Mies ei suunnittele ikinä lomia
Minua on alkanut ahdistamaan, kun mies ei ikinä suunnittele meidän perheen yhteisiä lomia. Me istuttaisiin koko kesäloma (ja muut lomat) kotona, jos minä en suunnittelisi lomareissuja. Itse en koe pelkkää kotona olemista niin lomaksi, koska siellä on koko ajan kotitöitä, ruuanlaittoa ja lasten kuskaamista johonkin. Nytkin kysyin, mitä mies on suunnitellut että tehdään juhannuksena, niin haluaa kuulemma ”olla vaan”.. Lapset jo 11.v ja 15.v, ja hekin jo kaipaavat jotain tekemistä, itsekin haluaisin matkustella ja tehdä jotain kivaa lomalla.
Kommentit (36)
Vierailija kirjoitti:
Miksi lomaa pitää aina suunnitella ja miksi silloin pitää ehdottomasti tehdä jotain? Lomasta tulee suorittamista jos koko ajan pitää mennä ja tehdä jotain. Ettekö te voisi lasten kanssa tehdä jotain jos kerran kaipaatte jotain erityistä tekemistä? Ehkä miesihan oikeasti vaan haluaa olla ja rentoutua eikä koko ajan suorittaa.
Mies haluaa rentoutua eli elää kuin hotellissa kotonaan. Niin se ainakin meillä menee. Minä kokkaan, pyykkään ja siivoan ja toinen rentoutuu. Hirveä kitinä, jos jonnekin pitäisi mennä. Nykyään reissaan lapsen kanssa kahdestaan. Mies kiukuttelee, kun en kuulemma välitä, oikeassa on. Ero tässä on edessä. Saa sitten maata kotona eikä kukaan häiritse.
Vierailija kirjoitti:
Viisas mies. Nuo suunnittelevat ja jatkuvasti kaikkea turhaa krääsää hankkivat naiset on kamalimpia. Nauti hetkestä.
t. N
Miten ihmeessä sait ympättyä suunnitelun ja turhan krääsän hankkimisen?
Vierailija kirjoitti:
Se tarkka valmistelu on aika turvallisuushakuista, varsinkin jos ihan kotimaanmatkailua ajattelee. Mitä tapahtuisi, jos antaisit vaan virran viedä...
Heinäkuussa voi kotimaassakin olla hotellit loppuunmyytyjä. Siinä sitten ihmettelet pienen lapsen kanssa, että missä nukutaan. (Pienemmissä kaupungeissa ei välttämättä ole kuin 1-2 hotellia). En ole koskaan minuuttiaikatauluttanut lomiani, mutta jonkinlainen runkosuunnitelma on hyvä olla.
Vierailija kirjoitti:
Viisas mies. Nuo suunnittelevat ja jatkuvasti kaikkea turhaa krääsää hankkivat naiset on kamalimpia. Nauti hetkestä.
t. N
Oh, pick me! Ei meille ainakaan hommata turhaa krääsää, vaikka onkin kiva käydä lomalla jossain muualla, kuin möllöttää kotona.
Mä lakkasin suunnittelemasta muutama vuosi sitten. Jos tulee riitaa puoliso heittää aina jossain kohtaa, että se ja se juttu voidaan perua ja tämän todella jämäkästi ja vielä kysyttäessä sanoo, että kai edes tähän voit suostua. Sitten niitä peruinkin ja seuraavaksi sanoi ettei tarkoittanut sitä perumista. Sanoin lukemattomia kertoja, että josko nämä menot voisi jättää riitojen ulkopuolelle, mutta se ei ole onnistunut. Niinpä en enää nykyisin suunnittele enkä varaile mitään. Mennään jonnekin jos sattuu olemaan hyvä päivä ja voi, voi...
Vierailija kirjoitti:
Jos tuon ikäisten kanssa "vaan ollaan" lomalla, se tarkoittaa että lapset ovat puhelimella, pelaavat tai ovat kavereiden kanssa. Jos haluaa nauttia lastensa seurasta, on pakko keksiä jotain mielekästä tekemistä.
Jos otat vastuun lomien järjestelystä, saat toisaalta myös oikeuden päättää niistä. Nyt taitaa kyllä olla myöhäistä järjestellä mitään juhannukselle, mutta ehkä teette jotain kivaa heinäkuussa.
