Lue keskustelun säännöt.
Maksoiko lounaat ennen 60mk?
Kommentit (1248)
Vierailija kirjoitti:
1990-luvun alussa lounaan raflasta sai 20-40 markalla. Rosson pitsat oli n. 40 mk.
Joku hieno ravintola oli pippuripihvi 120mk. Nyt näytti jossakin hinta olevan n.30e eli 180mk.
Palkka silloin 42mk/h, nyt yli 100mk. Ennen 3h töitä pihviin, nyt alle 2h.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ullanlinnasta sai ostettua kaksion 200000 markalla. Pizzat maksoivat nelisen kymppiä, hieno buffet 60 markkaa, tupakka-aski parikymppiä ja makkaraperunat grillillä olivat 20 markkaa, mutta annokset olivat mättöjä. Bensa oli neljä markkaa.
Ensimmäinen palkkani 1986 oli 20 mk/h.
Ennen oli kymppitiistai eli halpa kalja (iso tuoppi) pubissa tiistaisin kympin.
Joskus luin että euro on nykyisin 5 mk eli saako 2 eurolla mistään tuoppia? Ei. Pitää maksaa yli 3 e halvimmastakin kaljatuopista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
1 markka=0.26 euroa
Kuuden sijaan voi kertoa viidellä, jos haluaa muuntaa nykypäivän eurot markoiksi, neuvoo Brander.
Vierailija kirjoitti:
1 markka=0.26 euroa
Minkä vuoden markka?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
20 vuotta sitten kuukausipalkkani oli 12 535 markkaa, nyt 4 600 euroa eli n. 28 000 markkaa. Toki inflaatio on syönyt rahan arvoa.
Sen sijaan että itkisin hintojen nousua, pyrkisin etenemään uralla ja sitä kautta parempaan ansiotasoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lounas maksoi noin 30 markkaa. Kahvin ja pullan sai 5 markalla. Nyt kahvi ja pulla maksaa tuon 30 markkaa tai enemmän. Euro nosti ruoan hintaa, kahvilan hintoja, ravintolan hintoja, vaatteiden hintoja ihan kaiken.
Nousiko palkat samalla tavalla vai muuttuiko ne vaan markoista euroksi ihan samalla kertoimella?
Eli 18 000 markkaa tienannut sai seuraavana kuukautena 3000 euroa kun muutos tuli?
Muistan itse ysärin lapsena, että nykyinen 3000 hyvän palkan rajana pidettiin tuolloin 1000 markkaa. Sen yli kun tienasi, oli jokseenkin hyvä palkka ainakin nuorison silmissä.
Äitini tienasi 21 000 markkaa lukion lehtorina ja muistan miten pidin häntä erityisasemassa ja toivoin joskus pääseväni samaan. Nyt vasta 41-vuotiaana olen päässyt euroissa äitini silloiselle palkkatasolle. Hän ehti olla hyvän pätkän töissä vielä euroaikaankin ja viettelee nyt eläkettä hyvällä palkalla palkan viimeisinä työvuosina vielä noustua paljolti.
Ysärillä 1000 mk ei todellakaan ollut hyvän palkan raja. Ehkä teidän lasten kaveriporukoissa, mutta ei muuten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos markka tulisi takaisin, niin vaihtosuhde olisi 1:1 eli hintoihin euron tilalle laitettaisiin vain markka.
Kun EU:n liityttiin porkkanana oli "halvempi leipä". Valettahan se oli. Ei ole ruoka halventunut, päinvastoin. Tosin, kun tietää millainen EU-himmeli kallispalkkaisine meppeineen on, jostainhan ne eurot on riistettävä. Keskiluokkainen kansa on hyvä lypsylehmä ja suomalainen vässykkä kansalainen ihan paras. Ei nousta barrikadeille vaikka nälkää joutuisimme näkemään, kun "viisaat" päättäjämme jakaa rahamme rikkaille italialaisille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
2001 vuoden lopulla lounas huoltsikalla oli 18 markkaa ja keväällä 2002 huoltsikkalounas oli 10 euroa.
Sinänsä hyvä, ettei hinnat ole hirveästi siitä nousseet tuolta osin.
Euroon siirtyessä hinnat nousivat ja raskaasti, tilastot valehtelevat.
