Lue keskustelun säännöt.
Vaimo lihoi eikä halua olla enää viehättävä. Mitä voin tehdä kun ei miestään kuuntele?
23.06.2021 |
Onko tiemme kuljettu loppuun, kun vaimoni ei ota kuuleviin korviin kehoituksiani liikuntaan ja ehostautumiseen. Tämä luonnollisesti heijastuu myös makuuhuoneen puolella kun ei jaksa viehättyä seksiin enää oikeen kumpikaan. Taitaa olla yleinenkin ongelma Suomessa?
Kommentit (210)
jos sillä on hörökorvat niin pane sitä korvaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma esimerkki saattaa toimia. Tosin sekin saattaa olla huono, jos mies innostuu laihtumaan ja elämään terveellisesti. Nainen kokee tilanteen painostavaksi ja ottaa eron, koska miehellä on pakko olla joku toinen, jos elämäntavat muuttuvat niin radikaalisti.
Vierailija kirjoitti:
Oma esimerkki saattaa toimia. Tosin sekin saattaa olla huono, jos mies innostuu laihtumaan ja elämään terveellisesti. Nainen kokee tilanteen painostavaksi ja ottaa eron, koska miehellä on pakko olla joku toinen, jos elämäntavat muuttuvat niin radikaalisti.
No eikö se olisi hyvä vaan päästä eroon tuollaisesta ihmisestä, joka on noin epävarma itsestään ja epäluuloinen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan tuo lihavuus nykyään ihan oikea ongelma.
Meillä tilanne on toisinpäin: itse olen pysynyt kutakuinkin samoissa (hoikissa) mitoissa koko aikuisikäni, mutta mieheni on kerännyt elopainoa varsin runsaasti liittomme aikana. Pakko tunnustaa, että lihavuuden aiheuttamien terveyshuolien lisäksi viime aikoina olen alkanut huomata myös, että en enää pysty kiihottumaan miehestäni samoin kuin ennen.
Rakastan häntä enkä missään nimessä ole vaihtamassa ”nuorempaan, hoikempaan ja komeampaan” niin kuin miehet näyttävät tässä ketjussa haaveilevan tekevänsä, mutta kyllä toivoisin, että saisin hänet itsensä jotenkin huomaamaan tilansa ja tekemään sille jotakin. Olen pyrkinyt laittamaan terveellistä ruokaa, houkutellut liikkumaan kanssani, ostanut lahjaksi salikortinkin, mutta häntä nyt ei vain fyysiset aktiviteetit kiinnosta samalla tavoin kuin kokkailu, lukeminen ja soittaminen. Hän on tyytyväinen elämäänsä tällaisenaan, joten muutos ei ole hänen mielestään tarpeen.
Ihana ihminen ja puoliso hän on, ja päällimmäisenä toki on huoli terveydestä, mutta pakko on tunnustaa, että ei seksuaalinen vetovoima ole enää sitä mitä ennen... Vaikea tilanne.
No tässähän sen näkee, peukut vaan ylöspäin! Kyllä siihen vaan suhtaudutaan eri tavoin, riippuen lihooja-puolison sukupuolesta. Onpa naurettavaa kaksinaismoralismia.
Vai olisiko tuossa tekstissä jotain taikasanoja? ”Rakastan häntä”, ”en ole vaihtamassa nuorempaan, hoikempaan ja komeampaan”, ihana ihminen ja puoliso” , ”päällimmäisen huoli terveydestä”? Ymmärtääkö hän?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko ap itse pitänyt itsestään huolta vai kasvattanut vuosien aikana pyöreääkin pyöreämmän daddyvatsan? Miksi vaadit ehostamista ja liikuntaa vain puolisoltasi, koetatko itse miellyttää häntä? Se, että toiselta vaatii jotain niin olisi hyvä myös tulla jollain tavalla vastaan. Kehutko jostain, oletko milloin sanonut häntä kauniiksi. Onko se sinne pelkästään vastuullinen suorite? Halaatko ja suukotatko puolisoasi?
