Kiira Korpi ja mies: ero

Ihan vapauttavaa huomata, että jopa Kiira voi epäonnistua elämässä, aivan kuten me av:n tavikset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiira voisi seuraavaksi ottaa sen Paulus Arajuuren. Ne olisi niin syötävän suloinen pariskunta ja koko ajan vain hymyilisivät onnellisina.

No, Paulus Arajuuri taitaa olla onnellinen Johannansa kanssa.

Kyllä Kiira olisi freshimpi ja urheilijan puolisoksi sopivampi.

Höpö höpö. Johanna Puhakka on nuorempana harrastanut balettia, ratsastusta ja taitoluistelua. Nykyään juoksu ja kuntosali ovat ohjelmassa.

Tämä Johanna Puhakka on mulle ihan nobody mutta kuvissa näyttää olevan turhan tuhdisti meikkivoidetta. Jo siksi Kiira.

Googlasin Johannan ensimmäistä kertaa. Onpas hyvännäköinen ja seksikkäällä tavalla, toisin kuin Kiira. Todella vähän näkee Johannan tyylisesti hyvännäköisiä naisia suomalaisissa.

M

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiira on sympaattinen, eroja nyt vain tapahtuu kun ihmiset ja elämäntilanteet muuttuu. Meillä kaikilla.

Kaikilla? Puhu vaan omasta puolestas. Et varmaan ollut edes syntyny kun me mieheni kanssa tavattiin.

Et varmaan ollut edes syntyny kun me mieheni kanssa jo erottiin :-D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omasta tuttavapiiristäni tulee vaikutelma, että mitä komeammat häät, sitä useammin on tarve todistella muille rakkautta. Maistraatissa vaatimattomasti naimisiin menevät pysyvät useammin naimisissa.

Silloin ei mennä naimisiin hääjuhlien takia, vaan sen takia, että halutaan todella tehdä lupaus.

Omassa tuttavapiirissä on eroja tullut juhlittiin häitä tai ei. Me mentiin naimisiin vain todistajien läsnäollessa, mutta niin vain ero tuli. 

Tuo on harvinaisempaa. Suuri osa ystäviäni on mennyt naimisiin sen jälkeen, kun on syntynyt lapsi tai lapsia. Elämä on vakiintunutta ja ollaan oltu yhdessä pitkään. Naimisiinmeno on vain kirsikka kakun päällä: elämä on hyvää valmiiksi. Ei siis niin, että yhteiselämä alkaa häiden jälkeen. Naimisiinmeno ei muuta mitään.

Morsiamen ei tarvitse miettiä ulkonäköään ja sitä, onko raskaus tuonut ylimääräisiä kiloja vyötärölle. Naimisiinmeno ei ole mikään täydellinen päivä ennen ”alkua”.

Vähän väliä täälläkin joku mamma valittaa, kun lapsia on jo useampi kappale mutta mies ei suostu avioon. No jokainen tyylillään.

Vanhanaikaista ajatella, että pitää olla naimisissa. Vaikka kyllä minunkin yksi tuttava kysyi, oletteko te edes naimisissa? Meillä on yksi lapsi. Minusta naimisiinmeossa ei ole mitään hienoa. Itse olen mennyt naimisiin maistraatissa ihan tavallisissa vaatteissa. Tämä kysyjä oli kyllä vanhempi naisihminen, joka juhlii joka vuosi hääpäiväänsä ja on ripustanut makuuhuoneensa seinälle hääkuviaan. Muistuttaa heti ukolleen, jos tällä ei ole sormusta sormessa. Minusta naurettavaa.  Kenelle tätä teatteria pitää esittää? 

Harvoin kai makuuhuoneessa vieraita isännöidään ja emännöidään, joten viittaisi siihen että kuvat ovat ihan itseä varten, ei mitään teatteria. Miksi noin katkeranoloisesti täytyy muutenkaan kommentoida toisen häitä? Sait itse sellaiset häät kuin halusit (vai saitko siis kuitenkaan, jos toisten isompia häitä tarvitsee näin kommentoida...?) ;)

Avioero on syntiä.

Sisäpiiristä on kantautunut huhuja, jonka mukaan Kiiralta oli eräänä iltana päässyt sängyssä pieru. Kauhistunut Kiira oli yrittänyt laittaa sen ensin Arthurin syyksi ja sen jälkeen vielä koiran syyksi, mutta Arthurin todetessa vakavalla äänellä, ettei heillä ole koiraa, oli Kiirankin pakko myöntää että avioliitto oli tullut tiensä päähän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omasta tuttavapiiristäni tulee vaikutelma, että mitä komeammat häät, sitä useammin on tarve todistella muille rakkautta. Maistraatissa vaatimattomasti naimisiin menevät pysyvät useammin naimisissa.

Silloin ei mennä naimisiin hääjuhlien takia, vaan sen takia, että halutaan todella tehdä lupaus.

Omassa tuttavapiirissä on eroja tullut juhlittiin häitä tai ei. Me mentiin naimisiin vain todistajien läsnäollessa, mutta niin vain ero tuli. 