Erään baarin pääsymaksu oli ennen euroaikaa 20mk, yhdessä yössä hintaan tuli 20% korotus kun siirryttiin euroihin. Eli euroissa joutui maksamaan 4€.
kjljklkj kirjoitti:
Kun EU:n liityttiin porkkanana oli "halvempi leipä". Valettahan se oli. Ei ole ruoka halventunut, päinvastoin. Tosin, kun tietää millainen EU-himmeli kallispalkkaisine meppeineen on, jostainhan ne eurot on riistettävä. Keskiluokkainen kansa on hyvä lypsylehmä ja suomalainen vässykkä kansalainen ihan paras. Ei nousta barrikadeille vaikka nälkää joutuisimme näkemään, kun "viisaat" päättäjämme jakaa rahamme rikkaille italialaisille.
1970-luvulla elintarvikkeiden (=se leipä ja muut mitä syödään ja juodaan) osuus kotitalouksien kulutusmenoista oli noin 23% eli lähes neljännes kaikista tuloista.
1990-luvulla elintarvikkeiden osuus oli laskenut 15 prosenttiin ja
vuonna 2019 enää noin 11 prosenttiin eli vaivaiseen kymenenosaan koko kulutuksesta.
Alkoholin ja tupakan osuus on laskenut 1970-luvun 6,6 prosentista vuoden 2019 4,65 prosenttiin.
Myös liikenteen osuus on tasaisesti laskenut 1970-luvun noin 14 prosentista vuoden 2019 vajaaseen 12 prosenttiin.
Asumiskulujen osuus kotitalouksien kultuksesta sen sijaan on lisääntynyt huomattavasti. Siitä huolimatta, että asumistuksea maksettiin vuoden 2020 lopussa yli 2,2 MILJARDIA. Asumistukia saaneissa kotitalouksissa asui vuoden lopussa lähes 859 212 henkilöä, mikä on 15,5 % Suomen väestöstä.
Mutta mitäs nämä tilastot ketään kiinnostaa, pääasia että saa valittaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Just noin palkkataso on nyt toinen .ei kannta vertailla..
Mehän ei tiedetä, miten olisi käynyt, jos euroon ei olisi siirrytty.
Ruoka oli kasarilla ja ysärillä kallista.
En tuntenut yhtään yliopisto-opiskelijaa, joka olisi käynyt Mäkkärillä tai hesellä syömässä. Ateria maksoi ysärillä 35Mk. Sillä sai melkein kolme opiskelijalounasta. Myös yökerholippu maksoi 30Mk. En käynyt koskaan. Kotipizza maksoi 30 mk.
Oltiin hoikkia!
Vierailija kirjoitti:
kjljklkj kirjoitti:
Kun EU:n liityttiin porkkanana oli "halvempi leipä". Valettahan se oli. Ei ole ruoka halventunut, päinvastoin. Tosin, kun tietää millainen EU-himmeli kallispalkkaisine meppeineen on, jostainhan ne eurot on riistettävä. Keskiluokkainen kansa on hyvä lypsylehmä ja suomalainen vässykkä kansalainen ihan paras. Ei nousta barrikadeille vaikka nälkää joutuisimme näkemään, kun "viisaat" päättäjämme jakaa rahamme rikkaille italialaisille.
1970-luvulla elintarvikkeiden (=se leipä ja muut mitä syödään ja juodaan) osuus kotitalouksien kulutusmenoista oli noin 23% eli lähes neljännes kaikista tuloista.
1990-luvulla elintarvikkeiden osuus oli laskenut 15 prosenttiin ja
vuonna 2019 enää noin 11 prosenttiin eli vaivaiseen kymenenosaan koko kulutuksesta.
Alkoholin ja tupakan osuus on laskenut 1970-luvun 6,6 prosentista vuoden 2019 4,65 prosenttiin.
Myös liikenteen osuus on tasaisesti laskenut 1970-luvun noin 14 prosentista vuoden 2019 vajaaseen 12 prosenttiin.
Asumiskulujen osuus kotitalouksien kultuksesta sen sijaan on lisääntynyt huomattavasti. Siitä huolimatta, että asumistuksea maksettiin vuoden 2020 lopussa yli 2,2 MILJARDIA. Asumistukia saaneissa kotitalouksissa asui vuoden lopussa lähes 859 212 henkilöä, mikä on 15,5 % Suomen väestöstä.