Jos näin on ja edelleen kumppanisi ei hihitä kutituksistasi ja huomiostasi, onko hän masentunut? Jaatteko kotitöiden vastuun, onko hän väsynyt? Milloin viimeksi vietitte aikaa aivan kahdestaan? Entä milloin kumppanisi sai mennä omissa menoissaan, että kokee taas tarpeen yrittää näyttää hyvältä: "mulla ei ole mitään päälle pantavaa" on hyvä merkki, jolloin vaimo äkkiä kaupungille vaatteiden ostoon ja kehut häntä, kuinka hyvältä hän näyttää. Anna aikaa tyttöjen kanssa kaupungilla ja illanvietossa.
Anna hänelle mahdollisuus kokea itsensä kauniiksi ja haluttavaksi, sillä on tapana luoda positiivista kierrettä ympärilleen.Jos on vuosia kokenut, ettei ole haluttava tai saa kehuja puolisoltaan, sitä lakkaa yrittämästä. Jos todella on jo niin, että kaikki on yritetty ja olet todella laittanut itsesi likoon kaikin keinoin pariterapiasta lähtien - jätä se sika! Lähde menee! Pelasta itsesi.
En muista että naisia ikinä kehotettaisiin täällä panemaan itseään likoon kaikin keinoin miehen vuoksi.
Ei pidäkään ei miehet harvoin ovat sen vaivan arvoisia ja silloin kun ovat ei siihen tarvitse erikseen kehottaa.
Kun taas mieheltä odotetaan laittavansa kaiken likoon lihavan ja epäviehättävänkin naisen vuoksi.
En mä ainakaan odota. Kuka noin odottaa? Ap vaimo?
Ketjun alun räyhäämisen jälkeen ollaan rauhoituttu, ja nyt voidaan ilmeisesti hyväksyä, että Ap:lla on oikeasti vaimo. :)
Jos ap:llä on vaimo, miksi hän ulisisi täällä eikä pane itseään likoon vaimon kanssa.
Varmaan samasta syystä kuin naisetkin välillä (kielletty verbi) täällä puolisoistaan?
Miksi mieheltä odotetaan itsensä likoon laittamista lihavan ja y l i p ai noisen naisen vuoksi?
Panen aika paljon likoon pahasti ylipainoisen naisen takia, koska muita vikoja kuin liiallinen massa ei hänessä tunnu olevan. Ne muut ominaisuudet ovat tärkeämpiä. Haluan suhteen jatkuvan.
Olisi kyllä todella uskottavaa jos puoliso jollekin random palstailijalle tämän ketjussa käydyn keskustelun jälkee vakuuttaisi haluavansa jatkaa suhdetta. Tietääkseni en ole sun vaimo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet tehnyt vaimollesi selväksi, ettet häntä rakasta etkä kunnioita, joten miksi ihmeessä hän ylläpitäisi sitä ainoaa syytä, jonka takia aloit hänen kanssaan olemaan? Menit alkujaankin yhteen vaimosi kanssa pelkästään jalkovälisi ohjaamana, etkä muuta ole hänelle antanut.
Suosittelen eroamista ja sinkkuna pysymistä, ei tarvitse yhä uudestaan katsoa kuin uudet kumppanit eivät halua enää olla viehättäviä sinun takiasi.
Niin on tehnyt vaimokin. Mitä hemmettiä se on, että kumppania ei tarvitse arvostaa sen vertaa, ettei haluaisi olla tämän silmisissä viehättävä? Heti kun ero tulee, niin kyllä iskee paniikki ja kaivetaan salitrikoot esille ja värjätään karvoja. Tämä koskee molempia sukupuolia. Miksi se sitten on ok ja hyväksyttyä, että potentiaalista kumppania hakiessa ollaan edukseen ja sitten lössähdetään ikään kuin sillä nykyisellä ei olisi mitään arvoa.