Tuo on harvinaisempaa. Suuri osa ystäviäni on mennyt naimisiin sen jälkeen, kun on syntynyt lapsi tai lapsia. Elämä on vakiintunutta ja ollaan oltu yhdessä pitkään. Naimisiinmeno on vain kirsikka kakun päällä: elämä on hyvää valmiiksi. Ei siis niin, että yhteiselämä alkaa häiden jälkeen. Naimisiinmeno ei muuta mitään.

Morsiamen ei tarvitse miettiä ulkonäköään ja sitä, onko raskaus tuonut ylimääräisiä kiloja vyötärölle. Naimisiinmeno ei ole mikään täydellinen päivä ennen ”alkua”.

Vähän väliä täälläkin joku mamma valittaa, kun lapsia on jo useampi kappale mutta mies ei suostu avioon. No jokainen tyylillään.

Vanhanaikaista ajatella, että pitää olla naimisissa. Vaikka kyllä minunkin yksi tuttava kysyi, oletteko te edes naimisissa? Meillä on yksi lapsi. Minusta naimisiinmeossa ei ole mitään hienoa. Itse olen mennyt naimisiin maistraatissa ihan tavallisissa vaatteissa. Tämä kysyjä oli kyllä vanhempi naisihminen, joka juhlii joka vuosi hääpäiväänsä ja on ripustanut makuuhuoneensa seinälle hääkuviaan. Muistuttaa heti ukolleen, jos tällä ei ole sormusta sormessa. Minusta naurettavaa.  Kenelle tätä teatteria pitää esittää? 

Harvoin kai makuuhuoneessa vieraita isännöidään ja emännöidään, joten viittaisi siihen että kuvat ovat ihan itseä varten, ei mitään teatteria. Miksi noin katkeranoloisesti täytyy muutenkaan kommentoida toisen häitä? Sait itse sellaiset häät kuin halusit (vai saitko siis kuitenkaan, jos toisten isompia häitä tarvitsee näin kommentoida...?) ;)

No mun mielestä kuvien ripustaminen makuuhuoneeseen on tosi vanhanaikista. Lisäksi kyllä esittelevät minulle muitkakin pariskuntakuvia. En ole katkera, mutta mua ällöttää tuo tekopyhyys. Itse en halunnut minkänlaisia häitä, enkä jaksa katsoa sitä heidän tekopyhyyttään. Olen itse ollut tosi nuori, kun tämä pariskunta on vihitty.  Jotekin varsinkin tämä nainen yrittää koko ajan mainostaa heidän hääpäiviään, ja mua ei tippaakaan kiinnosta mitkään hääpäivät. Tarvitsee vaan kuunnella tätä.  Pitääkö vielä pakottaa vanha miehensä joka tilanteessa pitämään sormustakin. Ihan kuin joku veisi miehen häneltä.  Miksi vielä puuttuu minun naimisiinmenooni? Eikö riitä, että saa olla itse olla naimisissa. Tarvitseeko minun elää heidän tavallaan ja hekumoida jostain vanhasta instituutiosta. En käytä edes sormuksia.  Tämä esittelee minulle hienoja timanttisormuksia, jotka eivät minua kiinnosta.  En siis ole katkera, mutta ottaa päähän tämä teatteri ja teennäisyys. Minulle tällaisilla asioilla ei ole mitään arvoa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omasta tuttavapiiristäni tulee vaikutelma, että mitä komeammat häät, sitä useammin on tarve todistella muille rakkautta. Maistraatissa vaatimattomasti naimisiin menevät pysyvät useammin naimisissa.

Silloin ei mennä naimisiin hääjuhlien takia, vaan sen takia, että halutaan todella tehdä lupaus.

Omassa tuttavapiirissä on eroja tullut juhlittiin häitä tai ei. Me mentiin naimisiin vain todistajien läsnäollessa, mutta niin vain ero tuli. 

Tuo on harvinaisempaa. Suuri osa ystäviäni on mennyt naimisiin sen jälkeen, kun on syntynyt lapsi tai lapsia. Elämä on vakiintunutta ja ollaan oltu yhdessä pitkään. Naimisiinmeno on vain kirsikka kakun päällä: elämä on hyvää valmiiksi. Ei siis niin, että yhteiselämä alkaa häiden jälkeen. Naimisiinmeno ei muuta mitään.

Morsiamen ei tarvitse miettiä ulkonäköään ja sitä, onko raskaus tuonut ylimääräisiä kiloja vyötärölle. Naimisiinmeno ei ole mikään täydellinen päivä ennen ”alkua”.

Vähän väliä täälläkin joku mamma valittaa, kun lapsia on jo useampi kappale mutta mies ei suostu avioon. No jokainen tyylillään.

Vanhanaikaista ajatella, että pitää olla naimisissa. Vaikka kyllä minunkin yksi tuttava kysyi, oletteko te edes naimisissa? Meillä on yksi lapsi. Minusta naimisiinmeossa ei ole mitään hienoa. Itse olen mennyt naimisiin maistraatissa ihan tavallisissa vaatteissa. Tämä kysyjä oli kyllä vanhempi naisihminen, joka juhlii joka vuosi hääpäiväänsä ja on ripustanut makuuhuoneensa seinälle hääkuviaan. Muistuttaa heti ukolleen, jos tällä ei ole sormusta sormessa. Minusta naurettavaa.  Kenelle tätä teatteria pitää esittää? 