Mutta mitäs nämä tilastot ketään kiinnostaa, pääasia että saa valittaa?
Mutta veroeuroilla maksettiin ennen joka kuntaan poliisi, eläinlääkäri, lääkäri ja hammaslääkäri. Synnärille lähtevä sai kotiin kotiavustajan hoitamaan lapsia ja siivoamaan. En edes viitsi ynnätä mikä on tilanne asuinkunnassa yo asioiden osalta. Minne ne eurot nyt menevät?
N39 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
2001 vuoden lopulla lounas huoltsikalla oli 18 markkaa ja keväällä 2002 huoltsikkalounas oli 10 euroa.
Sinänsä hyvä, ettei hinnat ole hirveästi siitä nousseet tuolta osin.
Euroon siirtyessä hinnat nousivat ja raskaasti, tilastot valehtelevat.
Erään baarin pääsymaksu oli ennen euroaikaa 20mk, yhdessä yössä hintaan tuli 20% korotus kun siirryttiin euroihin. Eli euroissa joutui maksamaan 4€.
Kantapubin portsarille annoin aina kun kävin 50mk tippiä niin ei tarvinnut koskaan jonottaa. Päästi takaa "tarkastamaan tilanteen" . Tuo oli suurinpiirtein oma tuntipalkkani metsurina.
Vierailija kirjoitti:
kjljklkj kirjoitti:
Kun EU:n liityttiin porkkanana oli "halvempi leipä". Valettahan se oli. Ei ole ruoka halventunut, päinvastoin. Tosin, kun tietää millainen EU-himmeli kallispalkkaisine meppeineen on, jostainhan ne eurot on riistettävä. Keskiluokkainen kansa on hyvä lypsylehmä ja suomalainen vässykkä kansalainen ihan paras. Ei nousta barrikadeille vaikka nälkää joutuisimme näkemään, kun "viisaat" päättäjämme jakaa rahamme rikkaille italialaisille.
1970-luvulla elintarvikkeiden (=se leipä ja muut mitä syödään ja juodaan) osuus kotitalouksien kulutusmenoista oli noin 23% eli lähes neljännes kaikista tuloista.
1990-luvulla elintarvikkeiden osuus oli laskenut 15 prosenttiin ja
vuonna 2019 enää noin 11 prosenttiin eli vaivaiseen kymenenosaan koko kulutuksesta.
Alkoholin ja tupakan osuus on laskenut 1970-luvun 6,6 prosentista vuoden 2019 4,65 prosenttiin.
Myös liikenteen osuus on tasaisesti laskenut 1970-luvun noin 14 prosentista vuoden 2019 vajaaseen 12 prosenttiin.
Asumiskulujen osuus kotitalouksien kultuksesta sen sijaan on lisääntynyt huomattavasti. Siitä huolimatta, että asumistuksea maksettiin vuoden 2020 lopussa yli 2,2 MILJARDIA. Asumistukia saaneissa kotitalouksissa asui vuoden lopussa lähes 859 212 henkilöä, mikä on 15,5 % Suomen väestöstä.
Mutta mitäs nämä tilastot ketään kiinnostaa, pääasia että saa valittaa?
"1970-luvulla elintarvikkeiden (=se leipä ja muut mitä syödään ja juodaan) osuus kotitalouksien kulutusmenoista oli noin 23% eli lähes neljännes kaikista tuloista."
Kylläkyllä, mutta asuminen oli halvempaa, kuten kaikki muukin, siitä syystä näyttää siltä että ruoka olisi ollut kalliimpaa kuin nyt. Ei ollut, vaan nyt kaikki muu on yhtä kallista kuin ruoka.
Näitä tilastoja pitäisi osata katsos lukea...
Kaivoin kätköistä vuoden 2001 palkkanauhani, ruokaraha oli silloin 40,25mk, sillä sai lounaan ostettua. Että aika lähellä 40mk maksoi lounas vuonna 2001.
Ennen EU-liittymistä markka aikaan tonnikalaa saikin tarjouksessa 5prk 10mk:lla.Suomi antoi Thaimaan tuoda verovapaasti tonnikalaa Suomeen,ulkomaan apua Thaimaalle,siksi tonnikala oli halpaa.