En halua seurustella mutta kaipaisin ihan vain lomanviettoja miesten kanssa ja seksikumppania.

huonoja*

-ap

minkäläine pinppi?

Jos nykyinen suhde kaatuisi, itsekin haluaisin vain ystävyyssuhteen seksillä. En enää jaksaisi jakaa taloutta ja asuntoa kenenkään kanssa.

Minäkin haluan sunnuntai tyttöystävän jonka kanssa heilutella peittoa pari kertaa viikossa. En todellakaan haluaisi nalkuttavaa palloa jalkaani.

Hyvä, että täällä ollaan samoilla linjoilla. Jo ehdin ajattelemaan, että minua pidetään kylmänä hyväkikäyttäjänä. Olen kuitenkin mielestäni hyvää seuraa, rentoa ja osaan tehdä ruokaa, nautin juomista ja seksistä sekä hyvistä keskusteluista. Niistä syvällisemmistäkin. Kanssani voi vain olla. 

Jostain syystä parisuhteet vain ovat todettu niin hankalaksi. Pitää olla koko ajan rajoja asettamassa ja sitten toisaalta, jompi kumpi pahoittaa mielensä milloin mistäkin. Rentous alkaa väistyä ja sitten sitä vain yritetään säilyttää illuusio ihanasta parisuhteesta. Toki se on ihanaa mutta siinä huomaamattakin alkaa tai ainakin minä alan elämään liikaa toisten ehdoilla. Siinä ei ole käynyt hyvin tähän mennessä. Ei ollenkaan. 

Oletteko löytäneet ja mistä tällaista ystävyyttä vain?

-ap 

Vierailija kirjoitti:

Lähdetkö heittelemään mölkkyä, nauttimaan cidukkaa ja zipsejä ja rakastelemaan kanssani tänään?

Juuri tällainen kelpaisi mutta vähemmän lipevässä muodossa :) Kaveruutta ja jos on kemiaa, niin sitten sitä seksiäkin, muuten siitäkin on hyvä fiilis kaukana. 

-ap 

Vierailija kirjoitti:

Hyvä, että täällä ollaan samoilla linjoilla. Jo ehdin ajattelemaan, että minua pidetään kylmänä hyväkikäyttäjänä. Olen kuitenkin mielestäni hyvää seuraa, rentoa ja osaan tehdä ruokaa, nautin juomista ja seksistä sekä hyvistä keskusteluista. Niistä syvällisemmistäkin. Kanssani voi vain olla. 

Jostain syystä parisuhteet vain ovat todettu niin hankalaksi. Pitää olla koko ajan rajoja asettamassa ja sitten toisaalta, jompi kumpi pahoittaa mielensä milloin mistäkin. Rentous alkaa väistyä ja sitten sitä vain yritetään säilyttää illuusio ihanasta parisuhteesta. Toki se on ihanaa mutta siinä huomaamattakin alkaa tai ainakin minä alan elämään liikaa toisten ehdoilla. Siinä ei ole käynyt hyvin tähän mennessä. Ei ollenkaan. 

Oletteko löytäneet ja mistä tällaista ystävyyttä vain?

-ap 

Vaikeeta se on. Mulla on kokemus, että miehet eivät helposti ystävysty sillä tavalla, että noudattaisivat kohteliaita ystävyyteen kuuluvia juttuja. Yksi vaan hävisi ja ajattelin että kuolikohan se. Pitkän ajan päästä ilmestyi ja mainittuani olleeni ihmeissäni ja huolissaan, alkoi ulina ettei ole luvannut mulle mitään ja muuta shittiä. Totesin et en kyllä minäkään ja laitoin välit poikki.

Vierailija kirjoitti:

kaipais kans vähän naista keneltä sais pillua aina kun haluttais,ja kuka ajais mut kaljakauppaan kun oon ite niin krapulassa yms..se olisi ihan  täydellinen suhde naisen kanssa ;)

Siis mene naimisiin.

No vaikka sieltä tinderistä. Tai baarista, harrastuksista, netin harrasteryhmistä, tai missä tahansa nyt ihmiset tutustuvat toisiinsa. Tuollaiset FWB tai kevytsuhteet ovat nykyään ihan normaali juttu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä, että täällä ollaan samoilla linjoilla. Jo ehdin ajattelemaan, että minua pidetään kylmänä hyväkikäyttäjänä. Olen kuitenkin mielestäni hyvää seuraa, rentoa ja osaan tehdä ruokaa, nautin juomista ja seksistä sekä hyvistä keskusteluista. Niistä syvällisemmistäkin. Kanssani voi vain olla. 