Harvoin kai makuuhuoneessa vieraita isännöidään ja emännöidään, joten viittaisi siihen että kuvat ovat ihan itseä varten, ei mitään teatteria. Miksi noin katkeranoloisesti täytyy muutenkaan kommentoida toisen häitä? Sait itse sellaiset häät kuin halusit (vai saitko siis kuitenkaan, jos toisten isompia häitä tarvitsee näin kommentoida...?) ;)

Niin kyllä minulle ainakin esittelivät makuuhuoneensa ja myös nämä kuvat. Ovat siis hänelle erittäin tärkeitä. Itse en edes käynyt missään hääkuvassa. Arvomaailmalle ovat kyllä ihan täysin erilaiset, ei voi mitään, eikä kyse ole mistään kateellisuudesta tai katkeruudesta.

Kiira saa heti uuden miehen jos haluaisi, luonnollinen kaunis nainen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omasta tuttavapiiristäni tulee vaikutelma, että mitä komeammat häät, sitä useammin on tarve todistella muille rakkautta. Maistraatissa vaatimattomasti naimisiin menevät pysyvät useammin naimisissa.

Silloin ei mennä naimisiin hääjuhlien takia, vaan sen takia, että halutaan todella tehdä lupaus.

Omassa tuttavapiirissä on eroja tullut juhlittiin häitä tai ei. Me mentiin naimisiin vain todistajien läsnäollessa, mutta niin vain ero tuli. 

Tuo on harvinaisempaa. Suuri osa ystäviäni on mennyt naimisiin sen jälkeen, kun on syntynyt lapsi tai lapsia. Elämä on vakiintunutta ja ollaan oltu yhdessä pitkään. Naimisiinmeno on vain kirsikka kakun päällä: elämä on hyvää valmiiksi. Ei siis niin, että yhteiselämä alkaa häiden jälkeen. Naimisiinmeno ei muuta mitään.

Morsiamen ei tarvitse miettiä ulkonäköään ja sitä, onko raskaus tuonut ylimääräisiä kiloja vyötärölle. Naimisiinmeno ei ole mikään täydellinen päivä ennen ”alkua”.

Vähän väliä täälläkin joku mamma valittaa, kun lapsia on jo useampi kappale mutta mies ei suostu avioon. No jokainen tyylillään.

Vanhanaikaista ajatella, että pitää olla naimisissa. Vaikka kyllä minunkin yksi tuttava kysyi, oletteko te edes naimisissa? Meillä on yksi lapsi. Minusta naimisiinmeossa ei ole mitään hienoa. Itse olen mennyt naimisiin maistraatissa ihan tavallisissa vaatteissa. Tämä kysyjä oli kyllä vanhempi naisihminen, joka juhlii joka vuosi hääpäiväänsä ja on ripustanut makuuhuoneensa seinälle hääkuviaan. Muistuttaa heti ukolleen, jos tällä ei ole sormusta sormessa. Minusta naurettavaa.  Kenelle tätä teatteria pitää esittää? 

Harvoin kai makuuhuoneessa vieraita isännöidään ja emännöidään, joten viittaisi siihen että kuvat ovat ihan itseä varten, ei mitään teatteria. Miksi noin katkeranoloisesti täytyy muutenkaan kommentoida toisen häitä? Sait itse sellaiset häät kuin halusit (vai saitko siis kuitenkaan, jos toisten isompia häitä tarvitsee näin kommentoida...?) ;)

No mun mielestä kuvien ripustaminen makuuhuoneeseen on tosi vanhanaikista. Lisäksi kyllä esittelevät minulle muitkakin pariskuntakuvia. En ole katkera, mutta mua ällöttää tuo tekopyhyys. Itse en halunnut minkänlaisia häitä, enkä jaksa katsoa sitä heidän tekopyhyyttään. Olen itse ollut tosi nuori, kun tämä pariskunta on vihitty.  Jotekin varsinkin tämä nainen yrittää koko ajan mainostaa heidän hääpäiviään, ja mua ei tippaakaan kiinnosta mitkään hääpäivät. Tarvitsee vaan kuunnella tätä.  Pitääkö vielä pakottaa vanha miehensä joka tilanteessa pitämään sormustakin. Ihan kuin joku veisi miehen häneltä.  Miksi vielä puuttuu minun naimisiinmenooni? Eikö riitä, että saa olla itse olla naimisissa. Tarvitseeko minun elää heidän tavallaan ja hekumoida jostain vanhasta instituutiosta. En käytä edes sormuksia.  Tämä esittelee minulle hienoja timanttisormuksia, jotka eivät minua kiinnosta.  En siis ole katkera, mutta ottaa päähän tämä teatteri ja teennäisyys. Minulle tällaisilla asioilla ei ole mitään arvoa. 

