Köyhä koti, häpeänkö kutsua ihmisiä käymään?
Eli olen köyhä, ei ole ollut varaa sisustaa kotia ja esim. Olohuoneessa on eripari sohvat, itseäni se häiritsee paljon mutta rahaa ei ole muuhun. Tää vaikuttaa siihen etten häpeä kutsua ihmisiä luokseni kyläilemään, pari läheisistä ystävää käy, muita en kutsu :/
miten paljon ihmiset yleensä ajattelee muiden koteja ja epäkohtia siellä? Kiinnittäisitkö paljon huomiota eripari sohviin?
Kommentit (52)
[quote author="Vierailija" time="14.06.2014 klo 22:10"]
Jos sinulla on tunne että joitain tuttaviasi et kehtaa kotiisi kutsua niin he tuskin ovat ystävyytesi arvoisia :)
[/quote]
niin...tai kyllä voivat olla ystävyyden arvoisia...se häpeän tunne on ihan sinun omassa päässäsi. Joskus voit ajatella, että tällainen kotini on ja olen siitä ylpeä. Eripari huonekaluja ja köyhää, hienoa..nämä ovat nyt minun juttuni. Tervetuloa!
Häpeä tulee jostain ....voit miettiä mistä se sinun elämässäsi tulee...ja voit opetella sitä pois. Tai voit hyvökay itsesi ja ymmärtää itseäsi ja empatiseeraan itseäsi. Ei se häpeä haittaa.
olet hieno ja hyvä juuri sellaisena kuin olet. Sinä!
Ja jos joku sen köyhyyden takia vaivautuu ...niin eikös se ole ihan sen oma juttu? Sen oma häpeä.
meillä Suomessa toi köyhyyden häpeä juontaa varmaankin kaukaa. Ihan ymmärrettävää.
mutta elä sinä omaa elämääsi nauttien. Kuitenkin sulla on katto pään päällä ja ruokaa ja yhteiskunnan palvelut.
ja teet ihan itse valinnat kutsutko vai etkö...ei se haittaa käykö porukkaa vai ei...ei se vieraiden määrä ole sun ihmisarvon mittari. Hienoa, että sulla on hyvä tai hyviä ystäviä. Ne on arvokkaita.
Jos eripari sohvat häiritsee, laita päälle vaaleat viltit ja asettele tyynyjä kauniisti.
Halpuus ei välttämättä näy, mutta sotkuisuus näkyy. Jos kotona on siistiä, ei muusta viis.
Meillä oli kaikki huonekalut vähän niin ja näin ja sitten vielä muutin itse olohuoneeseeen ja lapset saivat omat huoneet.
Käytettyjä huonekaluja liikkuu aivan mielettömät määrät ja n vuodessa sain sellaiset huonekalut, jotka halusin, en tietenkään mitään artekkia vaan esim tiettyyn kohtaan lipaston, tietyn kokoisen hyllyn ja värisen jne.
Ja käytetyt huonekalut saa todella hyvin kiertoon, kun laittaa esim huutikseen tai toriin ja huutikseenkin lähtöhinnaksi 1 euro.
Ex on töissä yrityksessä, jossa hoidetaan muuttamiseen liittyviä asioita ja todella usein muuttopaikkaan on jäänyt huonekaluja, joita heille tarjotaan ilmaiseksi. Ex.n työparilla on pakettiauto ja he tuovat huonekalut aina mun luo ja mä saan ihan kivasti lisätienistiä niiden myymisellä. Puhutaan nyt muutamasta satasesta vuodessa, mutta eipähän huonekalutkaan mene kaatopaikalle.
Ei yleensäkään kannata sisustaa vieraita varten. Minä olen sellainen, että omassa kodissa ne eriparisohvat ehkä häiritsisivät. Olen muutenkin aika minimalisti. Lähtisin siis miettimään tarvitaanko kahta sohvaa. Omassa kodissa vastaus olisi ei. Tavaran karsiminen ja tietysti siivous on helpoimpia tapoja luoda rauhallisempaa ja harmonisempaa tunnelmaa kotiin.
Kylään en mene toisten irtaimistoa ja sen sijoittelua kyttäämään, älä siis tee ratkaisuja, jotka eivät sovi omaan elämäntyyliisi.
Mä asuin lapsuuden hienossa talossa ja aikuisena jouduin sitten ihan tavalliseen kerrostaloon :D
Häpesin ihan älyttömästi kutsua ketään meille, kun asuttiin niin ahtaasti. Muilla tutuilla oli ok-talot isoine pihoineen kaupungin paremmalla alueella vielä.
