Lue keskustelun säännöt.
Alkoholistit ja alkoholistien läheistet: oletko koskaan tai onko joku läheinen koskaan ollut humalassa v*kivaltainen?
23.06.2021 |
Suuri salaisuuteni ja kivi sydämelläni. Anonyymisti on turvallista avautua, joten tässä:
Minä olen reilu kolmekymppinen alkoholisti, raitistunut vajaa neljä vuotta sitten. Alkoholisoituminen ei tapahtunut vaivihkaa, vaan se oli menoa oikeastaan ensimmäisistä keskikaljoista, jotka nuorena vedettiin ”ykkösellä alas” ja känniin oli päästävä.
En osannut käyttäytyä humalassa silloin, enkä osannut aikuisenakaan. Olen kännissä repinyt hiuksista, olen töninyt nurin ja olen potkinut mustelmille.
Selvin päin olen aivan ”normaali”. En ole koskaan kajonnut kenenkään henkilökohtaiseen tilaan saati yrittänyt lyödä selvin päin. Olen tavallinen.
Rakastan olla raitis.
Olen pyytänyt polvillani anteeksi niiltä, joita olen rikkonut. Surullisinta on, että he ovat olleet kaikkein läheisimpiä ihmisiä, mutta he ovat minulle anteeksi antaneet. Jos olisivat olleet tuttavia tai kavereita, heidän olisi ollut helppoa vain heivata minut piireistään ja jatkaa elämäänsä, kuten toki avomieheni teki, mutta se on oma tarinansa. Nämä läheiseni, joista puhun, eivät ehkä koskaan unohda, enkä minäkään, mutta rakkaus ei ole kadonnut. Jos onkin, niin kohteliaat välit ovat pysyneet ja voimme olla toisiamme kohtaan ystävällisiä ja lämpimiä.
Alkoholismissani en mitään muuta niin paljon kadu kuin tätä taustaani, vaikka matkalla on sattunut aivan kamalasti kaikenlaista. Turha edes vertailla, näistä asioista ei voi samana päivänä puhua.
Onko sinulla kokemusta vkivaltaisesta alkoholistista? Tai satunnaisesti humalaisesta, joka käyttäytyy vkivaltaisesti?
Kommentit (41)
Juu, tunnettuahan on, että joissakin alkoholi saa aikaan aggressiivisuutta.
Rähidevät riidanhaastajat ovat tavallisempia kuin suoraan päälle käyvät.
Onhan sitä tullut nähtyä väkivaltaisia humalaisia,.
Mukavaa, että olet raitistunut!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kokemusta ihan riittävästi. Vaimo melkeinpä jokakerta, kun ottaa alkoa. Nyt eri osoitteet. Mutta onnittelut raitistumisesta. Et sentään joutunut raastupaan koskaan?
Onpa harmillista, pahoittelen ikävistä kokemuksistasi.
En ole koskaan saanut muita kuin henkisiä seuraamuksia, koska läheiseni ovat kärsineet hiljaa.
Ja kiitos. Näin on hyvä.
Ap
Assburger kirjoitti:
Juu, tunnettuahan on, että joissakin alkoholi saa aikaan aggressiivisuutta.
Rähidevät riidanhaastajat ovat tavallisempia kuin suoraan päälle käyvät.
Onhan sitä tullut nähtyä väkivaltaisia humalaisia,.
Mukavaa, että olet raitistunut!
Totta. Selittelin joskus itselleni omassa päässäni, että ”minulla nyt vaan on se rähinägeeni, minkäs teet!” mutta se oli vain aivojeni itsepuolustusta kammottavilta moraalisilta krapuloilta. Toiset siltikin OVAT aggressiivisia humalassa, mutta se kun ei selitykseksi riitä. Sitä paitsi jos näin omalla kohdalla on, niin se on sitten korkki kiinni. Niin yksinkertaista se on.
Meni vain liian kauan aikaa tajuta se.
Kiitos, minustakin raitistuminen on ollut tosi mukavaa!