Jos ei tällaisilla asioilla ole sinulle mitään arvoa, niin miksi tällaiset kierrokset sitten toisten häistä ja hääkuvista? ;) 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omasta tuttavapiiristäni tulee vaikutelma, että mitä komeammat häät, sitä useammin on tarve todistella muille rakkautta. Maistraatissa vaatimattomasti naimisiin menevät pysyvät useammin naimisissa.

Silloin ei mennä naimisiin hääjuhlien takia, vaan sen takia, että halutaan todella tehdä lupaus.

Omassa tuttavapiirissä on eroja tullut juhlittiin häitä tai ei. Me mentiin naimisiin vain todistajien läsnäollessa, mutta niin vain ero tuli. 

Tuo on harvinaisempaa. Suuri osa ystäviäni on mennyt naimisiin sen jälkeen, kun on syntynyt lapsi tai lapsia. Elämä on vakiintunutta ja ollaan oltu yhdessä pitkään. Naimisiinmeno on vain kirsikka kakun päällä: elämä on hyvää valmiiksi. Ei siis niin, että yhteiselämä alkaa häiden jälkeen. Naimisiinmeno ei muuta mitään.

Morsiamen ei tarvitse miettiä ulkonäköään ja sitä, onko raskaus tuonut ylimääräisiä kiloja vyötärölle. Naimisiinmeno ei ole mikään täydellinen päivä ennen ”alkua”.

Vähän väliä täälläkin joku mamma valittaa, kun lapsia on jo useampi kappale mutta mies ei suostu avioon. No jokainen tyylillään.

Vanhanaikaista ajatella, että pitää olla naimisissa. Vaikka kyllä minunkin yksi tuttava kysyi, oletteko te edes naimisissa? Meillä on yksi lapsi. Minusta naimisiinmeossa ei ole mitään hienoa. Itse olen mennyt naimisiin maistraatissa ihan tavallisissa vaatteissa. Tämä kysyjä oli kyllä vanhempi naisihminen, joka juhlii joka vuosi hääpäiväänsä ja on ripustanut makuuhuoneensa seinälle hääkuviaan. Muistuttaa heti ukolleen, jos tällä ei ole sormusta sormessa. Minusta naurettavaa.  Kenelle tätä teatteria pitää esittää? 

Harvoin kai makuuhuoneessa vieraita isännöidään ja emännöidään, joten viittaisi siihen että kuvat ovat ihan itseä varten, ei mitään teatteria. Miksi noin katkeranoloisesti täytyy muutenkaan kommentoida toisen häitä? Sait itse sellaiset häät kuin halusit (vai saitko siis kuitenkaan, jos toisten isompia häitä tarvitsee näin kommentoida...?) ;)[/

Niin mikä oikeuttaa tämän ihmisen kysyelemään minun naimisiinmenoistani. Kertoisi sitten vain omistaan, mutta pitääkö minun tehdä selvä siitä olenko naimisissa vai en. Minulla on lapsi ja mies. Pitääkö hänen varmistaa se, olenko käynyt sanomassa kyllä. Mitä se hänelle kuuluu?  Jos minä suostun katsomaan ja kuuntelemaan hänen suitsutuksensa, voin kait olettaa, että minä saan tehdä omat valintani eilman moralisointia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omasta tuttavapiiristäni tulee vaikutelma, että mitä komeammat häät, sitä useammin on tarve todistella muille rakkautta. Maistraatissa vaatimattomasti naimisiin menevät pysyvät useammin naimisissa.

Silloin ei mennä naimisiin hääjuhlien takia, vaan sen takia, että halutaan todella tehdä lupaus.

Omassa tuttavapiirissä on eroja tullut juhlittiin häitä tai ei. Me mentiin naimisiin vain todistajien läsnäollessa, mutta niin vain ero tuli. 

Tuo on harvinaisempaa. Suuri osa ystäviäni on mennyt naimisiin sen jälkeen, kun on syntynyt lapsi tai lapsia. Elämä on vakiintunutta ja ollaan oltu yhdessä pitkään. Naimisiinmeno on vain kirsikka kakun päällä: elämä on hyvää valmiiksi. Ei siis niin, että yhteiselämä alkaa häiden jälkeen. Naimisiinmeno ei muuta mitään.

Morsiamen ei tarvitse miettiä ulkonäköään ja sitä, onko raskaus tuonut ylimääräisiä kiloja vyötärölle. Naimisiinmeno ei ole mikään täydellinen päivä ennen ”alkua”.

Vähän väliä täälläkin joku mamma valittaa, kun lapsia on jo useampi kappale mutta mies ei suostu avioon. No jokainen tyylillään.

Vanhanaikaista ajatella, että pitää olla naimisissa. Vaikka kyllä minunkin yksi tuttava kysyi, oletteko te edes naimisissa? Meillä on yksi lapsi. Minusta naimisiinmeossa ei ole mitään hienoa. Itse olen mennyt naimisiin maistraatissa ihan tavallisissa vaatteissa. Tämä kysyjä oli kyllä vanhempi naisihminen, joka juhlii joka vuosi hääpäiväänsä ja on ripustanut makuuhuoneensa seinälle hääkuviaan. Muistuttaa heti ukolleen, jos tällä ei ole sormusta sormessa. Minusta naurettavaa.  Kenelle tätä teatteria pitää esittää? 

