Kertoisitko äidillesi sisarpuolesta?
Olen nyt 4-kymppisenä saanut tietää, että minulla on isän puolelta sisarpuoli, joka on minua vuoden nuorempi. Isäni on siis pettänyt äitiäni jo ollessani vauva. Vanhempani erosivat 25 vuotta sitten ja nykyään ovat tekemisissä vain esim lastenlasten synttäreiden myötä. Toki juttelevat kun törmäävät kaupungilla, mutta eivät pidä yhteyttä.
Isäni petti äitiä useasti heidän liiton aikana ja se on ollut kaikkien tiedossa, myös äidin. Se että minulla on sisarpuoli on kuitenkin pysynyt isän salaisuutena tähän mennessä.
Nyt mietin pitäisikö minun kertoa sisarpuolesta äidilleni? Äitini on minulle läheinen ja tunnen itseni kauheaksi ihmiseksi, kun salaan häneltä tämän, mutta pelkään kuinka äiti reagoi. Revinkö rikki vanhoja haavoja? Saanko vain pahaa aikaiseksi kertomalla? Äidin elämä ei käytännössä muuttuisi, koska he ovat jo eronneet, mutta kyllä se varmasti jollain tavalla vaikuttaisi äitiin.
Miten sinä tekisit? Onko kokemuksia vastaavasta?
Kommentit (65)
Kertoisin heti, koska harmittaisi tai voisi harmittaa joskus tulevaisuudessa, jos en olisi kertonut, eikä äiti saisi ikinä tietää.
Istun terassilla missä on paljon ihmisiä.
Kyllä kesä vaan on niin mukavaa aikaa🍺
Parempi kertoa. Ei mikään ylitsepääsemätön asia kuitenkaan ja yleensä totuus on paras.
Olet ehkä katsonut liikaa Kauniita ja Rohkeita 🤔
Oletko itse siis missään tekemisissä sisarpuolen kanssa? Jos et, antaisin asian olla. Muuten ehkä harkitsisin kertomista.
Kertoisin. Läheisiin väleihinne tulee joku rako jos salaat tämän asian. Ja mieti miltä äidistäsi tuntuu jos joskus myöhemmin saa tietää, ja sen että sinä olet tiennyt etkä kertonut. Muutenkaan tämä ei varmaan ole sellainen asia josta äitisi ei pääsisi kohtuudella yli vaikka kirpaisisikin. Erostakin kuitenkin noinkin kauan aikaa.
Kertoisin kyllä. Ja jos olisin äitisi niin haluaisin, että kertoisit. En haluaisi, että äidin ja tyttären välillä olisi tällaista salaisuutta. Sisarpuoli vaikuttaa myös perintöasioihin ja senkin vuoksi olisi hyvä tietää.
No oletko vain saanut asian tietoosi etkä muutoin ole yhteydessä sisarpuoleesi. Tässä tapauksessa en kertoisi. Jos olet tai haluat olla yhteydessä ja olet iloinen, että sinulle on ilmaantunut sisko, niin kertoisin. Varmaan äitisi päässyt yli kun erosta jo 25 vuotta, vaikka todennäköisesti hiukan kirpaisee.
Kertoisin toki. Eihän tuossa ole syytä olla kertomatta, etenkin kun vanhempasi ovat eronneet vuosikymmeniä sitten.
Vierailija kirjoitti:
Täh?
Ongelmia luetun ymmärtämisen kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Kertoisin kyllä. Ja jos olisin äitisi niin haluaisin, että kertoisit. En haluaisi, että äidin ja tyttären välillä olisi tällaista salaisuutta. Sisarpuoli vaikuttaa myös perintöasioihin ja senkin vuoksi olisi hyvä tietää.
Vaikka ei se kyllä sen äidin ja tyttären välisiin perintöasioihin mitenkään vaikuta, kun ei tuo sisarpuoli ole äidille mitenkään sukua.
Vierailija kirjoitti:
Kertoisin kyllä. Ja jos olisin äitisi niin haluaisin, että kertoisit. En haluaisi, että äidin ja tyttären välillä olisi tällaista salaisuutta. Sisarpuoli vaikuttaa myös perintöasioihin ja senkin vuoksi olisi hyvä tietää.
Miten perintöasiat äitiä liikuttaisi? Ei sisar ole mitään sukua tälle, eikä äiti tule isää perimään.
En kertoisi. Miksi aiheuttaa enää mielipahaa tonkimalla vanhoja asioita joille ei mitään kuitenkaan voi. Kai nyt ihmisillä voi jotain salaisuuksia olla vaikka oltaisiin läheisiä.
Sain parikymppisenä tietää, että minulla on itseäni kymmenen vuotta nuorempi sisarpuoli. Isäni kertoi vähän sen jälkeen kun sai itse tietää, oli ilmeisesti tavannutkin. Vanhempani olivat tässä vaiheessa jo eronneet. Äitini kuoli muutama vuosi myöhemmin, hänelle en tästä kertonut. Isäni kuoli siitä pari vuotta eteenpäin - valitettavasti sisarpuolesta en tiennyt kuin etunimen, joskus on mielessä ollut saikohan hän koskaan tietää miksi isäni sitten ei häneen pitänytkään yhteyttä.
Antaisin todellakin asian olla. Voi edelleen loukata äitiäsi. Menneet ovat menneitä.
Täh?