Jos seuraatte onnellisia, pitkäikäisiä suhteita, niin kyllä niissä molemmat panostaa siihen suhteeseen. Saa vanheta, jossain määrin kilojakin kertyy, mutta se perusajatus on siellä kuitenkin ettei se puoliso ole mikään itsestäänselvyys, vaan näytetään, että halutaan olla vielä se hänen valintansa.
Tässä ketjussa ei vieläkään ole käynyt selväksi mitä ap tekee ja millä hän näyttää vaimolle sen että vaimo on edelleen hänen valintansa.
Mulle riittää se että hän kertoo sen vaimolle. Ap parisuhde mielessä ole kiinnostava.Tässä ketjussa ei ilmene mitään sellaista että tuo ap olisi kovin haluttava kenenkään muunkaan mielestä. Kunhan ulisee vaihtavansa hoikempaan ja nuorempaan.Eihän Ap kirjoita vahtavansa hoikempaan ja nuorempaan. Vai onko minulta mennyt jokin viesti ohi?
Outoa millainen tarve naisilla on alkaa syyttää miestä, kun vaimo alkaa lihoa ja miestä harmittaa.
Ap on hävinnyt kuin pieru saharaan, kuten aina tällaisissa miehet vs. naiset -provoissa.
Laitoin kerran meikkiä, oli tarkoitus vain vähän leikkiä.
En tiennyt mihin ilta.. johtaa voisikaan.
Haku oli päällä kuitenkin, tarttis nopeesti pää saada sekaisin.
Tiskillä oli mies, ihan komeakin.
Kumpikin meistä panosti, panosti ihan hitosti.
Ei ollut arvostelua, vaan pelkkää arvostusta.
Kipinää, sähköä, pelkkää ilotulitusta. Ei tautikaan tarttunut, ei kirvele kun täytyy kusta.
Tämän täytyy olla jotain... kohtalon johdatusta.
Nyt vuosia on jo takana, ei heilu ei peitto, ei lakana. Ei ole mitään iloja, kotona vaan kertyy kiloja. Eikä tähän mikään auta, ukkokin on kuin riivinrauta.
Jossain elämän ja kuoleman välissä ollaan.
Mikään ei innosta, kiinnosta kun "ei tuokaan!"
Elo ja olo on kamalaa, mutta tärkeintä ettei saa toinenkaan.
Kertosäe... Kumpikin meistä panosti...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kummallista vastustusta herättää tämä aihe naisissa. Mitä outoa tai väärää siinä on, että miestä harmittaa vaimon lihominen?
Ei mitään outoa tai väärää. Naistakin samalla tavalla harmittaa, kun mies pullahtaa.
Kummasti ne vaimot hoikistuu eron jälkeen, kun saa taas hyvää seksiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan tuo lihavuus nykyään ihan oikea ongelma.
Meillä tilanne on toisinpäin: itse olen pysynyt kutakuinkin samoissa (hoikissa) mitoissa koko aikuisikäni, mutta mieheni on kerännyt elopainoa varsin runsaasti liittomme aikana. Pakko tunnustaa, että lihavuuden aiheuttamien terveyshuolien lisäksi viime aikoina olen alkanut huomata myös, että en enää pysty kiihottumaan miehestäni samoin kuin ennen.
Rakastan häntä enkä missään nimessä ole vaihtamassa ”nuorempaan, hoikempaan ja komeampaan” niin kuin miehet näyttävät tässä ketjussa haaveilevan tekevänsä, mutta kyllä toivoisin, että saisin hänet itsensä jotenkin huomaamaan tilansa ja tekemään sille jotakin. Olen pyrkinyt laittamaan terveellistä ruokaa, houkutellut liikkumaan kanssani, ostanut lahjaksi salikortinkin, mutta häntä nyt ei vain fyysiset aktiviteetit kiinnosta samalla tavoin kuin kokkailu, lukeminen ja soittaminen. Hän on tyytyväinen elämäänsä tällaisenaan, joten muutos ei ole hänen mielestään tarpeen.