Moni ystävyyssuhe ja uusi mahdollinen katkesi siihen, että en kehdannut kutsua ketään meille. Nyt jälkeenpäin harmittaa todella, joten kehtaa! :)
[quote author="Vierailija" time="14.06.2014 klo 22:19"]
Voit myoskin vahan hamata, laita siniselle sohvalle punaiset tyynyt ja punaiselle siniset, kaikki luulevat etta tama on uusi trendi ;). Sohvapoydalle vatiin sileita kivia tai jos ei ole vatia niin vaan poydalle asetelmaksi.
Vuosia sitten nain kuvan olohuoneesta missa sohvan ylapuolella oli taulun sijasta kuivunut oksankarahka ja pitkaan himoitsin sellaista mutta en loytanyt.
Keinot on monet...
[/quote]
Meillä on sisustettu näin, mutten ole koskaan ajatellut että se olisi "köyhää". Seinissä on mm maalattuja puiden kuvia ja pintaa jämämaaleista. Sinisestä, punaisesta ja mustasta olen sekoittanut tumman lilan joka ei ole tasainen vaan läheltä katsottuna näkyy pieniä vivahteita eri väreistä. Nurkassa on mustaksi maalattuja isoja (miltei kattoon saakka) puunoksia. Sohvia on kaksi isoa erilaista ja erityylistä, mutta sopivat väreiltään yhteen ja näissä vaihdettu sohvatyynyjä päikseen niin näyttää yhtenäisemmältä. Toinen ostettu käytettynä ja toisen sain kaverilta kun ostivat uuden. Sekaisin on retroa, etnoa, tuunattua. En haluaisi edes tylsää sisustuslehtikotia. Lähes mitään ei ole ostettu uutena mutta ilme on silti moderni eikä kirpparihenkinen mummola. Värimaailma on yhtenäinen. Olohuoneessa ei ole ensimmäistäkään ikeaa (makuuhuoneissa kyllä, käytettynä ostettua) vaan semmosia erikoisempia löytöjä lähinnä nettikirppiksiltä. En mä nyt osaa köyhänä pitää tai epätoivoisena "kaikki keinot käytössä" -ratkaisuna vaikka sohvat onkin eriparia.
Onko tällainen saman parin sohvien omistaminen jokin tyylikkyyden mittari? Yleensä sanotaan, että saman sarjan sohvakalusto näyttää tyylittömältä ja bulkkimaiselta.. Sisustusneuvojat kehottavat oikein välttämään sitä.
Meillä on upea koti johon on laitettu paljon normituloisen perheemme rahaa. Meillä on eriparisohvat eikä niistä kukaan ole valittanut...
Opiskeluaikoina sisustin lähes ilmaiseksi, ja kotini oli silloinkin omalla tavallaan näyttävä. Olisiko ongelmasi pikemminkin viitseliäisyyden puute tai maun puute? Pikkurahalla/ilmaiseksi saa kivan sisustuksen, jos viitsii hakea inspiraatiota netistä ja lehdistä.
Mun hyvä ystävä oli aikoinaan aika köyhä. Hänellä oli muutama ikean käytetty huonekaluja ja hän tuntui sitä kovasti häpeilevän. Mä keksin aina jotain positiivista sanottavaa tyyliin "onpa täällä siistiä, jaksaispa itekkin pitää kodin näin siistinä" tai "noi verhot on kyllä ihanat, tuo kivasti väriä" yms. niin, että ystävälleni tuli rennompi olo. Vein aina myös takeaway -kahvit ja pullat mukanani sanoen "mä nappasin meille kahvit ja pullat tossa samalla kun kävin vähän ostoksilla" niin kaverin ei tarvinnut hävetä jos ei ollut mitään tarjoiltavaa. Tärkeintä mulle oli viettää aikaa hänen kanssaan, kuulla kuulumisia ja estää häntä erakoitumasta heikolla hetkellä. Nykyään hänellä pyyhkii jo hyvin :)
[quote author="Vierailija" time="14.03.2015 klo 01:41"]arvostan pienituloisia ihmisiä, jotka arvostavat itseään. pienillä tuloilla eläminen on huomattavasti haasteellisempaa kuin suurilla tuloilla eläminen, joten siisteys esim. muutamat hoidetut ruukkukasvit kertoo itsensä arvostamisesta. en osaa selittää oikein, mutta arvostan sitä että elämä on hanskassa, vaikkei ole varaa ostaa sitä sohvaa minkä haluaisi.
[/quote] ihana viesti :) kiitos.
[quote author="Vierailija" time="14.06.2014 klo 22:04"]
Eli olen köyhä, ei ole ollut varaa sisustaa kotia ja esim. Olohuoneessa on eripari sohvat, itseäni se häiritsee paljon mutta rahaa ei ole muuhun. Tää vaikuttaa siihen etten häpeä kutsua ihmisiä luokseni kyläilemään, pari läheisistä ystävää käy, muita en kutsu :/
miten paljon ihmiset yleensä ajattelee muiden koteja ja epäkohtia siellä? Kiinnittäisitkö paljon huomiota eripari sohviin?