Olemme miehen kanssa kummatkin sellaisia, että nautimme lomasta kotona. Kun 11 kuukautta saa koko ajan suunnitella aikatauluja ja mennä, niin se kuukausi on ihanaa aikaa, kun saa vain olla.
Silti lasten ollessa pieniä, he eivät vain pelanneet ja istuneet koneella. Olimme paljon rannalla, retkillä. Puuhasimme yhdessä kaikenlaista. Kävimme marjassa ja leivoimme. Kävimme paljon kirjastossa ja nautimme lukemisesta.
Kävimme toki joskus niillä pakollisilla reissuillakin, jotta koulussa ei tarvitse lasten sanoa, että kotona vaan olimme, kun opettajat kyseli lomareissuista. Mutta nyt aikuisina muistelivat lapsuuden parhaita kokemuksia. Paras oli kuulemma ollut eväsreissu läheiseen metsään ja se, kun sieltä oli löytynyt jotain eläimen luita. Se kun kuulemma oli ollut niin jännää.
Vierailija kirjoitti:
riksraks kirjoitti:
No mä komppaan että tavarat kasaan ja autoon,nyt lähdetään,ihan sama minne. Tai milloin. Kunhan mennään. Kaikki kivat muistot just tommosilta reissuilta.
EI tarvitse aikatauluja,syö kun on nälkä,aina löytyy yösija jostain.
Ihan kivaa.
Duunit täynnä aikatauluja ja palvereja,minuuttiaikataulut,lomalla irrotellaan ja ollaan vaan ku ellun kanat.
Sama. Työajat saa jatkuvasti suunnitella ja miettiä pitkälle eteenpäin asioita. Lomalla on paljon mukavampi mennä extempore. Kerran tehtiin road trip, jossa lapset sai päättää suunnan ja pysähdyttiin kaikkiin nähtävyyksiin (ne ruskeat kyltit). Samalla meiningillä menty ulkomaanreissutkin. Katsotaan sitten paikan päällä ja mennään fiiliksen mukaan.
Vaimon sisko on täysin ääripää ja kaikki pitää olla noin vartin tarkkuudela suunniteltu kahden viikon lomalle. Kerran olimme heidän kanssaan reissussa, mutta se kerta riitti.
Tämä.
Kerran erehdyin ystäväpariskunnan kanssa reissuun ja kun olevinaan olivat maailmanmatkaajia niin halusivat myös suunnitella kaiken. Odotin rentoa kaupunkilomaa kahviloineen ja ravintoloineen . No ei, hirveä kiire ja minuttiaikataulut että ehtii varmasti nähdä "kaiken". Kyllästyin jo toisena päivänä siihen pakollisten nähtävyyksien perässä juoksemiseen.
Lomalla pitää olla rentoa ex tempore-meininkiä eikä etukäteen suunniteltuja aikatauluja.
Vierailija kirjoitti:
Jos tuon ikäisten kanssa "vaan ollaan" lomalla, se tarkoittaa että lapset ovat puhelimella, pelaavat tai ovat kavereiden kanssa. Jos haluaa nauttia lastensa seurasta, on pakko keksiä jotain mielekästä tekemistä.
Jos otat vastuun lomien järjestelystä, saat toisaalta myös oikeuden päättää niistä. Nyt taitaa kyllä olla myöhäistä järjestellä mitään juhannukselle, mutta ehkä teette jotain kivaa heinäkuussa.
Eikö omien lastensa seurasta voi nauttia myös arkena? Eikö heidän kanssaan voi tehdä jotain mielekästä myös ihan normaalin arjen keskellä eikä viettää laatuaikaa vain lomilla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
riksraks kirjoitti:
No mä komppaan että tavarat kasaan ja autoon,nyt lähdetään,ihan sama minne. Tai milloin. Kunhan mennään. Kaikki kivat muistot just tommosilta reissuilta.
EI tarvitse aikatauluja,syö kun on nälkä,aina löytyy yösija jostain.
Ihan kivaa.
Duunit täynnä aikatauluja ja palvereja,minuuttiaikataulut,lomalla irrotellaan ja ollaan vaan ku ellun kanat.