Jostain syystä parisuhteet vain ovat todettu niin hankalaksi. Pitää olla koko ajan rajoja asettamassa ja sitten toisaalta, jompi kumpi pahoittaa mielensä milloin mistäkin. Rentous alkaa väistyä ja sitten sitä vain yritetään säilyttää illuusio ihanasta parisuhteesta. Toki se on ihanaa mutta siinä huomaamattakin alkaa tai ainakin minä alan elämään liikaa toisten ehdoilla. Siinä ei ole käynyt hyvin tähän mennessä. Ei ollenkaan. 

Oletteko löytäneet ja mistä tällaista ystävyyttä vain?

-ap 

Vaikeeta se on. Mulla on kokemus, että miehet eivät helposti ystävysty sillä tavalla, että noudattaisivat kohteliaita ystävyyteen kuuluvia juttuja. Yksi vaan hävisi ja ajattelin että kuolikohan se. Pitkän ajan päästä ilmestyi ja mainittuani olleeni ihmeissäni ja huolissaan, alkoi ulina ettei ole luvannut mulle mitään ja muuta shittiä. Totesin et en kyllä minäkään ja laitoin välit poikki.

Niin että miehiä piti päästä taas haukkumaan. Jos kerran kaikki miehet ovat epäkohteliaita ääliöitä, niin miksi edes haluaisit heidän seuraansa?

Minulla ei tuollaisia kokemuksia ole miehistä eikä naisista, mutta minä pidänkin ihmisiä ihmisinä ja yksilöinä.

Tullut tässä sinkkuillessa samaan tulokseen ja minulla olikin yksi hyvä fwb suhde. Teimme reissuja ja vietimme aikaa yhdessä. Julkisilla paikoilla muut varmaan olettivat meidän olevan pariskunta, koska käyttäydyimme kuin pariskunnat käyttäytyvät koskien ja pussaillen. 

Kun erosin minulle jäi kesämökki. Se veti satunnaisia deittejä kuin hunaja kärpäsiä. Sovimme ruuat, juomat, lakanat, pyyhkeet sun muut etukäteen. 

JOs joku ei kiinnostanut sekin oli ok. Minulla oli mökillä tilaa yövyttää muissakin huoneissa. 

Ongelmia ei tullut kenenkään kanssa, ellei joku ihan hirveästi ihastunut ja halusi pitää yhteyksiä tapaamisen jälkeenkin. 

Miehistä oli kiva olla maalla, eikä kukaan passuuttanut itseään. Osasivat lämmittää saunan, puhdistaa tuhkaluukut yms. 

Siihen  elämään  kuitenkin kyllästyy jo yhden kesäkauden jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on kokemus, että miehet eivät helposti ystävysty sillä tavalla, että noudattaisivat kohteliaita ystävyyteen kuuluvia juttuja. Yksi vaan hävisi ja ajattelin että kuolikohan se.

Omassa kaveriporukassa voimme olla kuukausia tai vuosiakin tapaamatta tai edes viestimättä, jollei ole ihmeempää asiaa. Kuitenkin kun tapaamme, niin jutut jatkuu kuten ovat jatkuneet kohta 30 vuotta. 

Olinkin itseasiassa tinderissä puoli vuotta sitten. Olin jo unohtanut kuinka helppoa tavallaan tuollaisen ystävyyden saaminen olikaan nyt kun miettii. Olin vain niin väsynyt erosta ja kaipasin kavereita, joten en ole noteerannut sitä tästä näkökulmasta mitä nyt tavoittelen. 

Paljon oli sellaisia, joihin ei jaksanut tutustua alkuunsakaan. Sitten oli myös niitä, joiden kanssa oli todella mielenkiintoista keskustella ja sainkin jonkinlaista kaveruutta aikaiseksi. Kohteliaita ja kiinnostavia miehiä, jotka osasivat keskustella. Oli aika huikeaa ja edelleen olen satunaisesti yhteydessä somen kautta, kysellään vain kuulumisia mutta osa on alkaneet jo seurustelemaan. 