Harvoin kai makuuhuoneessa vieraita isännöidään ja emännöidään, joten viittaisi siihen että kuvat ovat ihan itseä varten, ei mitään teatteria. Miksi noin katkeranoloisesti täytyy muutenkaan kommentoida toisen häitä? Sait itse sellaiset häät kuin halusit (vai saitko siis kuitenkaan, jos toisten isompia häitä tarvitsee näin kommentoida...?) ;)

No mun mielestä kuvien ripustaminen makuuhuoneeseen on tosi vanhanaikista. Lisäksi kyllä esittelevät minulle muitkakin pariskuntakuvia. En ole katkera, mutta mua ällöttää tuo tekopyhyys. Itse en halunnut minkänlaisia häitä, enkä jaksa katsoa sitä heidän tekopyhyyttään. Olen itse ollut tosi nuori, kun tämä pariskunta on vihitty.  Jotekin varsinkin tämä nainen yrittää koko ajan mainostaa heidän hääpäiviään, ja mua ei tippaakaan kiinnosta mitkään hääpäivät. Tarvitsee vaan kuunnella tätä.  Pitääkö vielä pakottaa vanha miehensä joka tilanteessa pitämään sormustakin. Ihan kuin joku veisi miehen häneltä.  Miksi vielä puuttuu minun naimisiinmenooni? Eikö riitä, että saa olla itse olla naimisissa. Tarvitseeko minun elää heidän tavallaan ja hekumoida jostain vanhasta instituutiosta. En käytä edes sormuksia.  Tämä esittelee minulle hienoja timanttisormuksia, jotka eivät minua kiinnosta.  En siis ole katkera, mutta ottaa päähän tämä teatteri ja teennäisyys. Minulle tällaisilla asioilla ei ole mitään arvoa. 

Jos ei tällaisilla asioilla ole sinulle mitään arvoa, niin miksi tällaiset kierrokset sitten toisten häistä ja hääkuvista? ;) 

No sen takia, kun haluavat utella minun häistäni. En halua, että joku yrittää pakottaa minut tekemään jotain ja sitten päivittelee ja vielä moralisoi. Tämä harmittaa, kun minua ei oikeasti kiinnosta mitkään häät yms.  En tosiaankaan ole katkera. Minulle jotkut häät ovat oikeasti kauhistus. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omasta tuttavapiiristäni tulee vaikutelma, että mitä komeammat häät, sitä useammin on tarve todistella muille rakkautta. Maistraatissa vaatimattomasti naimisiin menevät pysyvät useammin naimisissa.

Silloin ei mennä naimisiin hääjuhlien takia, vaan sen takia, että halutaan todella tehdä lupaus.

Omassa tuttavapiirissä on eroja tullut juhlittiin häitä tai ei. Me mentiin naimisiin vain todistajien läsnäollessa, mutta niin vain ero tuli. 

Tuo on harvinaisempaa. Suuri osa ystäviäni on mennyt naimisiin sen jälkeen, kun on syntynyt lapsi tai lapsia. Elämä on vakiintunutta ja ollaan oltu yhdessä pitkään. Naimisiinmeno on vain kirsikka kakun päällä: elämä on hyvää valmiiksi. Ei siis niin, että yhteiselämä alkaa häiden jälkeen. Naimisiinmeno ei muuta mitään.

Morsiamen ei tarvitse miettiä ulkonäköään ja sitä, onko raskaus tuonut ylimääräisiä kiloja vyötärölle. Naimisiinmeno ei ole mikään täydellinen päivä ennen ”alkua”.

Vähän väliä täälläkin joku mamma valittaa, kun lapsia on jo useampi kappale mutta mies ei suostu avioon. No jokainen tyylillään.

Vanhanaikaista ajatella, että pitää olla naimisissa. Vaikka kyllä minunkin yksi tuttava kysyi, oletteko te edes naimisissa? Meillä on yksi lapsi. Minusta naimisiinmeossa ei ole mitään hienoa. Itse olen mennyt naimisiin maistraatissa ihan tavallisissa vaatteissa. Tämä kysyjä oli kyllä vanhempi naisihminen, joka juhlii joka vuosi hääpäiväänsä ja on ripustanut makuuhuoneensa seinälle hääkuviaan. Muistuttaa heti ukolleen, jos tällä ei ole sormusta sormessa. Minusta naurettavaa.  Kenelle tätä teatteria pitää esittää? 

