Lue keskustelun säännöt.
Kun olin nuori, olisin saanut helposti suhteen - nykyään sellainen on lähes mahdotonta
19.06.2021 |
Olen nyt neljänkympin hujakoilla ja minua ihan oikeasti luullaan paljon nuoremmaksi usein ja ihan kosmetologit ja meikkaajat ym. luulevat. Se romahdus tosin tapahtui jo paljon aiemmin ja siinä alta kolmenkymmenen vuoden paikkeilla (tuolloinkin näytin ikäistäni nuoremmalta). Teininä ja parikymppisenä näytin hieman ikäistäni vanhemmalta kuitenkin eli 18-vuotiaana luultiin vähän päälle parikymppiseksi jne. Ongelma on se, että olen siltikin liian vanhan ja epäseksikkään näköinen miehille nykyisin.
Itsetuntoni on aina ollut heikko ja seksiehdotuksia tuli kuitenkin paljon, kun olin nuorempi, alle kolmekymppinen. Olin kuitenkin aina kiinnostunut vain parisuhteesta jonkun itseni tyyppisen miehen kanssa. Niitä itseni tyyppisiä miehiä ei sitten vain koskaan tullut vastaan, joten menetin neitsyyteni 23-vuotiaana miehelle, jota luulin sielunkumppanikseni, mutta hän pettikin jatkuvasti. Sinnittelin silti kolmekymppiseksi hänen kanssaan.
Kolmekymppisenä löysin kaksi uutta suhdetta melko vaivattomasti, mutta sen jälkeen ei enää kukaan ole kiinnostunut minusta. Ei, vaikka olen nyt käynyt treffeillä yhden kanssa 2019, yhden toisen kanssa 2020 ja tänä vuonna kävin yhden kolmannen kanssa (ei ollut mitään fyysistä koskaan, vain kahvilatreffit). En ollut itse kiinnostunut myöskään heistä, mutta heille olin totaalisen epäkiinnostava itse ja asia kävi selväksi.
Mielestäni on kieroa vedota naisen hedelmällisyyteen, kun sanotaan yli kolmekymppisiä ei-haluttaviksi. Eivät ne aiemmatkaan miehet halunneet lapsia kanssani, vaikka olin nuori. Se ensimmäinen monivuotinen miesystäväni ei halunnut missään nimessä lapsia tai perhettä, vaikka hän itse oli minua reilusti vanhempi. Ja viimeisin miesystäväni oli myös erittäin vastahakoinen. Nyt sitten kukaan ei halua minua lainkaan ja tekosyy on hedelmällisyyyteni aleneminen tilastotasolla, vaikka eivät he nuoruuteni miehet myöskään perhettä halunneet, ainakaan hän, jonka kanssa vietin ikävuodet 23-30. Mikä logiikka tässä siis on taustalla?
Kommentit (14)
Vierailija kirjoitti:
Kuule Pertti, taustalla on sinun oma höpöhöpö-logiikkasi. 1/5
Ei ole höpöhöpöä ja olen nainen. Tuo on elävää elämää ja omia kokemuksiani elämästä. Ihan rehellisesti puhun.
T. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja lässynpälä:)
Tämä on miehen kirjoittava huono provo.
Ei kukaan jaksa olla suhteessa tommosen jaarittelijan kanssa.
Arvaa kaks kertaa luinko postaustasi loppuun asti?
Olet siis käynyt kolmen miehen kanssa treffeillä kolmen vuoden sisään? Anteeksi nyt, mutta tuo ei kerro siitä, ettet kelpaisi vaan siitä, ettei kumppani aina tule vastaan siten että ensimmäinen jonka kanssa menee treffeille, on se sopiva. Jos kaikki me luovuttaisimme noin nopeasti niin pariutuneita ei paljon olisi.
Mistä löysit nämä miehet? Jos netistä tai Tinderistä niin monet käyvät treffeillä lukuisten ihmisten kanssa ennen kuin sopiva löytyy. Jos et itse kiinnostunut miehistä niin miksi se edes vaivaa, etteivät hekään kiinnostuneet sinusta? Ei suhdetta olisi silloinkaan syntynyt vaikka miehet olisivat tykästyneet.
Olen itse 29v nainen ja esim itse kävin netin kautta treffeillä parin vuoden sisään kymmenen miehen kanssa ennen kuin löytyi sopiva ja sitäkin pidän nopeana. Kyse on kuitenkin pitkälti sattumasta.
