Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Uusi suhde ja koira

Vierailija
11.06.2014 |

Olen seurustellut poikaystäväni kanssa nyt reilut yhdeksän kuukautta ja puhumme yhteenmuuttamisesta. Miehellä on koira. Minä en ole koskaan halunnut koiraa, mutta ei minulla mitään niitä vastaan ole, ihan mukavia otuksia. Lähinnä en ole koiraa halunnut siksi, että niiden kanssa pitää viettää niin paljon aikaa ja esimerkiksi ulkoilutuksen tulee olla säännöllistä. Haluaisikin nyt kuulla mielipiteitä siitä, miten koiranhoito uudessa suhteessa tulisi hoitaa. Lasketaanko se mielestänne jaettavaksi kotityöksi, vai onko minulla mahdollisuus vedota siihen, että koira on miehen ja hän huolehtii siitä? Toki voin siis koiraa ulkoiluttaa ja ruokkia, mutta omasta mielestäni ikäänkuin apuna miehelle, ei säännöllisenä velvollisuutena. Onko muilla kokemuksia?

Kommentit (6)

Vierailija
1/6 |
11.06.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä se yleensä menee niin, että saat elää siivellä. Koiranomistaja mielellään huolehtii jatkossakin koirastaan ja haluaa ulkoiluttaa siyä, kuten on aina tehnyt. Toimit ns. apukäsinä eli jos tulet aikaisemmin töistä kotiin, viet koiran lyhyelle pissalenkille ja annat ruokaa. Samoin jos huomaat veden loppuneen, täytät kupin, vaikka mies olisi kotona. Ei siis hätää.. :)

Vierailija
2/6 |
11.06.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulla on neljä koiraa. On myös puoliso jonka "luvalla" olen koirat hankkinut. Ne koirat ovat minun mutta tottakai miehen on "pakko" osallistua niiden hoitoon esim silloin kun en ole kotona- ruokkimalla, käyttämällä ulkona tai siivoamalla sotkut. Siksi katsonkin että koirat ovat sellainen harrastus jota ei voi harrastaa ellei toinen parisuhteen osapuoli ole valmis osallistumaan jotenkin myös ja tykkää koirista. Päävastuu on kuitenkin minulla. Ruokinta, kouulutus, ulkoilutus, terveydenhoito ym. Koska koirat karvaavat paljon niin myös mun tehtävä on imuroida useammin kuin miehen.

Ei voisi kuvitellakaan että meillä olisi pentu ja mun ollessa töissä mies ei sitä ruokkisi, ulkoiluttaisi tai siivoaisi pissoja. Koirallisen ihmisen kanssa yhteen mennessä jotain "vastuuta" joutuu pakosta ottamaan myös koirasta. Mutta esim kun ollaan kotona molemmat ja joku koirista on kuralla niin minä siivoan, minä käytän ripuloivan koiran ulkona yöllä, miehen tehtävä se ei silloin ole

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/6 |
11.06.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä on aina ollut niin, että koska koirat ovat minun, ne ovat minun harrastukseni, minä yksin huolehdin niistä. Vain äärimmäisissä hätätapauksissa, tyyliin että olen vuoteenomana tai sairaalassa, mies osallistuu koiranhoitoon. Muuten hoidan kaiken yksin. Minulla on 2 koiraa. Uusia en näiden jälkeen ota, juuri syystä että mies ei oikein koirista pidä ja on aika raskasta olla yksin vastuussa koirista kun käy täysipäiväisesti töissäkin.

Vierailija
4/6 |
11.06.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minulla oli koira kun muutimme puolisoni kanssa yhteen, mieheni taas ei tykännyt koirista yhtään aiemmin. En olisi muuttanut hänen kanssaan yhteen, jos ei olisi ollut molemmille selvää, että hän osallistuu koiran hoitamiseen yhtä lailla kuin minäkin. Elämämme on yhteinen, taloutemme on yhteinen, kaikki omaisuutemme on yhteistä ja tottakai jos haluamme olla yhdessä, tulee asiat (myös ne epämieluisat!!) hoitaa yhdessä tasapuolisesti.

 

Jos mies ei ihan oma-alotteisesti olisi valmis ottamaan yhteisessä elämässämme vastuuta niistä asioista, jotka nyt väkisin tulee minun mukanani jos minun kanssani haluaa olla, en olisi alkanut vakavaan suhteeseen. Ihan kuten minäkin olen valmis ottamaan vastuuta ja kantamaan osani hänen mukanaan tulevista "taakoista". Enkä tee sitä todellakaan vastahakoisesti eikä hän osallistu koiramme (kyllä, nykyisin meidän koira, ei minun koira) hoitamiseen vastahakoisesti -osallistumme toistemme asioihin, niin hyviin kuin huonoihinkin, mielellämme, autamme toisiamme mielellämme ja olemme onnellisimpia kun saamme toimia yhdessä ja auttaa toisiamme. Olemme parisuhteessa siksi, että haluamme olla toistemme kanssa, juuri tällaisina kuin olemme, huonoine ja hyvine puolinemme ja lisinemme.

 

Mutta jos miehelle sopii, että sinä et ota vastuuta hänen koirastaan, niin ei kai siinä ole mitään ihmeellistä. Minä en suostuisi järjestelyyn, jossa esim. kotona lomalla oleva mies ei hoitaisi koiran aamu- ja päivälenkkejä sellaisina päivinä kun minä käyn töissä. Ihan kuten en suostuisi siihenkään, että yhteisessä taloudessa joutuisin hoitamaan aina tietyt kotityöt vaikka yksin, vaikka miehellä olisi enemmän aikaa ja sopivampi sauma tehdä ne. Yhteisessä elämässä yhteiset vastuut.

Vierailija
5/6 |
11.06.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Täytyy nyt sanoa onnellisena monen jo menneen ja nykyisten koirien omistajana että koira on perheenjäsen. Molempien täytyy haluta että se kulkee mukana. On vähän kuin lapsi..minulla on myös lapsia nyt isoja mutta sanon suoraan että koirien hoito on vaatinut enemmän kuin lasten! Kuraa ja hiekkaa tulee kun koirat möyrii ulkona, harjata saa mutta pesua en harrasta koska se ei tee hyvää koiran iholle, toki vatsanalus suihkautusta joskus jos ihan kurassa. Ja karvaa on joka paikassa.

Myös se kannattaa miettiä etukäteen jos tulee lapsia mitä sitten?

Vierailija
6/6 |
11.06.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mä olen sitä mieltä, että sun oikeus on saada olla auttavana kätenä.