Missä iässä huomasit itsessäsi ensimmäisen kerran rupsahtamisen merkkejä?
Omalla kohdallani tämä väistämätön tosiasia tapahtu 35-vuotiaana. Elämä on.
Kommentit (27)
42v. Pienet naururypyt tuli jo joskus aiemin mutta nyt alkaa naaman roikkumisen ensi merkit näkyä ja se onkin vaikeampi sulattaa.
46v. Olin työttömänä yli vuoden, lähiomaisilla murheita. Olin siihen asti sileäihoinen ja vain muutamia harmaita hiuksia. Aika nopsaan kasvojen iho muuttui sameaksi, harmaita alkoi puskea tupsuina jne. Ryppyjä ei nytkään ole suuremmin mutta iho ei ole heleä. Ehlkä kosmetologilla voisi alkaa käydä.
45- vuotiaana. Sitä ennen kunnon babyface. Kontrasti on niin melkoinen, että perässä on vaikea pysyä varsinkin kun mieli ja ajatus itsestä on nuorekas. En siis todellakaan enää oikeasti. Nyt olen 48 ja läskiä on ja kasvot juuri sen ikäiset kuin oikeasti olen.
Vierailija kirjoitti:
45- vuotiaana. Sitä ennen kunnon babyface. Kontrasti on niin melkoinen, että perässä on vaikea pysyä varsinkin kun mieli ja ajatus itsestä on nuorekas. En siis todellakaan enää oikeasti. Nyt olen 48 ja läskiä on ja kasvot juuri sen ikäiset kuin oikeasti olen.
Aika pitkälle pääsit, kun 45 ikävuoteen asti.
Faceliftiä tarttisin kyllä. Tuntuu että naama on valahtamassa tisseihin juuri tällä minuutilla. N41
Mitään äkkirupsahdusta ei ole missään vaiheessa tullut. Jotain ryppyjä on, mutta aika vähän, mutta eipä ole 80v äitinikään erityisen ryppyinen. Olen 51v.
35-vuotiaana kun laihdutin rasvat kropasta (jota oli reilusti). Kun kasvoista rasva lähti, se vanhetti kyllä selvästi. Mutta en kadu kyllä hetkeäkään. Mieluummin pari ryppyä silmäkulmissa kuin reilu ylipaino.
36-vuotiaana huomasin ekan kerran leuan ja kaulan ”taipeessa” pieniä ryppyjä. Siihen asti olin ihan babyface ja ikäistäni nuoremman näköinen. Nyt 42v ja alamäki on ollut aika jyrkkää, ihan ikäiseni näköinen olen ja vissiin enemmänkin :/
40-vuotiaana en näyttänyt enää nuorekkaalta. Eli olin ikäiseni näköinen. Harmittaa että sellainen kuulaus on kadonnut ihosta ja jotenkin kasvot eivät ole "selkeät" vaan sellaiset epämääräisen näköiset. Rypyt menettelis mutta on vaalea kirjava couperosaiho joka iän myötä on entistä kirjavampi jne.
Ihan ok näköisestä on tullut ruma keski-ikäinen akka.
Ihmisen rupsahtaminen alkaa n. 25v iässä ja sen jälkeen jokainen vuosi mennään kohti vanhuutta.
Jos ei tätä halua, pitäisi jättää elämä elämättä ja kuolla nuorena.
Ja nuorella iällä "rupsahtamiseen" vaikuttavat myös elämänlaatu, lepo ja yöunet, murheet ja huolet jne. Ja se kuuluu elämään.
Väkivaltaisen miehen takia menetin ulkonäköni ennenaikaisesti. Olin hullu kun en eronnut hänestä aikaisemmin mutta ajattelin että alaikäisten lasten takia täytyy yrittää kestää. Monet kerrat hän hakkasi minut niin mustelmille etten ensimmäisen kerran jälkeen peilistä itseäni katsoessani ollut uskoa kuinka paljon ihmiseen voikaan mahtua mustelmia. Pahinta oli kuitenkin se kun ex-mieheni löi minua erään erittäin raivoisan kohtauksen aikana kasvoihin niin kovaa että ne romahtivat. Kiitän joka päivä Luojaa siitä että sain lopultakin jostakin tarpeeksi voimia lähteä ja jättää entinen aviomieheni ja että mun ei enää tarvitse olla missään tekemisissä hänen kanssaan. Hyvät naiset, jo ensimmäinen lyönti on liikaa. Älkää olko niin tyhmiä kuin mitä mä olin. Lähtekää ajoissa!
Vierailija kirjoitti:
Väkivaltaisen miehen takia menetin ulkonäköni ennenaikaisesti. Olin hullu kun en eronnut hänestä aikaisemmin mutta ajattelin että alaikäisten lasten takia täytyy yrittää kestää. Monet kerrat hän hakkasi minut niin mustelmille etten ensimmäisen kerran jälkeen peilistä itseäni katsoessani ollut uskoa kuinka paljon ihmiseen voikaan mahtua mustelmia. Pahinta oli kuitenkin se kun ex-mieheni löi minua erään erittäin raivoisan kohtauksen aikana kasvoihin niin kovaa että ne romahtivat. Kiitän joka päivä Luojaa siitä että sain lopultakin jostakin tarpeeksi voimia lähteä ja jättää entinen aviomieheni ja että mun ei enää tarvitse olla missään tekemisissä hänen kanssaan. Hyvät naiset, jo ensimmäinen lyönti on liikaa. Älkää olko niin tyhmiä kuin mitä mä olin. Lähtekää ajoissa!
