Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
9v kiusaa koko ajan isoveljeään. En jaksa.
22.06.2021 |
Tekee koko ajan kaikkea sellaista mitä on kielletty tekemästä. Juoksee koko ajan isoveljen huoneeseen koputtamatta, jättää veljen huoneen oven auki, piilottaa veljensä tavaroita, yrittää ärsyttää niin kauan veljeä niin kauan että veli suuttuu. Sitten kun esikoinen suuttuu niin tulee mulle tai miehelle itkemään pahaa mieltä.
Mikään uhkailu, rangaistus, palkinto, huomioiminen ei auta. En tiedä mistä nyt kiikastaa mutta ottaa niin kovasti päähän jatkuva riitely ja huuto.
Sanokaa että tää menee vielä ohi kun pojat kasvaa vähän..
Kommentit (51)
Kyllä se viimeistään silloin loppuu, kun isoveli tuikkaa pikkuveljeä muutaman kerran keittiöveitsellä, kun on lopultakin saanut tarpeekseen ja mikään muu ei ole auttanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos rangaistukset eivät tepsi niin aina kun tyyppi härnää isoveljeään niin isoveljelle annetaan jotain kivaa mitä pikkuveli ei saa. Jätski pakastimesta, lisää ruutuaikaa, vapautus jostain kotityöstä minkä pikkuveli sitten joutuu tekemään. Näin pikkuveljen huono käytös ikäänkuin palkitsee isoveljeä. Luulisin että kateus muuttaa käytöstä.
Vierailija kirjoitti:
Lapselle pitää opettaa empatiaa. Ei ne muuten opi, eikä se 9-vuotiaallekaan ole vielä ihan myöhäistä. Hae apua perheneuvolasta, jos et itse tiedä miten sitä opetetaan. Kaikki töllöntyöt pitää lapselle selittää, että miksi näin ei saa tehdä ja miltä se kohteesta tuntuu. Lapsen omia tunteita sanoitetaan. Pelkkä rankaisu ei riitä, jos lasta ei vaan yksinkertaisesti kiinnosta.
Vanhemmuus on kyllä hukassa nykyään hyvin monelta, väitän näin. :(
Ja kun on kärsivällisesti sanoitettu ja selitetty vuosia, mutta alle puolen tunnin viimeisimmästä selityssessiosta on uusi härkintä vireillä, niin mitä sitten?
Em. sanoisin olevan arkkityyppi ihmisestä joka ei ole oikeasti kovapäistä lasta tavannutkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi tätä uusavuttomuutta! Kunnon rangaistus välittömästi ja jos muu ei auta niin ruumiillinen kuritus tepsii noihin apinoihin. Kukkahatut hiiteen! Ovat pilanneet koko helvetin Suomen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en antanut vanhemmilleni ikinä anteeksi sitä, että muut sisarukset sai minua kiusata, eikä mun puolella ollut kukaan. Heti kun peruskoulu loppui, muutin toiselle puolelle Suomea töihin ja opiskelemaan ja ulkomaillakin tuli asuttua. En pitänyt yhteyttä, en mennyt sairasvuoteille, en vanhainkotiin, enkä mennyt hautajaisiin.
Sisaruksieni yhteydenottoihin en myöskään vastaa. Luulisi heidän olevan onnellisia kun pääsivät pskasta eroon, mutta luultavasti niiltä vain puuttuu joku jota kiusata. Joku sellainen yhteinen kiusattava, koska nyt kuuluvat riitelevän keskenään milloin mistäkin.
Kasvatustyössä onnistuneet vanhemmat luovat sellaisen ilmapiirin lapsille, että nämä ymmärtävät pienestä asti, että perhe on voimavara ja tuki ja turva - ei vihollinen ja kilpailija, joka täytyy nitistää hinnalla millä hyvänsä. Että se sisarus voi olla myös paras kaveri. Mutta liikaa on tällaisia kuin minun isäni: akka ja lapset piti saada, mutta sitten se koko elämä tuntui menevän sen akan halveksimiseen ja hakkaamiseen ja lasten pilkkaamiseen ja itkettämiseen. Niistä hän sai nautintonsa. Ällöttävä ihminen oli hän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapselle pitää opettaa empatiaa. Ei ne muuten opi, eikä se 9-vuotiaallekaan ole vielä ihan myöhäistä. Hae apua perheneuvolasta, jos et itse tiedä miten sitä opetetaan. Kaikki töllöntyöt pitää lapselle selittää, että miksi näin ei saa tehdä ja miltä se kohteesta tuntuu. Lapsen omia tunteita sanoitetaan. Pelkkä rankaisu ei riitä, jos lasta ei vaan yksinkertaisesti kiinnosta.
Vanhemmuus on kyllä hukassa nykyään hyvin monelta, väitän näin. :(
Ja kun on kärsivällisesti sanoitettu ja selitetty vuosia, mutta alle puolen tunnin viimeisimmästä selityssessiosta on uusi härkintä vireillä, niin mitä sitten?
Em. sanoisin olevan arkkityyppi ihmisestä joka ei ole oikeasti kovapäistä lasta tavannutkaan.
Silloin et ole osannut. Harva nykyään osaa kunnolla sanoittaa tilanteita, syyllistetään lasta vain. Hae apua perheneuvolasta tai vastaavasta paikasta. Tai supernannylta.
Alue: Aihe vapaa
Lapselle pitää opettaa empatiaa. Ei ne muuten opi, eikä se 9-vuotiaallekaan ole vielä ihan myöhäistä. Hae apua perheneuvolasta, jos et itse tiedä miten sitä opetetaan. Kaikki töllöntyöt pitää lapselle selittää, että miksi näin ei saa tehdä ja miltä se kohteesta tuntuu. Lapsen omia tunteita sanoitetaan. Pelkkä rankaisu ei riitä, jos lasta ei vaan yksinkertaisesti kiinnosta.
Vanhemmuus on kyllä hukassa nykyään hyvin monelta, väitän näin. :(