Masentunut äiti?

Minulla sukulainen, jonka kanssa asumme suht.lähekkäin. ("sukua" miehen puolelta). Meillä on 2 lasta joiden kanssa yritetään touhua ja liikkua mahdollisimman paljon ja erityisesti viettää aikaa ulkona.

Tämä sukulainen, vaikkapa Marjo, nyhjää päivät lapsen kanssa sisällä kun mies on töissä. Jos liikkuvat, menevät autolla isovanhempien luokse jossa äiti jatkaa sohvalla makaamista kun vanhukset koittavat keksiä lapselle tekemistä (2v). Lapsi ei puhu, ei oikein edes hae mitään sanoja, vierastaa kaikkia ihmisiä, jopa meitä vaikka näemme suht.usein, lapsi on usein kipeä (flunssaa, kuumetta) lähinnä sen jälkeen jos ovat sattuneet ulkoilemaan. Ja sitten ei tietenkään enää ulkoilla.

Äiti ei halua töihin eikä harrastuksia. Miehen kanssa ei mitään yhteistä, paitsi lapsi, eivätkä vietä aikaa perheenä, viikonloppuisin toinen vanhemmista on aina poissa kotoa joko lapsi mukanaan tai toinen jää hoitamaan lasta kotiin.

Viimeisen vuoden aikana Marjo on lihonut n.16kg ja alkaa olla sairaalloisen ylipainoinen.. Tämäkin ehkä vetää mieltä matalaksi..

Asia ei minulle kuulu MUTTA kysyn silti että miten tuohon voisi kauniisti puuttua? Lapsi on todella outo ikäisekseen, hänellä ei ole kavereita tai leikkiseuraa :( ei saa tulla esim. meille leikkimään.. Olen yrittänyt pyytää leikkipuistoon, lenkille.. Mutta ei. Muutaman kerran olen saanut heidät mukaansa ja se siinä. Haluaisin auttaa, mitä voin tehdä? Puhua suoraan ja kysyä missä mättää? En halua olla ilkeä..