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokemusta ihan riittävästi. Vaimo melkeinpä jokakerta, kun ottaa alkoa. Nyt eri osoitteet. Mutta onnittelut raitistumisesta. Et sentään joutunut raastupaan koskaan?
Onpa harmillista, pahoittelen ikävistä kokemuksistasi.
En ole koskaan saanut muita kuin henkisiä seuraamuksia, koska läheiseni ovat kärsineet hiljaa.
Ja kiitos. Näin on hyvä.
Ap
Vaimolla ehdonalainen, niin eipä olisi varaa enää mokata. Eikä mokaisikaan, jos ei käyttäisi alkoa. Mutta..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokemusta ihan riittävästi. Vaimo melkeinpä jokakerta, kun ottaa alkoa. Nyt eri osoitteet. Mutta onnittelut raitistumisesta. Et sentään joutunut raastupaan koskaan?
Onpa harmillista, pahoittelen ikävistä kokemuksistasi.
En ole koskaan saanut muita kuin henkisiä seuraamuksia, koska läheiseni ovat kärsineet hiljaa.
Ja kiitos. Näin on hyvä.
Ap
Vaimolla ehdonalainen, niin eipä olisi varaa enää mokata. Eikä mokaisikaan, jos ei käyttäisi alkoa. Mutta..
Erikoista, että edes tuomio ei ole herättänyt.
Tai ”erikoista ja erikoista”. Raitistuminen ei ole helppoa, kun ollaan jo liian pitkällä.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äiti potki ja repi tukasta kouluikäistä minua ja huusi lyövänsä kirveellä päähän ja sen jälkeen heittävänsä minut jokeen.
Sitten kun teini-iässä läimäytin itse sitä ämmää niin kauhea ulina miten "voin lyödä vanhaa äitiäni".
Tästä tuli jotenkin uskonnolliset vibat.
Oletko tullut raitistumisen myötä uskoon..?
Tai mitäpä sillä väliä. Tsemppiä, toivottavasti pysyt raittiina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokemusta ihan riittävästi. Vaimo melkeinpä jokakerta, kun ottaa alkoa. Nyt eri osoitteet. Mutta onnittelut raitistumisesta. Et sentään joutunut raastupaan koskaan?
Onpa harmillista, pahoittelen ikävistä kokemuksistasi.
En ole koskaan saanut muita kuin henkisiä seuraamuksia, koska läheiseni ovat kärsineet hiljaa.
Ja kiitos. Näin on hyvä.
Ap
Vaimolla ehdonalainen, niin eipä olisi varaa enää mokata. Eikä mokaisikaan, jos ei käyttäisi alkoa. Mutta..
Erikoista, että edes tuomio ei ole herättänyt.
Tai ”erikoista ja erikoista”. Raitistuminen ei ole helppoa, kun ollaan jo liian pitkällä.
Ap
Mutta, se on hyvä kun asenteet muuttumassa. Ennen poliisitkin saattoi naureskella "Otatko naiselta pataan?"
M45 kirjoitti:
Äiti potki ja repi tukasta kouluikäistä minua ja huusi lyövänsä kirveellä päähän ja sen jälkeen heittävänsä minut jokeen.
Sitten kun teini-iässä läimäytin itse sitä ämmää niin kauhea ulina miten "voin lyödä vanhaa äitiäni".
Hyvä kun olet pystynyt lyömään takaisin, itse en pystynyt läheistä ihmistä. Tämähän se onkin monen lähiväkivaltasankarin tarina, läheiset ei kehtaa lyödä takaisin, ja sitten nämä hakkaajat luulevat olevansa jotain supersankareita, kun kukaan ei palauta - kirjaimellisesti - maan pinnalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä, onko muiden kohdalla ollut tätä, mutta surkea narsku-eksä-juoppo-mieheni luuli jotenkin olevansa vallan huipulla, kun sai hiljennettyä nalkuttavan (monesta eri syystä yritin keskustella mm. raha-asioista) vaimonsa ja yhteisen lapsen väkivallalla. Väkivalta on vallankäyttöä, kuten sanakin kertoo, toisten alistamista.