Harvoin kai makuuhuoneessa vieraita isännöidään ja emännöidään, joten viittaisi siihen että kuvat ovat ihan itseä varten, ei mitään teatteria. Miksi noin katkeranoloisesti täytyy muutenkaan kommentoida toisen häitä? Sait itse sellaiset häät kuin halusit (vai saitko siis kuitenkaan, jos toisten isompia häitä tarvitsee näin kommentoida...?) ;)

No mun mielestä kuvien ripustaminen makuuhuoneeseen on tosi vanhanaikista. Lisäksi kyllä esittelevät minulle muitkakin pariskuntakuvia. En ole katkera, mutta mua ällöttää tuo tekopyhyys. Itse en halunnut minkänlaisia häitä, enkä jaksa katsoa sitä heidän tekopyhyyttään. Olen itse ollut tosi nuori, kun tämä pariskunta on vihitty.  Jotekin varsinkin tämä nainen yrittää koko ajan mainostaa heidän hääpäiviään, ja mua ei tippaakaan kiinnosta mitkään hääpäivät. Tarvitsee vaan kuunnella tätä.  Pitääkö vielä pakottaa vanha miehensä joka tilanteessa pitämään sormustakin. Ihan kuin joku veisi miehen häneltä.  Miksi vielä puuttuu minun naimisiinmenooni? Eikö riitä, että saa olla itse olla naimisissa. Tarvitseeko minun elää heidän tavallaan ja hekumoida jostain vanhasta instituutiosta. En käytä edes sormuksia.  Tämä esittelee minulle hienoja timanttisormuksia, jotka eivät minua kiinnosta.  En siis ole katkera, mutta ottaa päähän tämä teatteri ja teennäisyys. Minulle tällaisilla asioilla ei ole mitään arvoa. 

Jos ei tällaisilla asioilla ole sinulle mitään arvoa, niin miksi tällaiset kierrokset sitten toisten häistä ja hääkuvista? ;) 

Minulle on ihan sama, jos näyttelevät minulle hääkuviaan yms. Kuhan antavat minun sitten pitää tai olla pitämättä mitään häitä. Samoin antavat minun olla pitämättä mitäan sormuksia yms. Saavat puhua omasta puolestaan, mutta jättää minun tekemiseni rauhaan. 

Vierailija kirjoitti:

Mies vaikuttaa tosi pinnalliselta.

Ja Kiira taas ihan h*lvetin syvälliseltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omasta tuttavapiiristäni tulee vaikutelma, että mitä komeammat häät, sitä useammin on tarve todistella muille rakkautta. Maistraatissa vaatimattomasti naimisiin menevät pysyvät useammin naimisissa.

Silloin ei mennä naimisiin hääjuhlien takia, vaan sen takia, että halutaan todella tehdä lupaus.

Omassa tuttavapiirissä on eroja tullut juhlittiin häitä tai ei. Me mentiin naimisiin vain todistajien läsnäollessa, mutta niin vain ero tuli. 

Tuo on harvinaisempaa. Suuri osa ystäviäni on mennyt naimisiin sen jälkeen, kun on syntynyt lapsi tai lapsia. Elämä on vakiintunutta ja ollaan oltu yhdessä pitkään. Naimisiinmeno on vain kirsikka kakun päällä: elämä on hyvää valmiiksi. Ei siis niin, että yhteiselämä alkaa häiden jälkeen. Naimisiinmeno ei muuta mitään.

Morsiamen ei tarvitse miettiä ulkonäköään ja sitä, onko raskaus tuonut ylimääräisiä kiloja vyötärölle. Naimisiinmeno ei ole mikään täydellinen päivä ennen ”alkua”.

Vähän väliä täälläkin joku mamma valittaa, kun lapsia on jo useampi kappale mutta mies ei suostu avioon. No jokainen tyylillään.

Vanhanaikaista ajatella, että pitää olla naimisissa. Vaikka kyllä minunkin yksi tuttava kysyi, oletteko te edes naimisissa? Meillä on yksi lapsi. Minusta naimisiinmeossa ei ole mitään hienoa. Itse olen mennyt naimisiin maistraatissa ihan tavallisissa vaatteissa. Tämä kysyjä oli kyllä vanhempi naisihminen, joka juhlii joka vuosi hääpäiväänsä ja on ripustanut makuuhuoneensa seinälle hääkuviaan. Muistuttaa heti ukolleen, jos tällä ei ole sormusta sormessa. Minusta naurettavaa.  Kenelle tätä teatteria pitää esittää? 

Meidänkin, jotka olemme sitoutuneet toisiimme kirkkohäillä, mielestä sinun touhusi arkivaatteissa maistraatissa on naurettavaa. Kukin tavallaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omasta tuttavapiiristäni tulee vaikutelma, että mitä komeammat häät, sitä useammin on tarve todistella muille rakkautta. Maistraatissa vaatimattomasti naimisiin menevät pysyvät useammin naimisissa.

Silloin ei mennä naimisiin hääjuhlien takia, vaan sen takia, että halutaan todella tehdä lupaus.

Omassa tuttavapiirissä on eroja tullut juhlittiin häitä tai ei. Me mentiin naimisiin vain todistajien läsnäollessa, mutta niin vain ero tuli. 

Tuo on harvinaisempaa. Suuri osa ystäviäni on mennyt naimisiin sen jälkeen, kun on syntynyt lapsi tai lapsia. Elämä on vakiintunutta ja ollaan oltu yhdessä pitkään. Naimisiinmeno on vain kirsikka kakun päällä: elämä on hyvää valmiiksi. Ei siis niin, että yhteiselämä alkaa häiden jälkeen. Naimisiinmeno ei muuta mitään.

