei elämänilo ole pelkästään impulsiivisten ihmisten reviiriä :)

[/quote]

Katso aloituksen peukkuja ja mieti, mitä ihannoidaan ja romantisoidaan.

Ja käytähän itsekin anekdoottia perusteluna.

[quote author="Vierailija" time="21.06.2014 klo 14:27"]Osoittaahan nyt aikamoista naiiviutta ja spontaania käytöstä, jos hehkuttaa parin viikon suhdetta elämänsä rakkautena kaikille mahdollisille, mennään näyttävästi kihloihin ja muutetaan yhteen ja sitten kuitenkin erotaan kaiken tämän näyttävän hehkutuksen jälkeen yhtä suureellisesti. Se on lapsellista toimintaa.

Minäkin tunnen parin, joka on oikeasti parin viikon seurustelun jälkeen muuttanut yhteen, siitä kuukauden päästä oli vauva alulla ja nyt 10 vuotta myöhemmin ovat naimissa ja kolmen lapsen vanhempia ja onnellisia. Olivat alusta saakka onnellisia mutta eivät tehneetkään naurettavia hehkutuksia ja ilmoituksia elämänsä suurimmasta rakkaudesta, joka kestää ikuisuuden. Se varmuus löytyi heiltä itseltään, sitä ei tarvinnut etsiä laajalta julkisuudelta.

Tunnen useamman tällaisen pikasuhteen, jossa on tehty nopeita ratkaisuja siksi, kun on se elämän rakkaus löytynyt ja yhtä nopeasti ja suureellisesti erottu, ja näissä ärsyttää ja säälittää nimenomaan se iso hehkutus ja julkisuus. Jos koet löytäneesi elämäsi rakkauden, hienoa, mutta miksi sitä on julistettava oikealle ja vasemmalle mahdollisimman nololla tavalla, jotta sitten eron tullen voidaan taas mahdollisimman nololla tavalla julistaa, miten menetettiin se elämän rakkaus.

Elämän rakkaus löytyy elämällä, yhteisistä kokemuksista, yhteisestä menneisyydestä. Elämän rakkauden menettää, kun on taustalla oikeasti jotain, jota on yhdessä koettu ja selvitty eikä niin, että se kaatuu ensimmäiseen riitaan. Se on vain pikarakkautta, ihastusta, rakastumista rakastumsien tunteeseen.

Ihailen toki niitä, jotka nopeasti tietävät, että tämä tässä on oikein ja onnistuvat suhteessaan, mutta kaiksita pikaisesti yhteenmuuttaneista  nämä ovat häviävän pieni prosentti, nämä, jotka onnistuvat, joten ehkä järkevämpää olisi suhtautua siihen uuteen rakkauteen vähän yksityisemmin. Voihan sitä läheisille todeta, että tämä se on, mutta koko maailman ei ehkä tarvitse kuulla sitä, kun todennäköisyys sen suhteen epäonnistumiselle on aika suuri. Fakta on, että ketään ei voi tuntea parin viikon kokemuksella, ja vaikka joskus omat vaistot osuvat oikeaan, niin harva meistä tietää täsmälleen, minkälainen puoliso olisi sopiva ja on niin hyvä ihmistuntija, että löytää ne kaikki sopivat ominaisuudet toisesta ensitapaamisella eikä yhtään yllätystä tule. Enemmänkin se on tuurista kiinni.

Hyvä parisuhde on niin suuri juttu, että sitä ei tarvitse eikä kannata pikakelata. Isoa onnea voi tuntea, vaikka ne häät järjestäisikin vasta parin vuoden jälkeen eikä mitään menetä, vaikkei sitä rakkauspakkausta pukkaa samana vuonna. Toiset vain ovat malttamattomampia kuin toiset ja osa ei millään tajua, ettei kaikkea tarvitse hehkuttaa koko maailmalle.

[/quote]Täti on puhunut.

Tätiä ahdistaa hehkutus, siksi älkää hehkuttako.

[quote author="Vierailija" time="23.06.2014 klo 16:21"]Ap vastailee:

No siis kysessä 40+ nainen joka matkusti maahan x nuoren kundin perässä. Netissä tavanneet kuukausi sitten ja nyt siis kihlat vaihdettu ja naimisiin menossa. En voi sille mitään että olen hyvin pessimistisellä asenteella. Kun kaikki kys. naisen valloitukset on suuria rakkauksia joista suureen ääneen kailotetaan fb:ssa :D

[/quote]Olet pessimisti ja sitten nauruhymiö?

Tykkäät vaan nauraa toisten kustannuksella.

Kuulostaa kauhean romanttiselta. Mielestäni on tärkeää, että alkuhuuma on voimallinen, niin sen pitääkin olla, jos kumppanl on se oikea. Tiedän eräänkin parin, joka meni kihloihin n.viikko ensi tapaamisen jälkeen ja vuosien jälkeenkin olivat todella onnellisia. Itsekään en mieheni kanssa viivytellyt, vaan jo puolen vuoden seurustelun jälkeen kihlauduimme ja pian naimisiin. Yhdessä edelleen ja onnellisia, vaikka vuosia on kulunut :).