Vierailija kirjoitti:
M45 kirjoitti:
Äiti potki ja repi tukasta kouluikäistä minua ja huusi lyövänsä kirveellä päähän ja sen jälkeen heittävänsä minut jokeen.
Sitten kun teini-iässä läimäytin itse sitä ämmää niin kauhea ulina miten "voin lyödä vanhaa äitiäni".Hyvä kun olet pystynyt lyömään takaisin, itse en pystynyt läheistä ihmistä. Tämähän se onkin monen lähiväkivaltasankarin tarina, läheiset ei kehtaa lyödä takaisin, ja sitten nämä hakkaajat luulevat olevansa jotain supersankareita, kun kukaan ei palauta - kirjaimellisesti - maan pinnalle.
Kommentoin tavallaan sivusta, mutta oma kokemukseni on että paras rangaistus oli se, etten koskaan saanut ns. takaisin.
Sillä siten katumus oli vieläkin hurjempi. Musertava. Että MINÄ olen tehnyt väärin, hajottanut viatonta, joka nyt kärsii, eikä ansainnut mitä minulta sai.
Sellainen henkinen kipu oli sitäkin suurempi, kun vain minä olin syyllinen. Itse syyllinen.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap, sinuna en kehtaisi elää.
Elän kuitenkin. Parempana, ja pahoista tavoista ja teoista erkaantuneena.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
M45 kirjoitti:
Äiti potki ja repi tukasta kouluikäistä minua ja huusi lyövänsä kirveellä päähän ja sen jälkeen heittävänsä minut jokeen.
Sitten kun teini-iässä läimäytin itse sitä ämmää niin kauhea ulina miten "voin lyödä vanhaa äitiäni".Hyvä kun olet pystynyt lyömään takaisin, itse en pystynyt läheistä ihmistä. Tämähän se onkin monen lähiväkivaltasankarin tarina, läheiset ei kehtaa lyödä takaisin, ja sitten nämä hakkaajat luulevat olevansa jotain supersankareita, kun kukaan ei palauta - kirjaimellisesti - maan pinnalle.
Kommentoin tavallaan sivusta, mutta oma kokemukseni on että paras rangaistus oli se, etten koskaan saanut ns. takaisin.
Sillä siten katumus oli vieläkin hurjempi. Musertava. Että MINÄ olen tehnyt väärin, hajottanut viatonta, joka nyt kärsii, eikä ansainnut mitä minulta sai.
Sellainen henkinen kipu oli sitäkin suurempi, kun vain minä olin syyllinen. Itse syyllinen.
Ap
Paljon paremmin olisit katunut, kun olisit joutunut sairaalaan murtuneita luitasi paikkailemaan. Olisi noi sun turhat runoilut ja vinkumiset loppuneet. Häpeäisin olla sinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, sinuna en kehtaisi elää.
Elän kuitenkin. Parempana, ja pahoista tavoista ja teoista erkaantuneena.
Ap
Menneisyyden taakka lähimpiesi painolastina. Häpeä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
M45 kirjoitti:
Äiti potki ja repi tukasta kouluikäistä minua ja huusi lyövänsä kirveellä päähän ja sen jälkeen heittävänsä minut jokeen.
Sitten kun teini-iässä läimäytin itse sitä ämmää niin kauhea ulina miten "voin lyödä vanhaa äitiäni".Hyvä kun olet pystynyt lyömään takaisin, itse en pystynyt läheistä ihmistä. Tämähän se onkin monen lähiväkivaltasankarin tarina, läheiset ei kehtaa lyödä takaisin, ja sitten nämä hakkaajat luulevat olevansa jotain supersankareita, kun kukaan ei palauta - kirjaimellisesti - maan pinnalle.
Kommentoin tavallaan sivusta, mutta oma kokemukseni on että paras rangaistus oli se, etten koskaan saanut ns. takaisin.
Sillä siten katumus oli vieläkin hurjempi. Musertava. Että MINÄ olen tehnyt väärin, hajottanut viatonta, joka nyt kärsii, eikä ansainnut mitä minulta sai.