Morsiamen ei tarvitse miettiä ulkonäköään ja sitä, onko raskaus tuonut ylimääräisiä kiloja vyötärölle. Naimisiinmeno ei ole mikään täydellinen päivä ennen ”alkua”.

Vähän väliä täälläkin joku mamma valittaa, kun lapsia on jo useampi kappale mutta mies ei suostu avioon. No jokainen tyylillään.

Vanhanaikaista ajatella, että pitää olla naimisissa. Vaikka kyllä minunkin yksi tuttava kysyi, oletteko te edes naimisissa? Meillä on yksi lapsi. Minusta naimisiinmeossa ei ole mitään hienoa. Itse olen mennyt naimisiin maistraatissa ihan tavallisissa vaatteissa. Tämä kysyjä oli kyllä vanhempi naisihminen, joka juhlii joka vuosi hääpäiväänsä ja on ripustanut makuuhuoneensa seinälle hääkuviaan. Muistuttaa heti ukolleen, jos tällä ei ole sormusta sormessa. Minusta naurettavaa.  Kenelle tätä teatteria pitää esittää? 

Meidänkin, jotka olemme sitoutuneet toisiimme kirkkohäillä, mielestä sinun touhusi arkivaatteissa maistraatissa on naurettavaa. Kukin tavallaan.

No ehkä kuitenkin kannattaisi kunnioittaa minun vakaumastani. MInä kun en tosiaan kunniota mitään häitä. Toki suon häät sellaiselle, joka niitä kaipaa.  Toisen moralisointi on silti väärin, enhän minäkään mene ääneen heille sanomaan, että minua ei erityisesti teidän touhunne kiinnosta.  En ole koskaan moralisoinut ääneen heitä, mutta näköjää jotkut sen saavat tehdä.  Sinäkin voit nauraa ihan, jos se sinua kiinnostaa Anna kuitenkin minun elää omalla tavallani. Menin naimisiin oikeastaan vain käytännön syistä (oikeudelliset). Minusta avioliitolla ei ole tänä päivänä oikeastaan mitään muuta merkitystä. Avoliitto on minusta ihan yhtä hyvä kuin avioliitto.  

Pukeutua nyt pelleksi ja mennä sitten kirkkoon muutamaksi tunniksi ja sitten juhlia. Eipä mitään turhempaa ajanvietettä ole olemassa. Varsinkin tänä päivänä, kun monet avioliitot päätyvät eroon. Tulee vieläpä kalliiksi tuollainen pelleily. Sitten otetaan kuvia, joita sitten voi joillakin jo usean eri puolison kanssa. Tässä on kuva 1. vaimoni/mieheni kanssa, tässä on kuva 2. vaimoni/mieheni kanssa jne. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omasta tuttavapiiristäni tulee vaikutelma, että mitä komeammat häät, sitä useammin on tarve todistella muille rakkautta. Maistraatissa vaatimattomasti naimisiin menevät pysyvät useammin naimisissa.

Silloin ei mennä naimisiin hääjuhlien takia, vaan sen takia, että halutaan todella tehdä lupaus.

Omassa tuttavapiirissä on eroja tullut juhlittiin häitä tai ei. Me mentiin naimisiin vain todistajien läsnäollessa, mutta niin vain ero tuli. 

Tuo on harvinaisempaa. Suuri osa ystäviäni on mennyt naimisiin sen jälkeen, kun on syntynyt lapsi tai lapsia. Elämä on vakiintunutta ja ollaan oltu yhdessä pitkään. Naimisiinmeno on vain kirsikka kakun päällä: elämä on hyvää valmiiksi. Ei siis niin, että yhteiselämä alkaa häiden jälkeen. Naimisiinmeno ei muuta mitään.

Morsiamen ei tarvitse miettiä ulkonäköään ja sitä, onko raskaus tuonut ylimääräisiä kiloja vyötärölle. Naimisiinmeno ei ole mikään täydellinen päivä ennen ”alkua”.

Vähän väliä täälläkin joku mamma valittaa, kun lapsia on jo useampi kappale mutta mies ei suostu avioon. No jokainen tyylillään.

Vanhanaikaista ajatella, että pitää olla naimisissa. Vaikka kyllä minunkin yksi tuttava kysyi, oletteko te edes naimisissa? Meillä on yksi lapsi. Minusta naimisiinmeossa ei ole mitään hienoa. Itse olen mennyt naimisiin maistraatissa ihan tavallisissa vaatteissa. Tämä kysyjä oli kyllä vanhempi naisihminen, joka juhlii joka vuosi hääpäiväänsä ja on ripustanut makuuhuoneensa seinälle hääkuviaan. Muistuttaa heti ukolleen, jos tällä ei ole sormusta sormessa. Minusta naurettavaa.  Kenelle tätä teatteria pitää esittää? 

Meidänkin, jotka olemme sitoutuneet toisiimme kirkkohäillä, mielestä sinun touhusi arkivaatteissa maistraatissa on naurettavaa. Kukin tavallaan.