Sama. Työajat saa jatkuvasti suunnitella ja miettiä pitkälle eteenpäin asioita. Lomalla on paljon mukavampi mennä extempore. Kerran tehtiin road trip, jossa lapset sai päättää suunnan ja pysähdyttiin kaikkiin nähtävyyksiin (ne ruskeat kyltit). Samalla meiningillä menty ulkomaanreissutkin. Katsotaan sitten paikan päällä ja mennään fiiliksen mukaan.
Vaimon sisko on täysin ääripää ja kaikki pitää olla noin vartin tarkkuudela suunniteltu kahden viikon lomalle. Kerran olimme heidän kanssaan reissussa, mutta se kerta riitti.
Tämä.
Kerran erehdyin ystäväpariskunnan kanssa reissuun ja kun olevinaan olivat maailmanmatkaajia niin halusivat myös suunnitella kaiken. Odotin rentoa kaupunkilomaa kahviloineen ja ravintoloineen . No ei, hirveä kiire ja minuttiaikataulut että ehtii varmasti nähdä "kaiken". Kyllästyin jo toisena päivänä siihen pakollisten nähtävyyksien perässä juoksemiseen.Lomalla pitää olla rentoa ex tempore-meininkiä eikä etukäteen suunniteltuja aikatauluja.
Me oltiin kanssa kaksi kertaa kyseisenlaisen perheen kanssa lomalla, oli ensimmäinen ja viimeinen samalla kertaa 😭
Lomamatka ei tunnu lomalta, hirveä stressi joka asiasta ja monesti rasittavaa matkustamista. Rahat menee ja muisto haihtuu. Ja nyt on lisäksi korona, onko pakko?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä minä ja lapset reissataan suunnitellut lomat, miehen kanssa tehdään kerran kesässä joku ex tempore -reissu tyyliin "tänään Linnanmäelle". Ne on yleensä karmeita reissuja, joista kukaan ei nauti ja kaikki menee pieleen, mutta mies jaksaa inttää, että parasta on se, kun ei suunnittele. Erityisen ihanaa on lähteä 3 alle kouluikäisen kanssa jonnekin 200 km päähän helteisenä päivänä ja huomata, että auton ilmastointi olisi pitänyt huoltaa aikaa sitten ja että se miehen päättämä kohde ei juuri sinä viikonpäivänä ollutkaan auki. Mutta kun spontaanit lähdöt on kivoja!
No tuon verran ehkä kannattaisi katsoa missä mennään. Mutta muuten kyllä ennemmin ex tempore reissu.
Ja jos on tarpeeksi pelisilmää, niin tuonkin voi hoitaa kunnialla maaliin. Tosin on jo nipottava hiekkap...u vaimo ja piloille lellityt lapset, niin reissu on varmasti uuvuttava.
kerro miten tuon hoitaa kunnialla maaliin. Tämä kiinnostaisi nyt kovasti. Lapset siellä takapenkillä on 11 kk, 3v1kk ja 3v1kk, lämpötila ulkona noin 28 astetta, autossa ehkä 52. Ollaan perillä paikassa, joka ei ole auki, lähellä ei ole mitään ruokapaikkaa/kauppaa (kun siinä kohteessa piti olla kiva kahvila auki, niin ei pysähdytty matkalla syömään) eikä lähitienoolla edes vessaa auki. Lapset on hemmoteltu pilalle sillä tavalla, että heitä ei ole ennen kuljetettu lasiseinäisessä saunassa minnekään ja kuopus on siitä outo, että ei nauti korvaläpällisestä hatustaan, jota on pakko pitää korvatulehdusvaaran takia. Avoimet ikkunat ja viima ei ole hyvä juttu.
Mutta miten siis homma kunnialla maaliin? Sovitaan, että vaimo on mykkä.
Kun edessä on lomamatka ja mainitsen vaimolle, että suunnitellun lomakohteen lähettyvillä on tuollainen ja tuollainen paikka, vaimo alkaa jurnuttaa, että ensin pitäisi miettiä mitä me lomalta halutaan. Mitään yksittäistä, mieleen juolahtavaa asiaa ei siis voi tuoda esiin, ennen kuin on loputtomiin väännetty siitä, millaista lomanviettoa tässä nyt halutaan. Ei mene puolisolle jakeluun, että eri paikkoja kartoittamalla voi saada oivalluksia siihen, millaisia aktiviteetteja lomalta haluaa, vaikkei juuri kyseiseen kohteeseen lopulta päädyttäisikään.
