Mietteitä miltei täysien pakastimien äärellä, ennen uutta satoa. Mikä meni vikaan, kysyn tässä itseltäni?
Puolustuksekseni voin sanoa, että olen joka tapauksessa syönyt neljä-viisi ämpärillistä sokeroimatonta puolukkasosetta. Olen maustanut sitä säilötyllä mustikkasoseella jossa sokeria. Kun on paljon marjoja niin niitä pitää syödä ihan sellaisenaan, muuten niitä ei kulu tarpeeksi. Vielä puolitoista sangollista puolukkasosetta syötävänä. No okei. Ei olisi mitään hätää jos tänä vuonna halla olisi pannut marjamaat, niin olisi vielä ensi vuoden marjat pakastimissa, mutta kun ei, ja lisää marjaa on metsässä tulossa. Tavoitteena saada 10 ämpärillistä mustikkaa taas pakkaseen. Tekee 100 litraa pakastustilaa.
Tässä on tämmöinen kierre. Minun pitää saada liikuntaa. Liikuntaa taas saan marjoja, sieniä poimimalla, olemalla viherpeukalo. Että tämä "hyvän kierre" voisi jatkua, niin tuotteet pitää myös syödä. Näin olen tehnytkin, mutta olisin voinut tehdä paremmin.
Huomaan että olen tehnyt virheen keväällä kylvämällä taas lehtikaalia. Olisi pitänyt siirtyä jo parsakaaliin. Lehtikaalia muutenkin pakkasessa ja saisi syödä vain kerran viikossa, minkä huomasin hiljan. Kuivaan suurimman osan tulevasta sadosta. Ei niin hyvää mutta ei vie pakastustilaa.
( Ota osaa keskusteluun leveällä ja hyvällä asenteella, kiitos)
Kommentit (60)
En tiedä hyviä marjamaita,,kukaan ei kerro ja lisänä laiskuus ja hyttysinho. Niinpä ostan marjani ja hyviä mustikoita sainkin viime kesänä eläkeläispariskunnalta, joka myi valmiiksi rasioitua mustikkaa Tori.fi:ssä. Eihän marjat ja sienet säily edes hyvinä pakkasessa vuositolkulla! Kohtuus kaikessa ja ahneudessakin. Varmasti menee poimittuna kaupaksi mutta onko ap:lla se vaiva, ettei raski edes myydä muille, kun on nikn ahne omille marjoille?!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mene salille ja jätä tänä vuonna marjat kokonaan poimimatta.
Siinä tulee niin voimaantunut fiilis, kun on täyden ämpärin kanssa katselemassa Suomen luontoa. Sitten autolle ja nähdä kuinka autot täynnä perheitä menossa hikisinä kuka minnekin linnanmäelle ja tykkimäelle pikkuiset takapenkeillä huutaen täyttä kurkkua, kun on niin kuuma.
Siitä sitten kotiin ja perata terveelliset omin käsin poimitut marjat.
Tulee niin voimaantunut fiilis.
ap
Älä viitsi olla niin hel..tin itserakas! Työnnä ne marjat sanonko minne, jos et halua edes myydä! Tastusti ostajia riittäisi.
Vierailija kirjoitti:
Säästä hyvä ihminen polviasi ja lonkkiasi ja rajoita tuota kyykkimistä. Nivelissä tulee liikemäärät täyteen ja ne kuluvat vanhemmiten. Ei ihmisvartaloa ole luotu tuollaiseen. Tai maratooniin.
Sinänsä totta, mutta metsässä ei kenenkään polvet ja lonkat ole menneet huonoon kuntoon, vaan ne on menneet aiemmin ruumiillisessa työssä, tai perinnöllinen alttius.
Marjastuksen liikunta pitää nivelien luistoa kunnossa ja voitelee kolottavia lumpioita.
Sehän nyt vasta vammauttaa jos näyttöpäätteellä on kesät talvet.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mene salille ja jätä tänä vuonna marjat kokonaan poimimatta.
Siinä tulee niin voimaantunut fiilis, kun on täyden ämpärin kanssa katselemassa Suomen luontoa. Sitten autolle ja nähdä kuinka autot täynnä perheitä menossa hikisinä kuka minnekin linnanmäelle ja tykkimäelle pikkuiset takapenkeillä huutaen täyttä kurkkua, kun on niin kuuma.