Ihana ihminen ja puoliso hän on, ja päällimmäisenä toki on huoli terveydestä, mutta pakko on tunnustaa, että ei seksuaalinen vetovoima ole enää sitä mitä ennen... Vaikea tilanne.
No tässähän sen näkee, peukut vaan ylöspäin! Kyllä siihen vaan suhtaudutaan eri tavoin, riippuen lihooja-puolison sukupuolesta. Onpa naurettavaa kaksinaismoralismia.
Vai olisiko tuossa tekstissä jotain taikasanoja? ”Rakastan häntä”, ”en ole vaihtamassa nuorempaan, hoikempaan ja komeampaan”, ihana ihminen ja puoliso” , ”päällimmäisen huoli terveydestä”? Ymmärtääkö hän?
Taikasanojahan nuo ovatkin! Ei ole vaihtamassa, mutta ei viehäty puolisosta seksuaalisesti?? Miten kuvittelit tuon toimivan? Kyllä se on tosi iso loukkaus ja torjunta toista kohtaan, vaikka ei ääneen sanoisi. Missä muuten ap on sanonut vaihtavansa? Eikö hän puhu ihan päinvastaista koko ajan? Ettet vaan itse lue ihan omien ennakkoluulojen pohjalta näitä "taikasanoja".
Vierailija kirjoitti:
Kummasti ne vaimot hoikistuu eron jälkeen, kun saa taas hyvää seksiä.
Ei vaan ne alkaa vihdoin kantamaan omasta itsestään ja hyvinvoinnista vastuuta. Surkea luuseri syyttää toista tilanteestaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kummallista vastustusta herättää tämä aihe naisissa. Mitä outoa tai väärää siinä on, että miestä harmittaa vaimon lihominen?
Ei mitään outoa tai väärää. Naistakin samalla tavalla harmittaa, kun mies pullahtaa.
Siksi nuo ensimmäisten sivujen aggressiiviset vastaukset ovatkin niin outoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan tuo lihavuus nykyään ihan oikea ongelma.
Meillä tilanne on toisinpäin: itse olen pysynyt kutakuinkin samoissa (hoikissa) mitoissa koko aikuisikäni, mutta mieheni on kerännyt elopainoa varsin runsaasti liittomme aikana. Pakko tunnustaa, että lihavuuden aiheuttamien terveyshuolien lisäksi viime aikoina olen alkanut huomata myös, että en enää pysty kiihottumaan miehestäni samoin kuin ennen.
Rakastan häntä enkä missään nimessä ole vaihtamassa ”nuorempaan, hoikempaan ja komeampaan” niin kuin miehet näyttävät tässä ketjussa haaveilevan tekevänsä, mutta kyllä toivoisin, että saisin hänet itsensä jotenkin huomaamaan tilansa ja tekemään sille jotakin. Olen pyrkinyt laittamaan terveellistä ruokaa, houkutellut liikkumaan kanssani, ostanut lahjaksi salikortinkin, mutta häntä nyt ei vain fyysiset aktiviteetit kiinnosta samalla tavoin kuin kokkailu, lukeminen ja soittaminen. Hän on tyytyväinen elämäänsä tällaisenaan, joten muutos ei ole hänen mielestään tarpeen.
Ihana ihminen ja puoliso hän on, ja päällimmäisenä toki on huoli terveydestä, mutta pakko on tunnustaa, että ei seksuaalinen vetovoima ole enää sitä mitä ennen... Vaikea tilanne.
No tässähän sen näkee, peukut vaan ylöspäin! Kyllä siihen vaan suhtaudutaan eri tavoin, riippuen lihooja-puolison sukupuolesta. Onpa naurettavaa kaksinaismoralismia.