Me mentiin kihloihin samana päivänä kun tavattiin. Vähän reilu viikko niin mentiin naimisiin. Nyt ollaan oltu 17 vuotta naimisissa ja meillä on kaksi teinitytärtä. Ja vaikka kukaan ei uskonut silloin, ja kaikki ei usko vieläkään, me vaan tiedettiin että Se toinen on Se oikea, ja oikeassa oltiin

Kyllä mua ihmetyttää nopeat etenemiset. Kyllä varmaan joillakin toimiikin, mutta useimmiten ei. Miten voi tietää parissa kuussa, onko joku se elämän ihminen? Kyllä siihen tutustumiseen menee ainakin vuosi.

Ja en ole kateellinen, oman miehen kanssa oltu 7 vuotta ja rakkaus vain syvenee. En vaan tajua, mikä kiire joillakin on. Lapsiakin tehdään liian hätiköidysti. 

Vähän pistää suruksi nuo tuuliviirit, joilla aina jotain säätöä, hehkutusta ja draamaa menossa facessa. Viihdyttävää toki. 

Ei ap, mutta kanssaihmettelijä.

Nii'i... Kuinkakohan pitkään onnea kestää? :D

Mites se oma onni...?

Mistä tiedät, kauanko he ovat tunteneet?

Kateuden katkera kalkki taitaa maistua aika pahalle? On se ihan hirveetä kun joku uskaltaa elää omaa elämäänsä.

Onkohan meillä sama tuttu. Muuttivat yhteen noin kk tapaamisesta. Apua.

[quote author="Vierailija" time="21.06.2014 klo 09:22"]

Varmasti jos täällä on joku jolla sama fb-tuttu tietää tämän tunteen. Tuntenut miehen ehkä viikon (vai kaksi?) ja nyt on videomateriaalia kihloista ja kuvia ja onnenhehkutuksia. Mä-en-kestä. Mutta silti, parasta viihdettä pitkään aikaan :D

[/quote]

En tiedä onko sama tapaus mutta mä törmäsin just sellaseen että huhtikuussa on mies mua pyytänyt tapaamiseen ja kaksi päivää sen jälkeen on mennyt parisuhteeseen toisen kanssa ja eilen kihloihin :D En ole FB-kaveri niin en nää onko kuin hehkutuksia. Aika nopeeta sekin, naisen edellinen parisuhde oli päättynyt maaliskuun lopussa.

[quote author="Vierailija" time="21.06.2014 klo 09:34"]

Onkohan meillä sama tuttu. Muuttivat yhteen noin kk tapaamisesta. Apua.

[/quote]

Meillä varmaan sama? Keski-Suomi...

Seiska

Minun kaverillani oli kanssa pikasuhde pari vuotta sitten. FB-kansa sai seurata suuret tunnekuohut vieressä. Onneksi näin tätä vaan FB:ssä, koska livenä nauraa räkätin, kun huhtikuussa alkanut suhde loppui heinäkuussa. Ja tämä kaveri oli jo innoissaan puhunut ummet ja lammet häistä ja lapsista ja loppuelämästä.

Suhteen loputtua hän julisti, ettei aio enää pitkään aikaan seurustella. Ja menihän siinä jopa kolme kuukautta ennenkuin seuraava elämän mies jo löytyikin.

[quote author="Vierailija" time="21.06.2014 klo 09:34"]Onkohan meillä sama tuttu. Muuttivat yhteen noin kk tapaamisesta. Apua.

[/quote]No jos tunteneet viikon tai kaksi, niin tuskin muuttaneet kk tapaamisesta yhteen :)

Ei kannata arvostella toisten onnea. Aika moni pariskunta on mennyt nopeasti yhteen ja onni on kestänyt. Ei siitä haittaa ole, vaikka rakkaustarinassa on kiihkeä ja romanttinen alku. Ilman sitä suhde on kaurapuuroa alusta loppuun. Itse menin nopeasti yhteen mieheni kanssa ja sain kuulla kaikki mahdolliset varoittelut ja viisastelut. Monen vuoden ajan sain vihjailuja, ettei meidän suhteemme voi kestää, kun mentiin niin lennosta yhteen. Nyt ne kaikki "vakaat" parit ovat eronneet ja toisella kierroksella ja me olemme olleet yhdessä onnellisesti jo 19 vuotta.

Jotkut tietää heti, että nyt löytyi oikea. Kun tapasin mieheni, tiesin vaikka emme edes seurustelleet vielä. Olisin suostunut kosintaan vaikka heti. Nyt avioliittoa 10 vuotta takana. Toki näitäkin on, että innostutaan vähän joka tyypistä ja jokainen on se oikea, ainakin pari kuukautta.