Kamalaa. Mitä sinulle kuuluu nyt? Ja toivottavasti ex-ukollesi kuuluu erittäin huonoa😡
Vierailija kirjoitti:
46v. Olin työttömänä yli vuoden, lähiomaisilla murheita. Olin siihen asti sileäihoinen ja vain muutamia harmaita hiuksia. Aika nopsaan kasvojen iho muuttui sameaksi, harmaita alkoi puskea tupsuina jne. Ryppyjä ei nytkään ole suuremmin mutta iho ei ole heleä. Ehlkä kosmetologilla voisi alkaa käydä.
60vuotiaana.Kun tajusin suhteeni loppu.Siihen sairauksia suruja.hautajaisia.laihtumisia jättänyt jälkensä.Mutta elämä en tuijota peiliin.Kaikime vanhenemme.Toki naaman ottaisin tyte aineet suoristaisi rypyt.Ei rahaa.Mutta elän olen jaksan elämää.
Parasta mitä vuodet ovat tuoneet on ikänäkö
Se on sitä kun ei näe eikä oikeastaan tahdokaan nähdä merkityksettömän pieniä asioita
Pätee niin peilikuvaan kuin omiin ja muiden vajavaisuuksiin. Vapautuu paljon energiaa oikeasti tärkeisiin asioihin, hyviin ihmissuhteisiin ja työ- ja kotirintamaan panostamiseen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
45- vuotiaana. Sitä ennen kunnon babyface. Kontrasti on niin melkoinen, että perässä on vaikea pysyä varsinkin kun mieli ja ajatus itsestä on nuorekas. En siis todellakaan enää oikeasti. Nyt olen 48 ja läskiä on ja kasvot juuri sen ikäiset kuin oikeasti olen.
Aika pitkälle pääsit, kun 45 ikävuoteen asti.
Todellakin. Olin aina todellinen babyface ja se otti itsetunnolle kovasti. Vähänpä tiesin siitä, mitä tuleman pitää. Nyt olisin onnellinen niistä ihmettelyistä ikääni kohtaan silloin aikaisemmin.
Kolmikymppisenä ei enää voinut dokata ihan joka viikko. Nelikymppisenä perse alkoi levitä ja tissit roikkua. 50 v jälkeen harmaita piti alkaa värjätä. Nyt 60 v olen hyvin rypytön ja painokin pysyy kurissa. Hymyilyttää useammin kun ei enää tarvitse välittää kenenkään mielipiteistä. Ja sehän kaunistaa kun on hyvällä tuulella.
Vierailija kirjoitti:
No meikäläisellä alkoi ilmestyä naururyppyjä silmien ympärysalueelle 25-vuotiaana
Hei, naururypyt ei kerro rupsahtamisesta, vaan eletystä hauskasta elämästä. On seksikkäätkin, en antaisi omiani pois. Hauskasti viel korostuu, kun kasvot kevyesti päivettyneet. Olen 60, muutama liikakilo tekee kasvoistani sileämmät, mutta täytyy pitää paino kohtullisena, ettei terveysongelmia koidu.
Leuan alla kaulassa ryppyrypäs, siitä voisin luopua, mutta onneksi on huivit keksitty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Väkivaltaisen miehen takia menetin ulkonäköni ennenaikaisesti. Olin hullu kun en eronnut hänestä aikaisemmin mutta ajattelin että alaikäisten lasten takia täytyy yrittää kestää. Monet kerrat hän hakkasi minut niin mustelmille etten ensimmäisen kerran jälkeen peilistä itseäni katsoessani ollut uskoa kuinka paljon ihmiseen voikaan mahtua mustelmia. Pahinta oli kuitenkin se kun ex-mieheni löi minua erään erittäin raivoisan kohtauksen aikana kasvoihin niin kovaa että ne romahtivat. Kiitän joka päivä Luojaa siitä että sain lopultakin jostakin tarpeeksi voimia lähteä ja jättää entinen aviomieheni ja että mun ei enää tarvitse olla missään tekemisissä hänen kanssaan. Hyvät naiset, jo ensimmäinen lyönti on liikaa. Älkää olko niin tyhmiä kuin mitä mä olin. Lähtekää ajoissa!
Kamalaa. Mitä sinulle kuuluu nyt? Ja toivottavasti ex-ukollesi kuuluu erittäin huonoa😡
Elämäni on nykyään hyvässä mallissa, kiitos kysymästä. En tarkkaan ottaen tiedä missä entinen aviomieheni tänä päivänä vaikuttaa. Lapsetkaan eivät ole isänsä kanssa missään tekemisissä vaikka en ole sitä heiltä kieltänyt ja vaikka hän ei koskaan ollut väkivaltainen lapsiamme kohtaan.
Miehenä aloin huomaamaan noin 33 vuotiaana, että kasvojen iho ei enää rusketu nätin tasaisesti vaan alkanut ilmaantumaan hyperpigmentaatiota ja uusia luomia. Taitaa iho viestiä, että tarpeeksi on saatu säteilyä.
No meikäläisellä alkoi ilmestyä naururyppyjä silmien ympärysalueelle 25-vuotiaana