Siitä sitten kotiin ja perata terveelliset omin käsin poimitut marjat.
Tulee niin voimaantunut fiilis.
ap
Älä viitsi olla niin hel..tin itserakas! Työnnä ne marjat sanonko minne, jos et halua edes myydä! Tastusti ostajia riittäisi.
Jos minä myisin marjoja niin siinä pitäisi olla myös sosiaalinen ulottuvuus. Ostaja pyytäisi sisälle ja rupateltaisiin kahvikupposen äärellä.
ap
Vie marjoja vanhuksille, jotka eivät enää pääse metsään. Arvostavat varmaan pientä kahvihetkeäkin.
Jaa. Monenmoista vastaajaa ja mielipidettä.
Tunnistan tuosta itseäni. Kaikkeen pitää varautua, hyvä päivä on sellainen, ettei tarvitse lähteä kauppaan. Tänä vuonna näyttäisi perunoiden kanssa tulevan hyvä vuosi.
Marjojen myynnistä: ei todellakaan tarvitse olla sosiaalinen, ämpäri ostajan eteen maahan ja rahat pöydälle, ostajan kuistilla (niin ei tarvitse antaa edes omaa osoitetta mihinkään). En tunne ketään, joka myisi metsämarjoja, kerään mitä ehdin, mutta kovin paljoa ei ehdi.
Meillä on vielä viimevuotisia aronioita, herukoita ja raparperiä. Teen myös tuota ap:n mainitsemaa raperperisimaa (ei se ole lonkeroa, vaan simaa, lonkero on long drink eli lantrattua). Se on hyvää, oikeasti parempaa kuin se sitruunahappo-mehu raparperista (joka on sekin hyvää).
Suurempi ongelma meillä on varmaan pavut ja sienet. Papuja alkaa tulla vasta myöhään kesällä (hallanarka paikka, ei voi laittaa kasvamaan aikaisin), ja syyskuussa niitä saa kerätä ämpäritolkulla pakastimeen. Jos tuottaisivat satoa aiemmin, saisi osan syötyä kesän aikana tuoreeltaan. Sienien kanssa taas on se ongelma, että niitä on pakko kerätä, ei niitä voi metsään jättää. Joku vuosi on vähemmän, mutta mulla on tuo oma metsä, jossa tuppaa olemaan vaan enemmän. Onneksi lapset tykkää sienistä, pitäisi muistaa vain useammin kaivaa pakastimesta pussillinen (tai kaksi, syövät tosi paljon kerrallaan) paistettavaksi. Muistan vasta siinä vaiheessa kun joku alkaa kattaa pöytää, ja sitten ne ei enää ehdi ruualle. Suppilovahveroita kuivaan, ja siinä onkin sitten ongelma (tää on sukuvika, tädillä on 10v vanhoja kuivattuja suppilovahveroita, ja joka vuosi sen jälkeen on niitä tullut lisää). Tottakai heitän sitä suppilovahverojauhetta jokaiseen kastikkeeseen ja soppaan, mihin vaan sopii (ei nokkos/pinaattikeittoon), mutta ei sitä silti loputtomia määriä kulu. Samoin on viherjauhetta, eli syötäväksi kelpaavat naatit ja kasvit on kuivattu ja jauhettu, se sentään näyttää kuluvan vähän nopeammin kuin tuo sienijauhe, mutta mä luulen, että toi sienijauhe vaan materialisoituu uudestaan tuonne kaappii uuteen purkkiin, ettei se lopu ikinä. Sukulaiset ei enää halua (kts. täti), veli sentään myy kaupassaan näitä jalostettuina, niin osa menee sinne.
Mutta sitten on välillä se vuosi, ettei oikeasti tule mitään. Marjoja ei tule, kun halla vei kukat ja kuivuus pudotti loputkin raakileet. Sieniä ei ole, kun oli liian kuivaa ja tuli pakkaset liian aikaisin syksyllä. Ja lumi (olen minä joskus joulupäivänä italialaisten vieraiden kanssa käynyt suppilovahveroita keräämässä, olivat niin onnellisia).
Joka vuosi ei osu oikeaan tuo marjamäärä, välillä loppuu kesken talven ja välillä jää yli. Kyllä nuo kaksi vuotta säilyvät syömäkelpoisina, ehkä vitamiinit jo haihtuvat puoleen, mutta entä sitten? Parempi sekin kun ei mitään, mikä on se toinen vaihtoehto.