[/quote]
Sellaiset ihmiset, jotka pitää toista huonona ihmisenä rahan puutteen ja eriparin sohvien takia, on pinnallisia idiootteja. Olisin itse pelkästään onnellinen, jos sellaiset ottaisi muhun etäisyyttä kotini nähtyään.
Hävettää :( en vain osaa sisustaa vaikka siihen olisikin vähän rahaa..
Myös halpa koti voi olla tyylikäs. Itse olen sisustanut kotini pääasiassa opiskelijana, eli todella pienituloisena. Metsästin kirppiksiltä ja Ikean yms. aleista yhteensopivia huonekaluja, täydensin muutaman euron koriste-esineillä, itse tuunatuilla tauluilla ja halpisverhoilla (ompelin myös itse) ja vaikka itse sanonkin niin on kyllä todella kiva kämppä ja näyttää "kalliimmalta", melkein kaikki täällä käyvät kehuvat sisustusta :)
Täytyy olla harvinaisen vammainen jos arvostelee toisten koteja kyläillessään. Paljon nolompaa sellsinen henkinen köyhyys kuin jotkut nuhjuiset sohvat. Rahalla hankittu sisustus ei sitä paitsi takaa yhtään mitään, tunnelma ratkaisee.
Tapahtui Naantalissa: tuttava kutsui työkaverinsa käymään kodissaan, ihan pikaisesti päivällä pyörähtämään. Taloa katseltiin ja lopuksi tuttava tarjosi, että josko keittäisin meille kahvit. Työkaveri vastasi, että kiitos ei. "Minä olen tottunut juomaan vain kahvia joka on keitetty Moccmasterilla." Kaverin kahvinkeitin oli ilmeisesti väärää merkkiä ja liian halpa.
Eripari sohvat kuulostavat hauskalta, tulisin oikein mielelläni kyläilemään sellaisessa kodissa. Tosin tärkeintähän ovat ihmiset ja ystävyys, ei sisustukset tai niiden puute.
Et häpee kutsua vieraita, jos kotisi vain on puhdas. Lika ja törky on se, jota saa hävetä.
Me ei olla mitenkään rikkaita mutta kyllä sitä joka kk säästöön menee sellainen 500€ - 700€ . Rahaa olisi siis ylimääräristä sisustukseen ja remontteihin ym. kauniisiin verhoihin jne. Minua ei sisustus kiinnosta tuon taivaallista.
Meillä on myös eripari sohvat. Kaikki huonekalut ovat käytännöllisiä ja yleensä joltakin ilmaiseksi saatuja jotka ei todellakaan sovi yhteen. :D Tasot tykkään pitää tyhjinä että on helppo siivota ja pyyhkiä pölyt, eli meillä ei ole mitään turhaa sisustustavaraa.
Meillä on muutamat verhot: Kesäverhot, talviverhot, jouluverhot, lastenverhot. Samat verhot kiertää joka vuosi eikä minulla ole tarvetta uusia hyviä verhoja uuden muodin mukaan.
Seinissä saattaa olla lasten repimiä tapetteja, sohvissa ja pöytälevyissä tussinjälkiä, seinät kaipaisi uutta maalia ja joka puolella repsottaa jotakin. En näe tarpeelliseksi uusia mitään pintoja joista ei ole käytännössä mitään haittaa. Seinät on myös tyhjinä koska ei meillä ole mitään tauluja tai koriste-esineitä. Lasten tekemiä juttuja joskus nostetaan seinille.
En ole koskaan miettinyt ettenkö kehtaisi kutsua meille ihmisiä kylään. Meillä on siistiä, puhdasta ja asiat järjestyksessä. Meillä on hyvin vaatimatonta mutta tämä on meidän koti, sellainen jossa on hyvä elää ja olla. En koe yhtään tarpeelliseksi röystäillä millään. Samat asiat koskee pihallakin. Rakennetaan sellaisesta tavarasta jota meillä ennestään on tai jota halvimmalla saa. Meillä on aika paljon "hökötyksiä" pihalla. Arvostelua toki joskus saadaan mutta mielestäni se kertoo vain arvostelijan omasta arvomaailmasta. Itse asiassa kerran arvostelua sai jopa marjapuskamme tukikepit kun oli tehty ihan vein kepeistä. - MITÄ VÄLIÄ? :D
Hyvä maku ei maksa mitään eikä värisilmä. Siis sisutukseen sopiva väri maksaa yleensä saman verran kuin sopimaton väri. Olen mieluummin ilman kuin ostan rumaa. Mutta asiaan, toisten kotien sisustus ei häiritse. Likaisuus tai sottaisuus voi joskus häiritä.