No ehkä kuitenkin kannattaisi kunnioittaa minun vakaumastani. MInä kun en tosiaan kunniota mitään häitä. Toki suon häät sellaiselle, joka niitä kaipaa.  Toisen moralisointi on silti väärin, enhän minäkään mene ääneen heille sanomaan, että minua ei erityisesti teidän touhunne kiinnosta.  En ole koskaan moralisoinut ääneen heitä, mutta näköjää jotkut sen saavat tehdä.  Sinäkin voit nauraa ihan, jos se sinua kiinnostaa Anna kuitenkin minun elää omalla tavallani. Menin naimisiin oikeastaan vain käytännön syistä (oikeudelliset). Minusta avioliitolla ei ole tänä päivänä oikeastaan mitään muuta merkitystä. Avoliitto on minusta ihan yhtä hyvä kuin avioliitto.  

No ehkä kannattaisi sanoa edes yhden kerran ääneen tuo mitä ajattelen, niin ei jatkossa ehkä niin paljon udeltaisi sinun häistäsi ja muista. Huom. Asioista ei tarvitse tokaista rumasti, vaan voi sanoa ihan asiallisestikin, ettet pidä häitä merkityksellisinä eikä sinua kiinnosta keskustella ko. aiheesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omasta tuttavapiiristäni tulee vaikutelma, että mitä komeammat häät, sitä useammin on tarve todistella muille rakkautta. Maistraatissa vaatimattomasti naimisiin menevät pysyvät useammin naimisissa.

Silloin ei mennä naimisiin hääjuhlien takia, vaan sen takia, että halutaan todella tehdä lupaus.

Omassa tuttavapiirissä on eroja tullut juhlittiin häitä tai ei. Me mentiin naimisiin vain todistajien läsnäollessa, mutta niin vain ero tuli. 

Tuo on harvinaisempaa. Suuri osa ystäviäni on mennyt naimisiin sen jälkeen, kun on syntynyt lapsi tai lapsia. Elämä on vakiintunutta ja ollaan oltu yhdessä pitkään. Naimisiinmeno on vain kirsikka kakun päällä: elämä on hyvää valmiiksi. Ei siis niin, että yhteiselämä alkaa häiden jälkeen. Naimisiinmeno ei muuta mitään.

Morsiamen ei tarvitse miettiä ulkonäköään ja sitä, onko raskaus tuonut ylimääräisiä kiloja vyötärölle. Naimisiinmeno ei ole mikään täydellinen päivä ennen ”alkua”.

Vähän väliä täälläkin joku mamma valittaa, kun lapsia on jo useampi kappale mutta mies ei suostu avioon. No jokainen tyylillään.

Vanhanaikaista ajatella, että pitää olla naimisissa. Vaikka kyllä minunkin yksi tuttava kysyi, oletteko te edes naimisissa? Meillä on yksi lapsi. Minusta naimisiinmeossa ei ole mitään hienoa. Itse olen mennyt naimisiin maistraatissa ihan tavallisissa vaatteissa. Tämä kysyjä oli kyllä vanhempi naisihminen, joka juhlii joka vuosi hääpäiväänsä ja on ripustanut makuuhuoneensa seinälle hääkuviaan. Muistuttaa heti ukolleen, jos tällä ei ole sormusta sormessa. Minusta naurettavaa.  Kenelle tätä teatteria pitää esittää? 

Meidänkin, jotka olemme sitoutuneet toisiimme kirkkohäillä, mielestä sinun touhusi arkivaatteissa maistraatissa on naurettavaa. Kukin tavallaan.

No ehkä kuitenkin kannattaisi kunnioittaa minun vakaumastani. MInä kun en tosiaan kunniota mitään häitä. Toki suon häät sellaiselle, joka niitä kaipaa.  Toisen moralisointi on silti väärin, enhän minäkään mene ääneen heille sanomaan, että minua ei erityisesti teidän touhunne kiinnosta.  En ole koskaan moralisoinut ääneen heitä, mutta näköjää jotkut sen saavat tehdä.  Sinäkin voit nauraa ihan, jos se sinua kiinnostaa Anna kuitenkin minun elää omalla tavallani. Menin naimisiin oikeastaan vain käytännön syistä (oikeudelliset). Minusta avioliitolla ei ole tänä päivänä oikeastaan mitään muuta merkitystä. Avoliitto on minusta ihan yhtä hyvä kuin avioliitto.  

Huomasitko sarkasmin ylemmässä viestissä? Vink, vink...

Miksi yleensä pitää yhteyttä minuun, joka en ole mennyt naimisiin kirkossa yms. Eikö löydy saman arvomaailman omaaville kaltaistaan seuraa? Olisi kiva jakaa saman henkisen kanssa ajatuksia ja näytellä toisilleen vihkikuvia, sormuksia ja hääpäiväkuvia. Täytyykö niitä tuputtaa toiselaisen arvomaailman omaavalle henkilölle. Luulisi, että näitä häistä ja kuvista nauttivia riittää. On pakko olla enää vastaamatta puheluhin, koska ei pysty täyttämään tämän henkilön toiveita elämästä, joka on parempi tai oikeampi.