Minun ei onneksi aina tarvitse kerätä, kun metsään menen. On tuo koira, niin voi lähteä vaan lenkille. Nyt vaan on sitten noi lupiinit, täytyy niitä repiä aina matkan varrella.
Aina jotain.
Vierailija kirjoitti:
Vie marjoja vanhuksille, jotka eivät enää pääse metsään. Arvostavat varmaan pientä kahvihetkeäkin.
Näin vanhuksen metsässä.
Poimi mustikkaa käsin ilman konetta.
On paljon niin taantumuksellisia että ei käytä konetta. Ovat vain jääräpäisiä. Kone on tätä päivää.
Eivät vaurioita varpua, eivätkä kerättävää marjaa.
On myös ajassa olevia vanhuksia. Käyttävät helpottavia apukeinoja. Eräälläkin kovakuntoisella vanhuksella oli kännykässä karttasovellus mikä näytti hänen mutkittelevan reittinsä. Erittäin hyvä suolla, kun näkee mistä on jo mennyt, ja voi minimoida turhaa kävelyä.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vie marjoja vanhuksille, jotka eivät enää pääse metsään. Arvostavat varmaan pientä kahvihetkeäkin.
Näin vanhuksen metsässä.
Poimi mustikkaa käsin ilman konetta.
On paljon niin taantumuksellisia että ei käytä konetta. Ovat vain jääräpäisiä. Kone on tätä päivää.
Eivät vaurioita varpua, eivätkä kerättävää marjaa.
On myös ajassa olevia vanhuksia. Käyttävät helpottavia apukeinoja. Eräälläkin kovakuntoisella vanhuksella oli kännykässä karttasovellus mikä näytti hänen mutkittelevan reittinsä. Erittäin hyvä suolla, kun näkee mistä on jo mennyt, ja voi minimoida turhaa kävelyä.
ap
Minkä ikäisiä olivat kun saivat arvonimen "vanhus"?
Kas tietenkin unohtui: marjat kuluvat pääasiassa smootieihin, eli noin 1 l sekalaisia marjoja (mansikkaa, aroniaa, herukkaa, kourallinen jotain muuta) ja iso lusikallinen viherjauhetta, kaurahiutaleita (tai nyt on ruisleseitä, kun olivat halpoja) ja vanilijajukurttia. Välillä heitän sekaan myös raparperiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vie marjoja vanhuksille, jotka eivät enää pääse metsään. Arvostavat varmaan pientä kahvihetkeäkin.
Näin vanhuksen metsässä.
Poimi mustikkaa käsin ilman konetta.
On paljon niin taantumuksellisia että ei käytä konetta. Ovat vain jääräpäisiä. Kone on tätä päivää.
Eivät vaurioita varpua, eivätkä kerättävää marjaa.
On myös ajassa olevia vanhuksia. Käyttävät helpottavia apukeinoja. Eräälläkin kovakuntoisella vanhuksella oli kännykässä karttasovellus mikä näytti hänen mutkittelevan reittinsä. Erittäin hyvä suolla, kun näkee mistä on jo mennyt, ja voi minimoida turhaa kävelyä.
ap
Minkä ikäisiä olivat kun saivat arvonimen "vanhus"?
Mustikkaa poimiva nainen ja suolla ollut kovakuntoinen äijä olivat n. 75 vuotiaita. Joka tapauksessa he olivat yli 70v. Kummallakaan ei ollut ylimääräistä rasvaa kehossa. Kovakuntoinen tuo nainenkin oli, mutta en sitä hoksannut sanoa, ja ei ollut yhteistä "näkemisen historiaa". Tuon äijän olin nähnyt suolla aiemminkin menemässä kovaa tahtia.
ap
Vierailija kirjoitti:
En tiedä hyviä marjamaita,,kukaan ei kerro ja lisänä laiskuus ja hyttysinho. Niinpä ostan marjani ja hyviä mustikoita sainkin viime kesänä eläkeläispariskunnalta, joka myi valmiiksi rasioitua mustikkaa Tori.fi:ssä. Eihän marjat ja sienet säily edes hyvinä pakkasessa vuositolkulla! Kohtuus kaikessa ja ahneudessakin. Varmasti menee poimittuna kaupaksi mutta onko ap:lla se vaiva, ettei raski edes myydä muille, kun on nikn ahne omille marjoille?!