Vai olisiko tuossa tekstissä jotain taikasanoja? ”Rakastan häntä”, ”en ole vaihtamassa nuorempaan, hoikempaan ja komeampaan”, ihana ihminen ja puoliso” , ”päällimmäisen huoli terveydestä”? Ymmärtääkö hän?
Taikasanojahan nuo ovatkin! Ei ole vaihtamassa, mutta ei viehäty puolisosta seksuaalisesti?? Miten kuvittelit tuon toimivan? Kyllä se on tosi iso loukkaus ja torjunta toista kohtaan, vaikka ei ääneen sanoisi. Missä muuten ap on sanonut vaihtavansa? Eikö hän puhu ihan päinvastaista koko ajan? Ettet vaan itse lue ihan omien ennakkoluulojen pohjalta näitä "taikasanoja".
Ap ei ole niukan avausviestinsä jälkeen sanonut yhtään mitään, joten ei varmaankaan ”puhu ihan päinvastaista koko ajan”.
Rakastelu rakkaan ihmisen kanssa on ihanaa ja palkitsevaa, vaikka kiihkein fyysinen viehätys olisikin poissa. Tätä taitaa olla hyvin vaikea ymmärtää, ellei tunnemaailma ole kovin syvä? Sääli, mutta minkäs voi. Et tiedä, mitä menetät, joten puute ei varmaan osaa haitata sinua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä itse aloin hoitaa kuntoani määrätietoisesti. En ole täysin plösö ja epämuodikas ollut ennenkään, mutta nyt hyvässä tikissä jota itsekin ihmettelen. Käännän miesten päät kuten sanonta kuuluu. Näin oli ennenkin, mutta nyt korostetusti.
Määrätietoisen ja järjestelmällisen muutoksen kautta elämään tuli paljon virtaa ja hyvää oloa. Käänsin kelloja ainakin 10 vuotta taaksepäin myös kropan osalta ja kun muutenkin geenit on kohillaan niin hyvältä näyttää. Olen näitä, jotka kasvoiltaan ja iholtaankin säilyy kauan ajattomana, onneksi.
Mieheen ei ole ollut seksiä vuosiin sillä muuttui epämiellyttäväksi sekä tunteen että läheisyyden vuoksi. Syyt hänessä. Lapset jo onneksi isoja.
Otin kymmenen vuotta nuoremman sivusuhteen, joka ei kykenekään kuin erittäin harvoin. Alussa kyllä mainosti kyvykkyyttään ja näytti luonteensa paremmassa valossa kuin onkaan. Sairastelee ja työ on hänelle epäterve pakopaikka. Määrittää itsensä työn kautta kun muuten kokee riittämättömyyttä. Tunne-elämässä tuntuu olevan ongelmaa myös, hellyys ja tunteiden ilmaisu puuttuvat, viha tuntuu olevan ainoa tunne ja herkkänahkaisuus. On joka suuntaan riidoissa ja masentuu aika ajoin. Eipä kannattanut.
Tarjokkaita löytyy, mutta sopivaa taas hieman hankala löytää kun ei ole aikaa etsiä enkä tyydy vähään. Miehen pitää näyttää tunteet ja löytyä intohimo ja kyky sekä miellyttää silmää. Kipinää pitää olla sekä kyky keskustella. Tyhmää ei kestä kuunnella. Läskit plösöt ei kelpaa eikä mitkään elämänkoululaiset.
Ymmärrän hyvin ap sinua. Kyllä naisen pitää huolehtia itsestään ja vaikka synnytysten jälkeen keho repsahtaisi niin jo oman terveyden takia pitää ottaa kuntoilu osaksi elämää, huolehtia myös itsestä viimeistään kun lapset menee kouluun.
