Lue keskustelun säännöt.
Kertoisitko äidillesi sisarpuolesta?
15.06.2021 |
Olen nyt 4-kymppisenä saanut tietää, että minulla on isän puolelta sisarpuoli, joka on minua vuoden nuorempi. Isäni on siis pettänyt äitiäni jo ollessani vauva. Vanhempani erosivat 25 vuotta sitten ja nykyään ovat tekemisissä vain esim lastenlasten synttäreiden myötä. Toki juttelevat kun törmäävät kaupungilla, mutta eivät pidä yhteyttä.
Isäni petti äitiä useasti heidän liiton aikana ja se on ollut kaikkien tiedossa, myös äidin. Se että minulla on sisarpuoli on kuitenkin pysynyt isän salaisuutena tähän mennessä.
Nyt mietin pitäisikö minun kertoa sisarpuolesta äidilleni? Äitini on minulle läheinen ja tunnen itseni kauheaksi ihmiseksi, kun salaan häneltä tämän, mutta pelkään kuinka äiti reagoi. Revinkö rikki vanhoja haavoja? Saanko vain pahaa aikaiseksi kertomalla? Äidin elämä ei käytännössä muuttuisi, koska he ovat jo eronneet, mutta kyllä se varmasti jollain tavalla vaikuttaisi äitiin.
Miten sinä tekisit? Onko kokemuksia vastaavasta?
Kommentit (65)
Mitä hyötyä kertomisesta olisi äidillesi? Tietää kumminkin jo, että isäsi petti. Tuosta kertomisesta hyötyisit vain sinä, jotta saisit asian pois sydämeltäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No jos välttämättä haluat kaivaa ne vanhat haavat auki niin kerro toki. Jos taasen välität äidistäsi etkä halua pahoittaa hänen mieltään, älä kerro. Et kai sinä muutenkaan kaikkia asioista äidillesi laula.
Sain tietää aikoinaan, että tuttuni miehellä oli ollut suhde toisen naisen kanssa. Yllättän vaimo ja rakastajatar olivat molemmat raskaana, Lasten ikäeroksi tuli muutama kuukausi. Kuulin asiasta kun lapset olivat muutaman vuoden ikäisiä. Miehen lähisukukin tiesi asiasta. Painiskelin vuosia omatuntoni kanssa, kertoako vaimolle vaiko vaieta. Vaikenin, koska en kuitenkaan voinut olla varma asian oikeasta laidasta ja ajattelin, etten halua olla esimerkiksi mahdollinen vaikuttaja avioeroon. Kun asia loppujen tuli vaimon tietoon lapset olivat pitkälti toisella kymmenellä. Tuttu katkaisi välimme, koska piti minua petturina kun en ollut hänelle asiaa kertonut. Jatkoi kuitenkin avioliittoaan. Niin minusta täysin ulkopuolisesta, tehtiin "syyllinen". Mieshän se petturi oli. Mikä sitten olisi ollut oikea tapa, olen ihmeissäni.
Ap menee intopiukeena kertomaan suurta salaisuutta ja äiti toteaa: "Niin on. Isäsi kertoi asiasta heti vauvan synnyttyä. Emme halunneet sotkea sinun mieltäsi asialla, joten emme kertoneet sinulle." :D:D
Vierailija kirjoitti:
Sain tietää aikoinaan, että tuttuni miehellä oli ollut suhde toisen naisen kanssa. Yllättän vaimo ja rakastajatar olivat molemmat raskaana, Lasten ikäeroksi tuli muutama kuukausi. Kuulin asiasta kun lapset olivat muutaman vuoden ikäisiä. Miehen lähisukukin tiesi asiasta. Painiskelin vuosia omatuntoni kanssa, kertoako vaimolle vaiko vaieta. Vaikenin, koska en kuitenkaan voinut olla varma asian oikeasta laidasta ja ajattelin, etten halua olla esimerkiksi mahdollinen vaikuttaja avioeroon. Kun asia loppujen tuli vaimon tietoon lapset olivat pitkälti toisella kymmenellä. Tuttu katkaisi välimme, koska piti minua petturina kun en ollut hänelle asiaa kertonut. Jatkoi kuitenkin avioliittoaan. Niin minusta täysin ulkopuolisesta, tehtiin "syyllinen". Mieshän se petturi oli. Mikä sitten olisi ollut oikea tapa, olen ihmeissäni.
