Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Nuoren yksinhuoltajaäidin yksinäisyys
13.06.2014 |
Olen 22v yksinhuoltajaäiti ja asumme kahdestaan alle 3v lapseni kanssa.
Toivon että viesti ei keräisi herjauksia.
Jäin jo raskausaikana kahdestaan lapsen kanssa ja siitä alkoikin pohjaton yksinäisyys. Käsittelin raskauden aikana sekä ikävää eroa että jäämistä yksinhuoltajaksi. Kaverit kaikkosivat ympäriltä ja monen vuoden paras kaverikin käänsi kelkkansa ja hiljeni. Ainut pelastus oli oma perhe. Synnytykseenkin onnekseni äitini halusi tulla. Exäni ei halua olla tekemisissä meihin ja ei ole ollut millään tavalla osa lapsen elämää.
Rakastan lastani ja meillä on yhdessä ihanaa mutta väkisinkin sitä kaipaa aikuista seuraa. Olemme käyneet/käymme avoimissa perhekahviloissa, puistoissa ja vastaavissa, mutta nekin yhteydet jäävät aina sinne..
Osallistuin myös neuvolan kautta muutaman kuukauden kestäneeseen nuorten äitien ryhmään, josta mukaan tarttuikin muutama uusi tuttavuus. Huomaan kuitenkin olevani lähinnä koiranulkoilutusseuraa. Kaikilla ryhmän äideillä oli myös miehet kotosalla ja en ole vielä melkein 3 vuoden aikana törmännyt yhteenkään nuoreen yksinhuoltajaäitiin.
Olen laittanut ilmoituksiakin nettiin muutamiin otteisiin mutta hiljaista on. Etenkin illat ja viikonloput ovat kaikista pahimmat. Välttääkseni totaalista yksinäisyyttä nään usein perhettäni, mutta ei heitäkään voi aina kuormittaa ja heilläkin oma elämä.
Lapsi aloittaa syksyllä päivähoidon, josta saa samalla lisää leikkikavereita ja sosiaalista ympäristöä. Itse odottelen vielä tietoa mahdollisesta opiskelupaikasta.
Joskus saattaa mennä pitkiäkin aikoja ilman että kukaan kysyy edes kuulumisia tai näkemistä, muu kuin perhe. Olen koittanut pitää myös itse yhteyttä ja olla aktiivinen ja mennä paikkoihin. Silti tuntuu, että kuljen samaa loputonta ympyrää. Ei yksipuolinenkaan yhteydenpito riitä loputtomiin.
Kumpa löytäisin edes yhden todellisen ystävän.
-Yksinkö aina
Kommentit (24)
Itse olen yh-isä joka asun vielä maalla metsän keskellä. Lapseni ovat tyttöjä ja jo vuosien ajan en ole ollut juuri tekemisissä kuin lasten kaa. Töissä näen vain naisia. Oikeasti ei tule juuri koskaan juteltua mies-puolisten olentojen kaa. Just alkoi kesäloma jonka vietän joka minuutti lasten kaa. Yökyläilijät mukaan lukien mul on tääl nytkin 5 tyttölasta. Tästä on äijäilyt kovin kaukana...en taida enää muistaa mktä vois tarkoittaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.06.2014 klo 22:34"][quote author="Vierailija" time="13.06.2014 klo 22:29"]
Lapsesi kasvaa, nopeammin kuin luuletkaan. :) Nauti olostasi pienen kanssa. Pian hän on jo sen ikäinen, että viet hänet päiväkotiin, kun itse lähdet kouluun/töihin.
Yksinolossa ei ole mitään pahaa. Itse opin sen taidon kun erosin väkivaltaisesta miehestäni. Lapseni olivat 5 kk ja 8 v.
Monet ovat yksinäisiä. Miksi elämän pitäisi olla sosiaalista karnevaalia?
Sinä pärjäät kyllä. Kyky olla yksin on voimavara. :)
[/quote]Öööh... Eiköhän ap itse tiedä kaipaako ystävää vai ei. Kyky olla yksin on eri asia kuin yksinäisyys. Voi nauttia yksinolosta ja silti olla ystäviä. Yksinäisyys taas on sitä, että ei ole ketään ystävää, yksinolo ei itse valittua.
[/quote] Ööööö öööö ööö
Torvi.
Olin itse yksinäinen, mutta löysin siitä voimavaran: kyvyn olla yksin.
Itse olen naimisissa, mutta muutettiin paikkakunnalle, jossa en tunne ketään ja mies tekee pitkää päivää töissä.
missä päin asut? :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On muutkin yksinäisiä.
Sen verran voin lohduttaa, että kun lapsi kasvaa, niin siitä on aina vaan enemmän seuraa. Ja myös se, että pääset pois kotoa opiskelut/työt, tuo sinulle välttämätöntä jaksamista lisää. Tokikin on rankkaa, koska uusia opiskelukavereita ei voi treffailla miten sattuu. Ja kun lapsi sairastuu, on tietenkin silloin aina välttämätön tentti tms mutta joutuu olemaan tietenkin pois.
Toivottavasti löytäisit opintojen kautta jonkun muun opiskelevan äidin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toivotan todellakin tosi paljon tsemppiä ja voimia sulle! <3 Tiedän kokemuksesta, että yksinäisyys on pidemmän päälle todella kurjaa ja kuluttavaa. Onneksi sulla on kuitenkin perhe, jonka kanssa viettää aikaa.