Mikäli tästä joku päivä eroan tai leskeydyn niin tiedän millaista miestä en ainakaan katsele. Ennemmin elän yksin. Huolehtikaa naiset itsestänne teidän itsenne takia ensisijaisesti. Se on tärkeää sillä kaikki lähtee itsestä. Kun teidän elämäntilanne muuttuu niin lähtökohdat selvitä on aina paremmat kun olette kunnossa. Se luo hyvää oloa teille itsellenne ja sitä kautta muille. Olkaa terveellä tavalla itsekkäitä älkääkä tyytykö mihin tahansa.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen ollut nyt mieheni kanssa 15 vuotta. Kyllä mä haluan ainakin näyttää viehättävältä miehen silmissä ja mies haluaa mun. En tiedä miksi naiset eivät voi keskustella tästä asiasta ilman alkamatta morkkaamaan toisia tai hyökkäämään miehiä kohtaan.
On myös todella outoa, että tässäkin ketjussa oli on todettu, että nainen löytää toisen ja saa siltä huomiota ja sit eroaa ja laihtuu. Täälläkin aina tuomitaan pettäminen ja se muualta huomion haku, mutta nyt se on ok. Ja mä ainakin henkilökohtaisesti olen sitoutunut tähän parisuhteeseen, joten teen kyllä kaikkeni ennen kuin eroaisin, jotta tämä parisuhde säilyy. Ja kyllä meidän seksielämä ainakin on munkin vastuulla, joten sen eteen pitää nähdä vaivaa, jotta se säilyy vuosien jälkeen vielä hyvänä. Ja ymmärrän sairaudet, ja kyllä tiedän, että seksi ei ole pelkästään kiloista kiinni.
On myös jännä, että täällä palstalla ollaan niin kehopositiivisuutta vastaan, kunnes joku sanoo, että vaimo on lihonut, eikä viehätä, niin nyt se onkin yhtäkkiä ihan kamalaa sanoa kiloista mitään.
Kenellekään ei tarvi huomautella rumasti, mutta kyllä mä ainakin tiedän mistä Ap puhuu. On myös turha odottaa itselleen erilaista käytöstä, jos itse heti haukkuu toista rumaksi, vinkuheinäksi, vehjettä pieneksi jne.
Joten kyllä mielestäni tästä asiasta pitää pystyä keskustelemaan ilman, että heti vedetään hernettä nenään tai aletaan syyttämään miestä.
Niin, jos parisuhde on hyvä, siinä saa kokea olevansa arvostettu ja haluttu ja että toinenkin haluaa panostaa suhteeseen, sitä mielellään haluaa pysyä viehättävänä kumppanin silmissä. Mutta jos käy niin, että suhteen edetessä kokee jäävänsä pelkän kodinkoneen tai äidin rooliin niin eipä se enää paljon kiinnosta yrittää miellyttää toista. Todella usein tämmöisissä on taustalla muitakin ongelmia parisuhteessa ja esim työnjaossa, toisaalta jos elämäntilanne on kuormittava niin lihoa voi vaikka suhde olisi hyvä. Stressi ja väsymys altistaa monellakin tapaa painon nousulle, ja varsinkin jos on geneettisesti altis keräämään painoa niin kyllähän sitä saattaa tulla kun ei vaan energia riitä kaikkeen. Iän myötä myös hormonitoiminta vaikuttaa.
Minä itse olen hoikka, mutta kyllä pienten lasten työssäkäyvänä äitinä ymmärrän ihan täysin niitä, joilla ei riitä energia kuntoiluun ja itsestään huolen pitämiseen. Varsinkin jos ei ole niin onnekas, että on löytänyt hyvän miehen joka osallistuu, rakastaa ja kannustaa ottamaan omaa aikaa. Ja jos ei ole luonnostaan hoikka ja lapsesta saakka tottunut liikunnalliseen elämäntapaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kummasti ne vaimot hoikistuu eron jälkeen, kun saa taas hyvää seksiä.