Hölmöähän se oli mennä tunnustamaan että tiesit asian kaikki nuo vuodet. Jos valitsee linjan ettei kerro niin sillä tiellä mennään sitten loppuun asti. Toivottavasti otit opiksesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sain tietää aikoinaan, että tuttuni miehellä oli ollut suhde toisen naisen kanssa. Yllättän vaimo ja rakastajatar olivat molemmat raskaana, Lasten ikäeroksi tuli muutama kuukausi. Kuulin asiasta kun lapset olivat muutaman vuoden ikäisiä. Miehen lähisukukin tiesi asiasta. Painiskelin vuosia omatuntoni kanssa, kertoako vaimolle vaiko vaieta. Vaikenin, koska en kuitenkaan voinut olla varma asian oikeasta laidasta ja ajattelin, etten halua olla esimerkiksi mahdollinen vaikuttaja avioeroon. Kun asia loppujen tuli vaimon tietoon lapset olivat pitkälti toisella kymmenellä. Tuttu katkaisi välimme, koska piti minua petturina kun en ollut hänelle asiaa kertonut. Jatkoi kuitenkin avioliittoaan. Niin minusta täysin ulkopuolisesta, tehtiin "syyllinen". Mieshän se petturi oli. Mikä sitten olisi ollut oikea tapa, olen ihmeissäni.
Tyhmyydestä sakotetaan. Miksi ihmeessä kerroit, että tiesit koko ajan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertoisin kyllä. Ja jos olisin äitisi niin haluaisin, että kertoisit. En haluaisi, että äidin ja tyttären välillä olisi tällaista salaisuutta. Sisarpuoli vaikuttaa myös perintöasioihin ja senkin vuoksi olisi hyvä tietää.
Miten perintöasiat äitiä liikuttaisi? Ei sisar ole mitään sukua tälle, eikä äiti tule isää perimään.
Yllättävän monia äitejä kiinnostaa, miten turvallinen heidän lastensa tilanne taloudellisestikin on, vielä aikuisenakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko ihan varma, ettei äitisi jo tiedä asiasta ja sinä vain kuvittelet sen pysyneen salassa?
En ottaisi kontolleni ruveta tuollaisesta puhumaan, ja mitä hyötyä siitä edes olisi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertoisin kyllä. Ja jos olisin äitisi niin haluaisin, että kertoisit. En haluaisi, että äidin ja tyttären välillä olisi tällaista salaisuutta. Sisarpuoli vaikuttaa myös perintöasioihin ja senkin vuoksi olisi hyvä tietää.
Miten perintöasiat äitiä liikuttaisi? Ei sisar ole mitään sukua tälle, eikä äiti tule isää perimään.
Yllättävän monia äitejä kiinnostaa, miten turvallinen heidän lastensa tilanne taloudellisestikin on, vielä aikuisenakin.
Aika heikosti mennyt kasvatus, jos lapsen taloudellinen turva on perinnön varassa. Lisäksi aika idiootti äiti, jos laskee lapsensa taloudellisen turvan tuollaisen varaan. Siinähän voi käydä niin päin, että lapsi kuolee ennen isäänsä eikä peri yhtään mitään. Ylipäätään naurettavaa odotella kielipitkällä perintöjä. Se on sama kuin toivoisi, että vanhempi kuolee mahdollisimman pian.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertoisin kyllä. Ja jos olisin äitisi niin haluaisin, että kertoisit. En haluaisi, että äidin ja tyttären välillä olisi tällaista salaisuutta. Sisarpuoli vaikuttaa myös perintöasioihin ja senkin vuoksi olisi hyvä tietää.
Miten perintöasiat äitiä liikuttaisi? Ei sisar ole mitään sukua tälle, eikä äiti tule isää perimään.
Yllättävän monia äitejä kiinnostaa, miten turvallinen heidän lastensa tilanne taloudellisestikin on, vielä aikuisenakin.
Mutta kukaan normaali äiti ei mieti mitään perintöasioita, vaan antaa sitä taloudellista tukea eläessään, jos on tarvetta ja jos se omalle taloudelle on mahdollista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sain tietää aikoinaan, että tuttuni miehellä oli ollut suhde toisen naisen kanssa. Yllättän vaimo ja rakastajatar olivat molemmat raskaana, Lasten ikäeroksi tuli muutama kuukausi. Kuulin asiasta kun lapset olivat muutaman vuoden ikäisiä. Miehen lähisukukin tiesi asiasta. Painiskelin vuosia omatuntoni kanssa, kertoako vaimolle vaiko vaieta. Vaikenin, koska en kuitenkaan voinut olla varma asian oikeasta laidasta ja ajattelin, etten halua olla esimerkiksi mahdollinen vaikuttaja avioeroon. Kun asia loppujen tuli vaimon tietoon lapset olivat pitkälti toisella kymmenellä. Tuttu katkaisi välimme, koska piti minua petturina kun en ollut hänelle asiaa kertonut. Jatkoi kuitenkin avioliittoaan. Niin minusta täysin ulkopuolisesta, tehtiin "syyllinen". Mieshän se petturi oli. Mikä sitten olisi ollut oikea tapa, olen ihmeissäni.
