Miten taitavia arkkitehtien pitää olla fysiikassa ja matikassa?

Rakennusinsinöörit hoitavat sen laskentapuolen, arkkitehdit taas keskittyvät enemmän tilankäyttöön ja ulkonäköön. Arkkitehdit suunnittelevat rakennukset yhdessä eri alojen (LVI, sähkö, raksa) insinöörien kanssa

Opiskelen arkkitehdiksi ulkomaisessa yliopistossa, ja tutkintoni antaa minulle seka rakennusdippainssin etta arkkitehdin (muutaman vuoden tyokokemusjakson kanssa) patevyydet. Kokemukseni eivat siis heijasta Suomen arkkitehtiohjelmaa, vaan melkoisesti laajempaa oppimaaraa. Voin kuitenkin kertoa opinnoistani pikkuisen!

Kolmasosa kaikista opintopisteista ainakin nain kandivaiheessa tulee ateljeekursseista eli suomeksi sanottuna itsenaisista suunnitteluprojekteista (yhdyskuntasuunnittelu, arkkitehtuuri... painotus vaihtelee kursseittain). Suunnittelukurssien lisaksi opinto-ohjelmaan kuuluu laaja kattaus laskemista; fysiikkaa, matikkaa, rakennesuunnittelua, materiaalisuunnittelua, rakennusfysiikkaa (eli kosteus-, valo-, lampo- ja aanilaskuja) ja geometriaa arkkitehtuurin kontekstissa. Opiskelijoiden odotetaan osaavan soveltaa teoriakurssien sisaltoa myos suunnittelutyohon, eli myos taiteellisimman arkkitehtiopiskelijan pitaisi tarpeen tullen osata laskea palkkien kokoja, eristeiden paksuuksia, dilataatiosaumoja, yms. kaytannon asioita. Kaytossa on kuitenkin kaikenlaisia apuvalineita kuten taulukkokirjoja ja nyrkkisaantoja, mutta kaikkien pitaisi hallita vahintaan perusteet. Monet faktat tulevat ihan kaytannosta, hyviksi todetuista ratkaisuista. Rakennusmaarayksissa on myos tiettyja parametreja, jotka pitaa ottaa huomioon suunnittelussa, ja joidenkin ymmartaminen vaatii sita pelattya laskemista :)

Eli toisin sanoen: ainakin kotimaassani arkkitehdeilta odotetaan etta myos laskin pysyy kadessa! Kaytannossa tarkemmat laskut hoidetaan yhdessa 'puhtaiden' raksainssien kanssa, eli niiden jotka maisterivaiheessa erikoistuvat viela pidemmalle ihan pelkastaan rakenteisiin. Suomen tilanteesta en tosiaan tieda!

Hain myos aloitusvuonnani Suomeen opiskelemaan (varapaikkana, jos en olisi paassyt nykyiseen yliopistooni :) ), ja matikan testi oli mielestani ylakoulutasoa. Tietaakseni opiskelijoille ei ole lahes minkaanlaisia vaatimuksia matikan osaamisen suhteen. Saali!

Jos matikkapaata riittaa, kannattaa harkita opiskelemista Suomen rajojen ulkopuolella :)

Käytännössä kaikki, jotka pääsevät opiskelemaan arkkitehtuuria, ovat lukeneet ainakin pitkän matematiikan. Opinnoissa ei kuitenkaan ole laskemista juurikaan. Avaruudellinen hahmottaminen ja geometrian hallitseminen ovat silti välttämättömiä ominaisuuksia arkkitehdille.

Riittää kun osaa piirtää ja on muutenkin taiteellinen. Kyseessähän on taideala, insinööritieteet on sitten erikseen.

kertoo varmaan jotain, ettei pääsykokeissa vaadita fysiikkaa ja lyhyelläkin matikalla pääsee arkkitehtimatematiikan kokeesta läpi.

[quote author="Vierailija" time="18.06.2014 klo 00:03"]

kertoo varmaan jotain, ettei pääsykokeissa vaadita fysiikkaa ja lyhyelläkin matikalla pääsee arkkitehtimatematiikan kokeesta läpi.

[/quote]

Matikankokeen kyllä pääsi tosiaan helposti läpi vaikka pitkä matikka meni lukiossa tosi huonosti, mutta jestas niitä piirustus- ja suunnittelukokeita, ei mitään toivoa vaikka kuvis on aina ollut kymppi….

[quote author="Vierailija" time="18.06.2014 klo 00:03"]

kertoo varmaan jotain, ettei pääsykokeissa vaadita fysiikkaa ja lyhyelläkin matikalla pääsee arkkitehtimatematiikan kokeesta läpi.

[/quote]

Kyllä saa olla aika harrastunut siihen matematiikkaan jos lyhyellä siitä selviää ... pitkän matematiikan kirjoituksia vaikeampi se on ainakin ollut.

Arkkitehti koordinoi suunnittelua ja pääsuunnittelijan vastaa viimekädessä, erikoissuunnittelijat (rakenne-, LVI, sähkö- , automaatio-, geotekninen- jne),  hoitavat laskennalliset asiat. Fysiikaa ei tarvita, ilman selviää opinnoista, mutta ei siitä tietenkään haittaakaan ole, päinvastoin, kun pitäisi kuitenkin sen verran hallita että ymmärtää ja ennen kaikkea osaa ohjta erikoissunnittelijoita toivottuihin ratkaisuihin. Niiden oma luovuus kun on vaihtelevaa.