Joo mäkin ajattelen et sun suurin ongelma kertomasi perusteella "en kelpaa"-asenteen lisäksi on odottaa, että yhdet treffit per vuosi olisi riittävä tahti tutustua uusiin ihmisiin, mikäli oikeasti haluat parisuhteen. Kaikki ei sovi yhteen kaikkien kanssa! Itse olen löytänyt uusia suhteita monen ikäisenä, viimeisimmän eli nykyisen vähän alta nelikymppisenä. Näytän ikäiseltäni ja olen aina ollut lievästi ylipainoinen mutta kuitenkin naamastani ihan sievä, en niin nätti että olisi juuri tultu kadulta iskemään. Miehet ovat kuitenkin kehuneet mua viehättäväksi ja iloiseksi ja hauskaksi ja että viihtyvät seurassani, toki vain ne itseni tyyppiset miehet joiden kanssa suhteita on sitten syntynytkin. Aina kun olen toivonut suhdetta, olen ryhtynyt hommiin asioiden edistämiseksi ja tehnyt nettitreffi- tai tinderprofiilin ja sitten tosiaan kirjoitellut miehille ja tapaillut heitä kunnes on sopiva tullut vastaan. Välillä on löytynyt nopeasti, välillä mennyt pitempi aika sinkkuna. Olen saanut ja antanut pakkeja, aina ei osu mielenkiinto yksiin. Tunnen itseni aika hyvin ja tiedän, että mulla on parisuhteeseen paljon tarjottavaa ja henkistä pääomaa, uskon olevani kiinnostava ihminen ja kumppani itseni tyyppisille miehille ja olen aika hyvä tunnistamaan heitä. Ei ole väliä kiinnostuuko kuka tahansa mies musta vai ei, yksi samanhenkinen riittää. Ja kuten edellä todettiin, sattumalla on myös iso osuus siinä milloin sopiva tulee vastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siinä on se logiikka tietenkin, että miehet haluavat seksiä parikymppisen kanssa.
Hedelmällisyys = seksuaalinen haluttavuus.
N
Iässäsi ei ole mitään vikaa. Ihmiset löytävät toisiaan kaikenikäisinä. Ongelma on muualla. Huono itseluottamus ei ainakaan auta, ja mikä on tämä yhdet treffit vuodessa juttu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ongelma ole sinussa, vaan siinä että ikäisesi ovat pariutuneet.
Mikä tuo ajatus sielun kumppanista oli?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Myös maailma on muuttunut. Yhä useampi valitsee elää sinkkuna ja kevytsuhteiden varassa. Toki moni ns alempitasoinen mies ottaisi sinutkin mielellään naisekseen, mutta sinua ei välttämättä kiinnosta pienipalkkainen Ylöjärvellä asuva duunaripoikamies, joka harrastaa kaljalla käyntiä kavereiden kanssa ja kalastusta.
Vierailija kirjoitti:
Myös maailma on muuttunut. Yhä useampi valitsee elää sinkkuna ja kevytsuhteiden varassa. Toki moni ns alempitasoinen mies ottaisi sinutkin mielellään naisekseen, mutta sinua ei välttämättä kiinnosta pienipalkkainen Ylöjärvellä asuva duunaripoikamies, joka harrastaa kaljalla käyntiä kavereiden kanssa ja kalastusta.
Mene nyt peiton alle siitä tasoteoriasi kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotkut pitävät tärkeänä sitä, että kumppanilla on samanlainen päivärytmi (tai unirytmi) kuin hänellä itsellään. Voihan se helpottaa arkea, jos hereillä ollaan samoihin aikoihin.
Kun sitten kukin vanhenemme tahoillamme, näiden sopivien, vapaana olevien kumppaniehdokkaiden määrä laskee. Itsestäsi riippumattomista syistä.
Isoäitini sai isäni 42 vuotiaana, isoisän ollessa tuolloin 55-vuotias. Siihen mennessä oli kohdattu myös menetyksiä.
Yleensä miehet muodostavat perheen, kun heillä on työpaikka. Se voi tosin johtua siitä, että työpaikan omaava mies on naisten silmissä kiinnostavampi.
Ei sun ikä oo este parisuhteelle, se on, ettet tapaa tarpeeksi ihmisiä.
Jos oikeesti ajattelet olevasi liian vanha ikäisilles miehille niin iske joku viriili pappa, varmaan kelpaa.
Kuule Pertti, taustalla on sinun oma höpöhöpö-logiikkasi. 1/5