Tämän vuodatuksen on tarkoitus toimia perusteena sille, että meillä vaimo saa nykyisin suunnitella lomat ihan vapaasti.
Vierailija kirjoitti:
Paras loma kun saa vain olla. Siksi ne kiusalla häiritsevät työkkäristä. Ettei vaan olis kivaa.
Olen vuosilomalla (koko kesäkuu) ja jo kahdesti soitettu työkkäristä ja yksi haistattelu. Niillä on varmaan kiire v 1 t t u i11a määräaikaisella sopimuksella olevaa kun itsellään alkavat piiiitkät kesälomat juuri nyt juhannuksena. Eivät kerkeäisi härnätä sitten kun/jos olen oikeasti työnhakija myöhemmin kesällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
riksraks kirjoitti:
No mä komppaan että tavarat kasaan ja autoon,nyt lähdetään,ihan sama minne. Tai milloin. Kunhan mennään. Kaikki kivat muistot just tommosilta reissuilta.
EI tarvitse aikatauluja,syö kun on nälkä,aina löytyy yösija jostain.
Ihan kivaa.
Duunit täynnä aikatauluja ja palvereja,minuuttiaikataulut,lomalla irrotellaan ja ollaan vaan ku ellun kanat.
Sama. Työajat saa jatkuvasti suunnitella ja miettiä pitkälle eteenpäin asioita. Lomalla on paljon mukavampi mennä extempore. Kerran tehtiin road trip, jossa lapset sai päättää suunnan ja pysähdyttiin kaikkiin nähtävyyksiin (ne ruskeat kyltit). Samalla meiningillä menty ulkomaanreissutkin. Katsotaan sitten paikan päällä ja mennään fiiliksen mukaan.
Vaimon sisko on täysin ääripää ja kaikki pitää olla noin vartin tarkkuudela suunniteltu kahden viikon lomalle. Kerran olimme heidän kanssaan reissussa, mutta se kerta riitti.
Tämä.
Kerran erehdyin ystäväpariskunnan kanssa reissuun ja kun olevinaan olivat maailmanmatkaajia niin halusivat myös suunnitella kaiken. Odotin rentoa kaupunkilomaa kahviloineen ja ravintoloineen . No ei, hirveä kiire ja minuttiaikataulut että ehtii varmasti nähdä "kaiken". Kyllästyin jo toisena päivänä siihen pakollisten nähtävyyksien perässä juoksemiseen.Lomalla pitää olla rentoa ex tempore-meininkiä eikä etukäteen suunniteltuja aikatauluja.
Vähän samanlaista kokemusta on. Se ex-tempore toimi oikein hyvin siinä mielessä että löydettiin todella mieluisia lomapaikkoja ihan vaan ajelemalla ympäri mannerta, mutta sitten kun löytyi poikkeuksellisen viihtyisä paikka (tai paikka jossa muuten paljon nähtävää), siellä ei olisikaan saanut yhtään yötä kauempaa kuin vähemmän miellyttävissä paikoissa. Vieläkin harmittaa väliin jääneet kesäfestivaalit joita jopa tuntemattomat paikalliset meille suosittelivat. Mutta ei, oli kiire tien päälle seuraavaa seikkailua kohti.
Sama. En halua tuttavien nurkkiin, siksi yöpymispaikat pitää varata ennakkoon. Myös budjetin takia, koska usein jäljelle jää vain kalliimmat majoitukset. Teen ison työn, kun suunnittelen ja varaan. Kaiken huipuksi mies saattaa moittia, ' täällä on kyllä levotonta', 'ensi kerralla mennään johonkin muualle' tms.
Hän ei osallistu suunnitteluun, koska on aina töissä tai puhelimessa.
Just. Itse olen ainakin möllöttänyt vaan kotona etätöiden vuoksi, niin lomalla on kyllä oikeasti virkistävää lähteä jonnekin muualle - oli korona tai ei. Pää meinaa hajota. Normaaleissa olosuhteissa kotona lomailu on kivaa, mutta nyt ei.