Eihän arkkarit mitään käytännön suunnittelua osaa. Kunhan piirtävät hassuja kuvia. Materiaalitkin valitaan niin, että marmorit tulee niskaan. Ja monesti arkkitehdin suunnittelemat rakennukset ovat pirun epäkäytännöllisiä.

Opinnoissa ei varsinaisesti matikkaa tai fysiikkaa pääsykokeen jälkeen juurikaan ole pakollisena . Jotain yksinkertaisia lämpöarvoja ja lujuuslaskelmia taitaa pakollisiinkin kursseihin sisältyä, mutta niihin löytyy valmiit kaavat. Käytännön työssä tosiaan insinöörit laskee.

Suunnittelutyössä (ja opiskelusakin) kyllä on etua, mitä paremmin aineiden fysiikaaliset ominaisuudet ja fysiikan peruslait ovat hallussa. Geometria on matikassa se alue, jonka hallitsemisesta on myös hyötyä.

[quote author="Vierailija" time="18.06.2014 klo 00:10"][quote author="Vierailija" time="18.06.2014 klo 00:03"]

kertoo varmaan jotain, ettei pääsykokeissa vaadita fysiikkaa ja lyhyelläkin matikalla pääsee arkkitehtimatematiikan kokeesta läpi.

[/quote]

Kyllä saa olla aika harrastunut siihen matematiikkaan jos lyhyellä siitä selviää ... pitkän matematiikan kirjoituksia vaikeampi se on ainakin ollut.[/quote]

onhan se vaikea, mutta tänäkin vuonna pääsi läpi 7 pisteellä 36:sta. :) piirrustuskokeet olikinsitten vaikeampi pala...

t. lyhytmatikkalainen

No kyllä se matikan pääsykoe on helppo ja siitä ei tarvitse saada kun murto-osa pisteistä läpipääsyyn. Opiskeluissa ei paljon sen enempää tarvita. Enemmän olisi tarvetta ihan maalaisjärjelle, ja sille että osattaisiin rakentavasti tehdä yhteistyötä muiden suunnittelijoiden kanssa.

Silti väitän että suurin osa arkkitehdeistä suunnittelee ihan hyviä ja järkeviä rakennuksia, mutta sitten kun sattuu ylilyöntejä tai arviointivirheitä niitä muistellaan vuosikymmenet (vrt. Finlandia-talon marmorit). Usein ongelmana on se, että tilaaja ei ole valmis maksamaan riittävän hyvistä materiaaleista ja tiukan aikataulun vuoksi suunnittelussakin joudutaan hätiköimään. Arkkitehti suunnittelee viimekädessä ihan sitä, mitä tilaaja tahtoo. Ellei ole kyse sitten jostain aivan erikoiskohteesta, mutta kyllä niissäkin maksaja sanoo viimeisen sanan.

[quote author="Vierailija" time="18.06.2014 klo 16:05"]

No kyllä se matikan pääsykoe on helppo ja siitä ei tarvitse saada kun murto-osa pisteistä läpipääsyyn. Opiskeluissa ei paljon sen enempää tarvita. Enemmän olisi tarvetta ihan maalaisjärjelle, ja sille että osattaisiin rakentavasti tehdä yhteistyötä muiden suunnittelijoiden kanssa.

Silti väitän että suurin osa arkkitehdeistä suunnittelee ihan hyviä ja järkeviä rakennuksia, mutta sitten kun sattuu ylilyöntejä tai arviointivirheitä niitä muistellaan vuosikymmenet (vrt. Finlandia-talon marmorit). Usein ongelmana on se, että tilaaja ei ole valmis maksamaan riittävän hyvistä materiaaleista ja tiukan aikataulun vuoksi suunnittelussakin joudutaan hätiköimään. Arkkitehti suunnittelee viimekädessä ihan sitä, mitä tilaaja tahtoo. Ellei ole kyse sitten jostain aivan erikoiskohteesta, mutta kyllä niissäkin maksaja sanoo viimeisen sanan.

[/quote]

Aivan. Se päättää, joka maksaa, jostain syystä arkkitehdit julkisesti harvemmin tuovat tätä esiin. Sen lauluja laulat, kenen leipää syöt pätee tässäkin kohtaa, ei haluta syytellä rakennuttajia, loppuu toimeksiannot.

[quote author="Vierailija" time="18.06.2014 klo 00:32"]Eihän arkkarit mitään käytännön suunnittelua osaa. Kunhan piirtävät hassuja kuvia. Materiaalitkin valitaan niin, että marmorit tulee niskaan. Ja monesti arkkitehdin suunnittelemat rakennukset ovat pirun epäkäytännöllisiä.

[/quote]

kukas ne toimivat rakennukset sitten on suunnitellut jos ei kerran arkkitehdit?

Matematiikan kokeesta tulee kuitenkin päästä läpi - ohessa tämän vuoden Arkkitehtimatematiikan kokeen mallivastaukset: http://teho-opisto.fi/mallivastaukset-arkkitehtivalinnan-matematiikan-k…