Hölmöähän se oli mennä tunnustamaan että tiesit asian kaikki nuo vuodet. Jos valitsee linjan ettei kerro niin sillä tiellä mennään sitten loppuun asti. Toivottavasti otit opiksesi.
En kertonut asiaa, vaan sai kuulla muualta asian laidan. Oli vihainen minulle, koska en ollut kertonut!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun "ystäväni" tuli kertomaan että oli nähnyt exäni toisen naisen kanssa heti kun kuuli erostamme. Miksi enää tulla siinä vaiheessa vääntämään veistä haavassa, olisi voinut antaa olla!? Tämän jälkeen myös välit "ystävään" viilenivät.
Ja AP.n kysymykseen vastaan etten kertoisi enkä haluaisi kuulla jos olisin äitisi.
N59
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sain tietää aikoinaan, että tuttuni miehellä oli ollut suhde toisen naisen kanssa. Yllättän vaimo ja rakastajatar olivat molemmat raskaana, Lasten ikäeroksi tuli muutama kuukausi. Kuulin asiasta kun lapset olivat muutaman vuoden ikäisiä. Miehen lähisukukin tiesi asiasta. Painiskelin vuosia omatuntoni kanssa, kertoako vaimolle vaiko vaieta. Vaikenin, koska en kuitenkaan voinut olla varma asian oikeasta laidasta ja ajattelin, etten halua olla esimerkiksi mahdollinen vaikuttaja avioeroon. Kun asia loppujen tuli vaimon tietoon lapset olivat pitkälti toisella kymmenellä. Tuttu katkaisi välimme, koska piti minua petturina kun en ollut hänelle asiaa kertonut. Jatkoi kuitenkin avioliittoaan. Niin minusta täysin ulkopuolisesta, tehtiin "syyllinen". Mieshän se petturi oli. Mikä sitten olisi ollut oikea tapa, olen ihmeissäni.
Hölmöähän se oli mennä tunnustamaan että tiesit asian kaikki nuo vuodet. Jos valitsee linjan ettei kerro niin sillä tiellä mennään sitten loppuun asti. Toivottavasti otit opiksesi.
En kertonut asiaa, vaan sai kuulla muualta asian laidan. Oli vihainen minulle, koska en ollut kertonut!
No jollekulle olit sitten mennyt juoruamaan jos asia kerran tuli ilmi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertoisin kyllä. Ja jos olisin äitisi niin haluaisin, että kertoisit. En haluaisi, että äidin ja tyttären välillä olisi tällaista salaisuutta. Sisarpuoli vaikuttaa myös perintöasioihin ja senkin vuoksi olisi hyvä tietää.
Miten perintöasiat äitiä liikuttaisi? Ei sisar ole mitään sukua tälle, eikä äiti tule isää perimään.
Yllättävän monia äitejä kiinnostaa, miten turvallinen heidän lastensa tilanne taloudellisestikin on, vielä aikuisenakin.
Aika heikosti mennyt kasvatus, jos lapsen taloudellinen turva on perinnön varassa. Lisäksi aika idiootti äiti, jos laskee lapsensa taloudellisen turvan tuollaisen varaan. Siinähän voi käydä niin päin, että lapsi kuolee ennen isäänsä eikä peri yhtään mitään. Ylipäätään naurettavaa odotella kielipitkällä perintöjä. Se on sama kuin toivoisi, että vanhempi kuolee mahdollisimman pian.
Jos ap kuolee lapsettomana ennen sisarpuoltaan, hänen omaisuuttaan voi mennä perintönä sisarpuolelle. Tämä perintö on voinut tulla äidinpuolen suvusta eikä äiti välttämättä halua, että omaisuus menee sisarpuolelle. Näissä uusperhekuvioissa kannattaa miettiä testamentit tarkkaan, sillä kuolinjärjestyksellä voi olla merkitystä perinnönjaossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sain tietää aikoinaan, että tuttuni miehellä oli ollut suhde toisen naisen kanssa. Yllättän vaimo ja rakastajatar olivat molemmat raskaana, Lasten ikäeroksi tuli muutama kuukausi. Kuulin asiasta kun lapset olivat muutaman vuoden ikäisiä. Miehen lähisukukin tiesi asiasta. Painiskelin vuosia omatuntoni kanssa, kertoako vaimolle vaiko vaieta. Vaikenin, koska en kuitenkaan voinut olla varma asian oikeasta laidasta ja ajattelin, etten halua olla esimerkiksi mahdollinen vaikuttaja avioeroon. Kun asia loppujen tuli vaimon tietoon lapset olivat pitkälti toisella kymmenellä. Tuttu katkaisi välimme, koska piti minua petturina kun en ollut hänelle asiaa kertonut. Jatkoi kuitenkin avioliittoaan. Niin minusta täysin ulkopuolisesta, tehtiin "syyllinen". Mieshän se petturi oli. Mikä sitten olisi ollut oikea tapa, olen ihmeissäni.