Ei vaan ne alkaa vihdoin kantamaan omasta itsestään ja hyvinvoinnista vastuuta. Surkea luuseri syyttää toista tilanteestaan.
Tylsä mies tylsistyttää naisen. Tylsistynyt nainen alkaa syödä ja lihoa. Eron jälkeen nainen vapautuu ja lähtee tylsyyteen hakemaan muutosta ja laihtuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kummasti ne vaimot hoikistuu eron jälkeen, kun saa taas hyvää seksiä.
Ei vaan ne alkaa vihdoin kantamaan omasta itsestään ja hyvinvoinnista vastuuta. Surkea luuseri syyttää toista tilanteestaan.
Tylsä mies tylsistyttää naisen. Tylsistynyt nainen alkaa syödä ja lihoa. Eron jälkeen nainen vapautuu ja lähtee tylsyyteen hakemaan muutosta ja laihtuu.
En ole koskaan ollut itse lihava, mutta luulen, että ihan jo oma olokin on parempi hoikkana kuin ylipainoisena. Vaikka ei kumppanistaan välittäisikään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sulla mitään naista ole AP.
0/5
Ei ole ihan tavatonta, että näin käy. Minulla on ihan lähipiiristä vastaavia esimerkkejä. Oli Ap:lla oikeasti vaimoa tai ei, voimme silti keskustella tästä aiheesta.
Lähipiirisi on ihan yhtä fiktiivinen, kuin AP:n vaimokin. Ette ole pojat tainneet lähiaikoina katsoa peiliin?
Niin, kukaan nainen ei ole ikinä lihonnut avioliitossa.
Ja kaikki keski-ikäiset Suomalaiset miehet ovat kuin kreikkalaisia veistoksia :D
”Lihoa” sanan taivuttaminen suomeksi on myös adoniksella näköjään vaikeaa…
Mammat peukuttavat tätä viestiä innolla, vaikka "lihonnut" on ihan oikein taivutettu.
Eikä ole landepaukku. Pääsitkö peruskoulusta edes läpi?
https://www.suomisanakirja.fi/lihota
https://fi.bab.la/taivutus/suomi/lihota
https://fi.wiktionary.org/wiki/Liite:Verbitaivutus/suomi/lihota
https://www.redfoxsanakirja.fi/fi/sanakirja/-/s/fin/slk/lihota
Riittääkö? Sinulta muuten puuttuu pilkku ensimmäisestä virkkeestäsi.
Googlessa ensimmäinen kysymys on tarkoititko lihoa?
https://fi.m.wiktionary.org/wiki/lihonut
Mut hei, landepaukku on landepaukku eli 🐷 (=sinä & AP)
Et tiedä pilkutussäännöistäkään mitään, niin turha alkaa
n u s s i m a a n
kun et osu.
Itse vaikutatkin tosi sivistyneeltä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet tehnyt vaimollesi selväksi, ettet häntä rakasta etkä kunnioita, joten miksi ihmeessä hän ylläpitäisi sitä ainoaa syytä, jonka takia aloit hänen kanssaan olemaan? Menit alkujaankin yhteen vaimosi kanssa pelkästään jalkovälisi ohjaamana, etkä muuta ole hänelle antanut.
Suosittelen eroamista ja sinkkuna pysymistä, ei tarvitse yhä uudestaan katsoa kuin uudet kumppanit eivät halua enää olla viehättäviä sinun takiasi.
Niin on tehnyt vaimokin. Mitä hemmettiä se on, että kumppania ei tarvitse arvostaa sen vertaa, ettei haluaisi olla tämän silmisissä viehättävä? Heti kun ero tulee, niin kyllä iskee paniikki ja kaivetaan salitrikoot esille ja värjätään karvoja. Tämä koskee molempia sukupuolia. Miksi se sitten on ok ja hyväksyttyä, että potentiaalista kumppania hakiessa ollaan edukseen ja sitten lössähdetään ikään kuin sillä nykyisellä ei olisi mitään arvoa.