Hyvä, että olet kuitenkin koittanut aktiivisesti hankkia uusia tuttavuuksia, etkä vain eristäynyt. Mitään käytännön vinkkejä (jotka eivät kuulostaisi typeriltä latteuksilta) en kyllä oikein osaa antaa. Toivottavasti saat sen opiskelupaikan, sieltä varmaan voisi ainakin niitä kavereita löytää. :)
Voimia!
Toivottavasti löydät vaikka tätä kautta itsellesi ystävän. Olen itse jo erissä elämänvaiheessa ja vanhempi. Mutta toivotan sinulle hyvää kesää ja sitä,että löytäisit itsellesi ystäviä, joiden kanssa saisit purkaa mieltäsi ja iloita hyvistä asioista. Kaikkea hyvää sinulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.06.2014 klo 21:09"]
Missä päin asut? Minä olen yh-äiti myös ja 23v :)
[/quote]
Moi! Asutaan pääkaupunkiseudulla, missä suunnalla te?
-AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.06.2014 klo 21:12"]
Eikä yksinhuoltajaisällä ole sen enempää seuraa
T: yh-iskä
[/quote]
Uskon, toivottavasti löydät itsekin seuraa vielä :)
-ap
Meilläpäin (espoossa)seurakunta järjestää yksinhuoltajien iltoja missä on kai lastenhoito sitten sen aikaa kun aikuiset kahvittelevat. Tietty noissa on varmasti kaikenikäisiä äitejä ja lapsia.
Meillä on naapurissa yksi kaltaisesi melko nuori yksinhuoltaja ja hän on aktiivisesti mukana taloyhtiön hommissa, käy lenkillä muiden naapurissa olevien äitiyslomalaisten kanssa jne. Meillä tosin jostain syystä talossa on runsaasti pieniä lapsia ja isoja perheitä joten kaikenikäisille seuraa löytyy. Mietin vaan että jos teillä on naapurissa muita lapsiperheitä niin rohkeasti vaan ottamaan kontaktia, varsinkin kun nyt kesällä porukka on paljon pihalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse asutaan espoossa ja ainakin täällä seurakunta järjestää yh-vanhempien kohtaamisia.
[quote author="Vierailija" time="13.06.2014 klo 21:12"]
Itse olen naimisissa, mutta muutettiin paikkakunnalle, jossa en tunne ketään ja mies tekee pitkää päivää töissä.
missä päin asut? :)
[/quote]
Moikka, laitoinkin jo alas viestiä mut ollaan pääkaupunkiseudulta :) sinä?
-ap
[quote author="Vierailija" time="13.06.2014 klo 21:13"]
Täälläkin yh-äiti 24v, tyttö täyttää syksyllä 3 :)
[/quote]
Hei, mistä suunnalta olette? :)
-ap
[quote author="Vierailija" time="13.06.2014 klo 21:27"][quote author="Vierailija" time="13.06.2014 klo 21:09"]
Missä päin asut? Minä olen yh-äiti myös ja 23v :)
[/quote]
Moi! Asutaan pääkaupunkiseudulla, missä suunnalla te?
-AP
[/quote]
Me asumme Helsingissä :) Vaikka minulla onkin paljon ystäviä, niin kellään ei ole vielä lapsia. Olisi mukava tutustua yh-äiteihin (ja miksei isiinkin!) ,joiden kanssa voisi jakaa kokemuksia ja tunteita. Koen olevani äitiyden kanssa yksin.
-2
Kiitos ihanista tsemppaavista viesteistä teille. Nostaa heti fiilistä :) <3
-ap
[quote author="Vierailija" time="13.06.2014 klo 21:40"]
[quote author="Vierailija" time="13.06.2014 klo 21:27"][quote author="Vierailija" time="13.06.2014 klo 21:09"]
Missä päin asut? Minä olen yh-äiti myös ja 23v :)
[/quote]
Moi! Asutaan pääkaupunkiseudulla, missä suunnalla te?
-AP
[/quote]
Me asumme Helsingissä :) Vaikka minulla onkin paljon ystäviä, niin kellään ei ole vielä lapsia. Olisi mukava tutustua yh-äiteihin (ja miksei isiinkin!) ,joiden kanssa voisi jakaa kokemuksia ja tunteita. Koen olevani äitiyden kanssa yksin.
-2
[/quote]
Jatketaanko juttua sähköpostitse? :)
Alue: Aihe vapaa
[quote author="Vierailija" time="13.06.2014 klo 22:11"]
Alkuperäisen viestin kirjoittanut:
Hei en osannut odottaa näin hyvää vastaanottoa, joten laitan kaikille kiinnostuneille äideille ja iseille sähköpostin jonne voi mailata tutustumisen merkeissä :) pikkuvarpaat@hotmail.com
[/quote]
Aloitusviestisi oli jotenkin niin mukava, että melkein haluttaisi sinulle kirjoittaa ihan muuten vain, vaikka en ole edes nuori yh-äiti :)
Oma tyttöni on siis melkein ikäisesi. Mutta toivottavasti löydät ystävän täältä. Tällä palstalla on oikeasti hyvääkin joskus tarjolla.