Lihava nainen bussimatkalla

Tällä viikolla istahdin bussissa hyvin lihavan nuoren naisen viereen. Nainen ei meinannu penkissä pysyä ja minun oli vaikea istua hänen vieressään kun tila ei meinannut leveyssuuntakaan riittää. Hän kaivoi siinä sitten vielä eväsrasian esiin ja alkoi syödä makkaravoileipiä ja söipä vielä omenankin. Lämpimässä bussissa leipien haju ei ollut mitä ruokahalua herättävin.

Mielessäni kuvittelin kuinka tartun juuri hänen suuhun menevään leipäänsä ja paiskaan sen bussin lattiaan ja sanon 'et tarvitse sitä'.

Mulla ei ole mitään lihavia vastaan, mutta jotenkin tuosta bussimatkasta jäi 'outo olo'. Jäin miettimään, miksi nainen söi bussissa vaikka tilanne oli tukala. Eikö voinut odottaa kotiin saakka. Leipien hajua kohtaan tunsin inhoa, mutta naista kohtaan ehkä sääliä ja auttamisen halua. Mietin miksi hän syö liikaa. Enhän toki tiedä mikä hänen tarinansa on ja minne hän oli menossa, mutta jäin miettimään, tarvitsiko hän oikeasti niitä leipiä juuri siinä bussimatkalla...