Jos seuraatte onnellisia, pitkäikäisiä suhteita, niin kyllä niissä molemmat panostaa siihen suhteeseen. Saa vanheta, jossain määrin kilojakin kertyy, mutta se perusajatus on siellä kuitenkin ettei se puoliso ole mikään itsestäänselvyys, vaan näytetään, että halutaan olla vielä se hänen valintansa.
Tässä ketjussa ei vieläkään ole käynyt selväksi mitä ap tekee ja millä hän näyttää vaimolle sen että vaimo on edelleen hänen valintansa.
Mulle riittää se että hän kertoo sen vaimolle. Ap parisuhde mielessä ole kiinnostava.Tässä ketjussa ei ilmene mitään sellaista että tuo ap olisi kovin haluttava kenenkään muunkaan mielestä. Kunhan ulisee vaihtavansa hoikempaan ja nuorempaan.Eihän Ap kirjoita vahtavansa hoikempaan ja nuorempaan. Vai onko minulta mennyt jokin viesti ohi?
Outoa millainen tarve naisilla on alkaa syyttää miestä, kun vaimo alkaa lihoa ja miestä harmittaa.
Ap on hävinnyt kuin pieru saharaan, kuten aina tällaisissa miehet vs. naiset -provoissa.
No nyt Ap vastaa. En eilen töiden lomassa koko ketjua seurannut, mutta tänään luin koko ketjun läpi. Mielenkiintoista, että aihe on herättänyt näin kovasti keskustelua ja jopa närääkin. :) Vinkkejä on tarjottu ja minua syyllistettu tai kyselty olenko itse sohvaperuna tai pälvikaljuinen kaljamaha ja itsekeskeinen narsisti. En mielestäni ole mitään noista, mutta hyvä se on itsetutkistella omaakin toimintaa. Todettakoon, että pidän kunnostani huolta, mutta alkavaa pälvikaljua on lievästi ilmaantunut. Pidän vaan painon kurissa niin että pysyn 10 kilon haarukan sisällä ja jos paino alkaa nousta (mitä tapahtuu usein talvisaikaan), niin sit tarkistan ruokavaliota ja lisään liikuntaa. Läpi vuoden silti harrastan liikuntaa jossain määrin. Seksissä vaan on kohdallani niin, että selvä ylipaino vie fiilistä ja tämä on kohdallani varmaan fysikaalinen juttu. Nämä ovat toki yksilöllisiä juttuja eikä näin ole jokaisen miehen kohdalla. Elämän myötä olen vain ehkä tullut jossain määrin ronkeliksi etten syty seksiin selvästi lihavien naisten kanssa. Noh tähän voisi todeta että onneksi maailmassa kaikki eivät ole kaltaisiani vaan lihavillekin löytyy varmasti sopivia kumppaneita, joita lihavuus ei häiritse. En siis tilanteessani vaadi puolisoltani älyttömyyksiä. Olen ehdottanut yhteistä aerobista ryhmäliikuntaharrastusta, mutta se ei riitä, jos hän tällaiseen suostuu välillä kerran tai pari kertaa kuussa. Kunnostaan huolehtiminen täytyy lähteä lopulta omasta itsestä ja aidosta motivaatiosta. Aloituksessa myös viittasin jo ettei puoliso ole ottanut vinkeistä vaaria, joten kyllä eri teille lähteminen on edessä, jos me ei voida löytää yhteistä säveltä tässä asiassa. Jokaisessa suhteessa on haasteensa eikä helpolla kannata luovuttaa, mut yhdessä nämä asiat on puolison kanssa voitava selvittää ja ratkaista. Aloitin tämän ketjun lyhykäisesti provokatiivisesti, mutta kyllä taustalla on aito ongelma.
Minulla ei ole vaimoa. En ole Ap.