Se oli niin ihanaa kun porukka luotti ja kertoi myös arempia asioitaan, joidenkin kanssa on helppo saada yhteys aikaiseksi jos haluaa ja osaa lukea rivien välistä ihmistä. Tinderissäkin se näköjään on mahdollsista. 

Joo, taidan liittyä tinderiin jos vielä tämän kesän aikana pääsisi nauttimaan hyvästä seurasta vailla suurempia odotuksia. 

-ap 

Vaikeeta se on. Mulla on kokemus, että miehet eivät helposti ystävysty sillä tavalla, että noudattaisivat kohteliaita ystävyyteen kuuluvia juttuja. Yksi vaan hävisi ja ajattelin että kuolikohan se. Pitkän ajan päästä ilmestyi ja mainittuani olleeni ihmeissäni ja huolissaan, alkoi ulina ettei ole luvannut mulle mitään ja muuta shittiä. Totesin et en kyllä minäkään ja laitoin välit poikki.[/quote]

Niin totta! Lähtökohtaisesti Tinderissä kelpaa vain vakavaa suhdetta haluava nainen, vaikka mies selvästi haluaa vain pelailla. Sitten on nämä FWB-jutut, joista puuttuu kuitenkin kokonaan se friends-osuus. Olen sentäs jo viisikymppinen, mutta silti vaikuttaa touhu menevän vain kummallisemmaksi...

Tinder ja Alaston Suomi.

Onnea valitsemallesi tielle. Ei kaikkia seksihurjastelumielitekoja tarvitse kaikille jakaa yleiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Hyvä, että täällä ollaan samoilla linjoilla. Jo ehdin ajattelemaan, että minua pidetään kylmänä hyväkikäyttäjänä. Olen kuitenkin mielestäni hyvää seuraa, rentoa ja osaan tehdä ruokaa, nautin juomista ja seksistä sekä hyvistä keskusteluista. Niistä syvällisemmistäkin. Kanssani voi vain olla. 

Jostain syystä parisuhteet vain ovat todettu niin hankalaksi. Pitää olla koko ajan rajoja asettamassa ja sitten toisaalta, jompi kumpi pahoittaa mielensä milloin mistäkin. Rentous alkaa väistyä ja sitten sitä vain yritetään säilyttää illuusio ihanasta parisuhteesta. Toki se on ihanaa mutta siinä huomaamattakin alkaa tai ainakin minä alan elämään liikaa toisten ehdoilla. Siinä ei ole käynyt hyvin tähän mennessä. Ei ollenkaan. 

Oletteko löytäneet ja mistä tällaista ystävyyttä vain?

-ap 

Itselläni on samat toiveet, mutta elämäntilanne silleesti eri, että olen eronnut 40v ja 2 lasta. Enää en halua asua kenenkään kanssa tai muutenkaan liian sitovaa juttua.

Sun kannattaa miettiä, että mitkä toiveet sulla on pitemmän päälle? Haluatko lapsia ja haluatko ne ns. ydinperheeseen? Vai hankitko yksin, jos lapsia haluat?

Parisuhteen pitäisi aina myös antaa, ei ottaa. Ja tämä ei ainakaan itselläni toiminut, joten parempi yksin. 

Vierailija kirjoitti:

huonoja*

-ap

Ari Pekka taas vauhdissa

Vierailija kirjoitti:

Kun erosin minulle jäi kesämökki. Se veti satunnaisia deittejä kuin hunaja kärpäsiä. Sovimme ruuat, juomat, lakanat, pyyhkeet sun muut etukäteen. 

JOs joku ei kiinnostanut sekin oli ok. Minulla oli mökillä tilaa yövyttää muissakin huoneissa. 

Ongelmia ei tullut kenenkään kanssa, ellei joku ihan hirveästi ihastunut ja halusi pitää yhteyksiä tapaamisen jälkeenkin. 

Miehistä oli kiva olla maalla, eikä kukaan passuuttanut itseään. Osasivat lämmittää saunan, puhdistaa tuhkaluukut yms. 

Siihen  elämään  kuitenkin kyllästyy jo yhden kesäkauden jälkeen.

Puhdistaa tuhkaluukut! Vai semmoisia miehiä :D