Lue keskustelun säännöt.
Onko kukaan muu "jämähtänyt" elämässään
23.06.2021 |
Tajousin tässä, että olen asunut 20 vuotta samalla paikkakunnalla ja niistä 18 vuotta samassa asunnossa, ja kumpikaan näistä eivät olleet asioita, mitä minun oli tarkoitus tehdä.
Jotenkin vaan olen opiskelujen jälkeen jämähtänyt tänne. Töitä on löytynyt aina lähiseudulta, eikä muutenkaankaan ei ole missään vaiheessa tullut sellaista tilannetta, että muuttaminen olisi ollut järkevää.
Kommentit (16)
Jep! Muutin yhdessä vaiheessa tälle paikkakunnalle kun se oli ihan arpaa tämän ja yhden toisen välillä. Sitten sen jälkeen, aina kun on yrittänyt pois päästä niin joku este on tullut. En todellakaan suunnitellut tai halunnut tätä ja aika on mennyt nopeasti, vaikka tylsää onkin ollut!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jep! Jos joku tyyppi jonka kanssa olen viimeksi jutellut 5 vuotta sitten kysyisi kuulumisiani niin minulle ei kuuluisi mitään uutta viime tapaamiseen verrattuna.
Kyllä. Mitään ei tapahdu. Olen aina yksin kotona. Katson telsuu tai olen netissä. Ei ole ystäviä olut ikinä. Vasta 36 vuotta. Kuolemakin on kaukana.
minäkin olen jämähtänyt tänne nykyiselle paikkakunnalleni, vaikken edes koe, että tämä kaupunki olisi minua varten. Kaikki tapahtumatkin on vähän kuin junteille suunnattuja juodaajuodaan ja käydään kaikki samat jutut läpi vuodesta toiseen samoilla jutuilla höystettynä. Vain sinfoniaorkesterimme on onnistunut tuomaan minulle jotain uutta kokemusta tästä kaupungista. jotenkin vain tuntuu ettei saa itsestään tarpeeksi kipinää lähteä muualle, vaikka voisi muuten kyllä lähteä. Ehkä nämä hetket ovat niitä, että vasta niiden jälkeen ihminen alkaa tehdä muutoksia ja lähtee. vähänkuin huonosti toimiva parisuhde...
Veikkaan että suurin osa ihmisistä jämähtää jos tuossa oli kriteerit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jouduin seksuaalirikoksen kohteeksi nuorena ja osa minusta jäi siihen aikaan, amputoiduin henkisesti. Joku kello siinä pysähtyi. Siihen aikaan asioista ei puhuttu niinkuin nyt.
Ulkoisesti toimin kyllä, piknikkejä, leirejä ja risteilyä on tällekin kesälle. Mutta sisäisesti olen kuin kuollut. Eli jämähtänyt. Kävin katsomassa kunnan uurnalehtoa joka on ehkä viimeinen sijani joskus. Siinä kiviaidan vieressä oli juoppo kusella. Tuntuu että paha voittaa aina.
Vierailija kirjoitti:
Jouduin seksuaalirikoksen kohteeksi nuorena ja osa minusta jäi siihen aikaan, amputoiduin henkisesti. Joku kello siinä pysähtyi. Siihen aikaan asioista ei puhuttu niinkuin nyt.
Ulkoisesti toimin kyllä, piknikkejä, leirejä ja risteilyä on tällekin kesälle. Mutta sisäisesti olen kuin kuollut. Eli jämähtänyt. Kävin katsomassa kunnan uurnalehtoa joka on ehkä viimeinen sijani joskus. Siinä kiviaidan vieressä oli juoppo kusella. Tuntuu että paha voittaa aina.
Oletko käynyt terapiassa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jouduin seksuaalirikoksen kohteeksi nuorena ja osa minusta jäi siihen aikaan, amputoiduin henkisesti. Joku kello siinä pysähtyi. Siihen aikaan asioista ei puhuttu niinkuin nyt.
Ulkoisesti toimin kyllä, piknikkejä, leirejä ja risteilyä on tällekin kesälle. Mutta sisäisesti olen kuin kuollut. Eli jämähtänyt. Kävin katsomassa kunnan uurnalehtoa joka on ehkä viimeinen sijani joskus. Siinä kiviaidan vieressä oli juoppo kusella. Tuntuu että paha voittaa aina.
Olen pahoillani siitä mitä olet joutunut kokemaan. Onko sinulla mahdollisuus muuttaa nykyiseltä paikkakunnaltasi pois? Voisiko se auttaa edes sen verran ettei ole samat maisemat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koitan tehdä muutosta mutta parisuhdetta ei löydy, talo ei mee kaupaksi enkä saa uutta työtäkään. Yrittäessä hajoan jatkuviin pettymyksiin ja oma jämähtänyt elämä ahdistaa enemmän ja enemmän. Olen syöksykierteessä, miten lie sais suunnan käännettyä. Eli jämähtänyt mutta tyytyväinen ei oo kovin huono vaihtoehto
Olen puolessatoista vuodessa jämähtänyt yksinäisyyteen. Käyn vain kaupoissa ja harvoin baareissa. Hetkellisesti sain potkittua itseni pyöräilemään ja kävelyille. Nyt se on taas nettiä ja telkkaria. Muuta ei viitsi/huvita/jaksa. Siivomista en laske miksikään ja silläkin aikaa on jo kulutettu.
Juhannusta voisi käyttää tekosyynä. Lähtisi juomaan niin tulee edes juteltua ihmisille. Ei siinäkään ole suurta järkeä. Mutta eipä tässä ole ollut järkeä enää missään aikoihin. Huoh jo puoli vuosisataa.....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen jämähtänyt jo 20 vuodeksi, en käy muualla kun kaupassa ja pakollisilla lääkärikäynneillä.
Jämähdin koneen ääreen vuonna 2001, kun sain ekaa kertaa kiinteän netin ja siitä lähtien elämäni ollut koneella jumittamista. Paikkakunta on vaihtunut kerran, mutta elämäntapa ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jämähdin ikävuoteen 20. Sen jälkeen ei mitään saavutuksia, elämänkokemuksia. Ainoastaan henkistä ja fyysistä rapistumista senkin edestä.
Onnea, kuulostaa hyvältä. Olet ollut onnekas.