Mene metsään. Pikku hiljaa ne marjamaat löytyvät. Sitä parempi tietysti mitä lähempänä ovat. Autolla ajo kannattaa minimoida, vaikka vähiten turhaa se ajo on jos marjaan ajaa.
Ota Facebookissa selville samanhenkisiä ja menkää yhdessä metsään vaikka joka viikonloppu. Luo myös yhteisöllisyyttä. Hommaa joku verkkopäähine, ettei hyttyset syö ja ei se niin vaarallista ole vaikka hiukan syövätkin.
ap
Mä odotan ja katson ensin tuleeko uutta mustikkaa ollenkaan. Sitten vasta hilloan vanhan sadon jämät. Mustikkahilloa käytän talvella mustikkapiirakkaan tai soppaan.
Mulle myös marjastaminen on todellinen nautinto:)
Vierailija kirjoitti:
Ota Facebookissa selville samanhenkisiä ja menkää yhdessä metsään vaikka joka viikonloppu. Luo myös yhteisöllisyyttä. Hommaa joku verkkopäähine, ettei hyttyset syö ja ei se niin vaarallista ole vaikka hiukan syövätkin.
ap
Tai sitten on. Hyttysille voi olla vakavasti allerginen, ja toisille hyttysten puremista tulee paiseita, jotka paranevat todella hitaasti.
Nimimerkillä meillä on enemmän hyttysiä kuin Tornionjokilaaksossa...
Jos jollain olisi vielä sanottavaa.
ap
Vierailija kirjoitti:
Mä odotan ja katson ensin tuleeko uutta mustikkaa ollenkaan. Sitten vasta hilloan vanhan sadon jämät. Mustikkahilloa käytän talvella mustikkapiirakkaan tai soppaan.
Mulle myös marjastaminen on todellinen nautinto:)
Kuulemma nyt on marjaa tulossa, vaikka eipä niihin ennusteisiin voi luottaa. Pari vuotta sitten LUKE ilmoitti ettei mustikkaa tule. Onneksi en uskonut ja poimin yhdestä paikasta 10 sangollista elämäni parasta mustikkaa. Oli todella makeaa.
Siinä tulee niin hyvä fiilis kun on saanut sen sankonsa täyteen. Tekisi mieli takoa rintaa:)
ap
Mulla on myös sitä ongelmaa, että tykkään liikunnasta vain jos siinä on joku luonnollinen syy, kuten marjojen poimiminen. En todellakaan laske syyksi joku ulkonäön takia liikkuminen. Ja sitten innostun aina keräämään liikaa marjoja ja sieniä, tungen niitä sukulaisille ja työkavereille kun mulla on niitä ihan liikaa.
Vierailija kirjoitti:
Säästä hyvä ihminen polviasi ja lonkkiasi ja rajoita tuota kyykkimistä. Nivelissä tulee liikemäärät täyteen ja ne kuluvat vanhemmiten. Ei ihmisvartaloa ole luotu tuollaiseen. Tai maratooniin.
Jos ihmiskroppa johonkin on tarkoitettu niin luonnontuotteiden keräily ruuaksi ja pitkänmatkanjuoksu (väsytysmetsästys) ovat kyllä siellä listan kärjessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Säästä hyvä ihminen polviasi ja lonkkiasi ja rajoita tuota kyykkimistä. Nivelissä tulee liikemäärät täyteen ja ne kuluvat vanhemmiten. Ei ihmisvartaloa ole luotu tuollaiseen. Tai maratooniin.
Jos ihmiskroppa johonkin on tarkoitettu niin luonnontuotteiden keräily ruuaksi ja pitkänmatkanjuoksu (väsytysmetsästys) ovat kyllä siellä listan kärjessä.
Valitettavasti noin on. Molempia inhoan syvästi (etenkin marjastusta), mutta niin vaan ihmiskroppa nimenomaan toimii noissa hommissa.
Siinä tulee niin voimaantunut fiilis, kun on täyden ämpärin kanssa katselemassa Suomen luontoa. Sitten autolle ja nähdä kuinka autot täynnä perheitä menossa hikisinä kuka minnekin linnanmäelle ja tykkimäelle pikkuiset takapenkeillä huutaen täyttä kurkkua, kun on niin kuuma.
Siitä sitten kotiin ja perata terveelliset omin käsin poimitut marjat.
Tulee niin voimaantunut fiilis.
ap