Mitä itsesäälissä kieriskelevälle ihmiselle kuuluu sanoa ?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ohjaa omaan terveyskeskukseen. Saattaa olla masennus, jota ei itse tiedosta.

Ei suostu menemään

-ap

No sittenhän hän nauttii itsensä säälimisestä. Älä yritä puuttua siihen. Yhtä turhaa kuin yrittää saada alkoholisti raitistumaan. Niin kauan kuin itsesääli tuottaa enemmän mielihyvää kuin mielipahaa hän jatkaa itsensä säälimistä.

Kannattaa vaan irrottautua hänen ongelmastaan eikä kuuntelemalla vain yllyttää jatkamaan.

Mene Mannerheimin tielle. Saat julkisuutta sentään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä jos kokeilisit MYÖTÄTUNTOA ja lämpöä?

On kokeiltu. Monesti.

Tällä hetkellä on vaikeaa olla myötätuntoinen koska hän itse haukkuu muita ihmisiä ja miettii miten niillä surkimuksillakin menee paremmin kuin hänellä..

Kateus on siis hänen käynnissäpitävä voimavaransa. Se on ehtymätön, koska olipa itsellä miten hyvä tilanne tahansa aina on ihmisiä, joilla on vielä paremmin - ainakin kateellisen silmin katsottuna.

Vierailija kirjoitti:

Olen aivan toimeton, en tiedä mitä sanoa ihmiselle joka vaan synkistelee ja katkeroituu.

Tsemppaamiset ei auta. Tuntuu että mikään ei auta. Haluaa vaan maata surkeudessa. Monta vuotta jo.

-ap

Masentuneeltahan tuo ihminen kuulostaa, "itsesääli" on vain yksi oire sitä. Suostuttele ystävääsi lähtemään hakemaan apua itselleen ja jos ei lähde niin kerro lähteväsi mukaan vaikka saattamaan. Ellei sittenkään halua lähteä niin kerro seuraavaksi tekeväsi hänestä huoli-ilmoituksen. Siihen on viranomaisten pakko reagoida.

Onko kaverisi elämänhallinta muuten kunnossa?

En sano mitään. Lopetan yhteydenpidon, jos valitus on jatkuvaa. En tarvitse elämääni ihmisiä, joita pitää yksipuolisesti jatkuvasti tsempata ja kannatella. 

Vierailija kirjoitti:

En sano mitään. Lopetan yhteydenpidon, jos valitus on jatkuvaa. En tarvitse elämääni ihmisiä, joita pitää yksipuolisesti jatkuvasti tsempata ja kannatella. 

Olen toiminut samoin rahapulaa vuosikausia valittaneen entisen hyvän ystävän kanssa. Kyllästyin vailla itsekuria olevaan ihmiseen, joka ostelee yli varojensa verkkokaupoista vaatteita, kosmetiikkaa ja sisustustarvikkeita ja sitten valittaa "yllätyslaskuista".

Mitkään neuvot budjetin tekemisestä ja velkaneuvonnan verkkosivuille ohjaaminen eivät auttaneet. Viimeiset puoli vuotta tapaamisten ajasta kului 2/3 hänen kitinänsä kuuntelemiseen. Viimeinen pisara oli, kun vein hänet Lepaalle ihastelemaan kevään kukkia hänen pyynnöstään ja jouduin kuuntelemaan 2 tuntia valittamista.