Sellainen henkinen kipu oli sitäkin suurempi, kun vain minä olin syyllinen. Itse syyllinen.
Ap
Pahimpia ovat sellaiset, jotka eivät koe tehneensä mitään väärää. Näitäkin on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
M45 kirjoitti:
Äiti potki ja repi tukasta kouluikäistä minua ja huusi lyövänsä kirveellä päähän ja sen jälkeen heittävänsä minut jokeen.
Sitten kun teini-iässä läimäytin itse sitä ämmää niin kauhea ulina miten "voin lyödä vanhaa äitiäni".Hyvä kun olet pystynyt lyömään takaisin, itse en pystynyt läheistä ihmistä. Tämähän se onkin monen lähiväkivaltasankarin tarina, läheiset ei kehtaa lyödä takaisin, ja sitten nämä hakkaajat luulevat olevansa jotain supersankareita, kun kukaan ei palauta - kirjaimellisesti - maan pinnalle.
Kommentoin tavallaan sivusta, mutta oma kokemukseni on että paras rangaistus oli se, etten koskaan saanut ns. takaisin.
Sillä siten katumus oli vieläkin hurjempi. Musertava. Että MINÄ olen tehnyt väärin, hajottanut viatonta, joka nyt kärsii, eikä ansainnut mitä minulta sai.
Sellainen henkinen kipu oli sitäkin suurempi, kun vain minä olin syyllinen. Itse syyllinen.
Ap
Paljon paremmin olisit katunut, kun olisit joutunut sairaalaan murtuneita luitasi paikkailemaan. Olisi noi sun turhat runoilut ja vinkumiset loppuneet. Häpeäisin olla sinä.
Totta kai minä häpeän! Ei kysymystäkään.
Ja minulle murtuneet luut eivät tuntuisi miltään (olen senkin kokenut, vähän muissa merkeissä). Paljon vaikeampaa on paikata henkiset haavat, se pitää tehdä itse.
Ap
Vierailija kirjoitti:
M45 kirjoitti:
Äiti potki ja repi tukasta kouluikäistä minua ja huusi lyövänsä kirveellä päähän ja sen jälkeen heittävänsä minut jokeen.
Sitten kun teini-iässä läimäytin itse sitä ämmää niin kauhea ulina miten "voin lyödä vanhaa äitiäni".Hyvä kun olet pystynyt lyömään takaisin, itse en pystynyt läheistä ihmistä. Tämähän se onkin monen lähiväkivaltasankarin tarina, läheiset ei kehtaa lyödä takaisin, ja sitten nämä hakkaajat luulevat olevansa jotain supersankareita, kun kukaan ei palauta - kirjaimellisesti - maan pinnalle.
Tämän takia sanonkin aina, että lyöjää saa lyödä. Ilman omantunnontuskia.
Joillakin on se rähinä-geeni ja joillakin ei, riippumatta viinan määrästä tuo jälkimmäinen ei haasta riitaa.
Minulla yksi tuttu joka kuuluu tuohon ensimmäiseen ja hänen kanssaan en juo alkoholia koskaan.
Tätini mies oli väkivaltainen perhettään kohtaan.
Erikoinen sekatyömies-pienviljelijä.
Hän oli minulle esimerkki alkoholistista, suuri yllätys oli havaita teini-iässä, että hyvin erilaisia alkoholisteja on: siistejä, työssä käyviä, yrittäjiä...
Ja että ihan tavalliset ja mukavat ihmiset muuttuvat holtittomiksi juotuaan liikaa.
Ja kun itse tutustuin alkoholiin, kauhukseni huomasin itse muuttuvani täysin apinaksi, kun liikaa join.
Juomamäärän hallitseminen oli erittäin vaikeaa, humaltuminen sai haluamaam lisää...
Kokemusta ihan riittävästi. Vaimo melkeinpä jokakerta, kun ottaa alkoa. Nyt eri osoitteet. Mutta onnittelut raitistumisesta. Et sentään joutunut raastupaan koskaan?