Hölmöähän se oli mennä tunnustamaan että tiesit asian kaikki nuo vuodet. Jos valitsee linjan ettei kerro niin sillä tiellä mennään sitten loppuun asti. Toivottavasti otit opiksesi.
En kertonut asiaa, vaan sai kuulla muualta asian laidan. Oli vihainen minulle, koska en ollut kertonut!
No jollekulle olit sitten mennyt juoruamaan jos asia kerran tuli ilmi.
Nimenomaan. Jos haluaa välttämättä mukaan tuollaiseen salailusirkukseen, jossa puoli kylää tietää ja naureskelee petetyn selän takana, niin pitäisi sen verran edes tajuta ettei huutele sitä ympäriinsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertoisin kyllä. Ja jos olisin äitisi niin haluaisin, että kertoisit. En haluaisi, että äidin ja tyttären välillä olisi tällaista salaisuutta. Sisarpuoli vaikuttaa myös perintöasioihin ja senkin vuoksi olisi hyvä tietää.
Miten perintöasiat äitiä liikuttaisi? Ei sisar ole mitään sukua tälle, eikä äiti tule isää perimään.
Yllättävän monia äitejä kiinnostaa, miten turvallinen heidän lastensa tilanne taloudellisestikin on, vielä aikuisenakin.
Aika heikosti mennyt kasvatus, jos lapsen taloudellinen turva on perinnön varassa. Lisäksi aika idiootti äiti, jos laskee lapsensa taloudellisen turvan tuollaisen varaan. Siinähän voi käydä niin päin, että lapsi kuolee ennen isäänsä eikä peri yhtään mitään. Ylipäätään naurettavaa odotella kielipitkällä perintöjä. Se on sama kuin toivoisi, että vanhempi kuolee mahdollisimman pian.
Jos ap kuolee lapsettomana ennen sisarpuoltaan, hänen omaisuuttaan voi mennä perintönä sisarpuolelle. Tämä perintö on voinut tulla äidinpuolen suvusta eikä äiti välttämättä halua, että omaisuus menee sisarpuolelle. Näissä uusperhekuvioissa kannattaa miettiä testamentit tarkkaan, sillä kuolinjärjestyksellä voi olla merkitystä perinnönjaossa.
No hui hirveää! Siinä varmaan maailma romahtaa :D Melko pikkusieluinen ihminen olet, kun tuollaisia edes mietit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertoisin kyllä. Ja jos olisin äitisi niin haluaisin, että kertoisit. En haluaisi, että äidin ja tyttären välillä olisi tällaista salaisuutta. Sisarpuoli vaikuttaa myös perintöasioihin ja senkin vuoksi olisi hyvä tietää.
Miten perintöasiat äitiä liikuttaisi? Ei sisar ole mitään sukua tälle, eikä äiti tule isää perimään.
Yllättävän monia äitejä kiinnostaa, miten turvallinen heidän lastensa tilanne taloudellisestikin on, vielä aikuisenakin.
Aika heikosti mennyt kasvatus, jos lapsen taloudellinen turva on perinnön varassa. Lisäksi aika idiootti äiti, jos laskee lapsensa taloudellisen turvan tuollaisen varaan. Siinähän voi käydä niin päin, että lapsi kuolee ennen isäänsä eikä peri yhtään mitään. Ylipäätään naurettavaa odotella kielipitkällä perintöjä. Se on sama kuin toivoisi, että vanhempi kuolee mahdollisimman pian.
Jos ap kuolee lapsettomana ennen sisarpuoltaan, hänen omaisuuttaan voi mennä perintönä sisarpuolelle. Tämä perintö on voinut tulla äidinpuolen suvusta eikä äiti välttämättä halua, että omaisuus menee sisarpuolelle. Näissä uusperhekuvioissa kannattaa miettiä testamentit tarkkaan, sillä kuolinjärjestyksellä voi olla merkitystä perinnönjaossa.
No sehän ei ole enää äidin omaisuutta sen jälkeen kun se on siirtynyt ap:lle. Ja tuskinpa äitiä haudassa hetkauttaa minne hänen maallinen omaisuutensa menee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertoisin kyllä. Ja jos olisin äitisi niin haluaisin, että kertoisit. En haluaisi, että äidin ja tyttären välillä olisi tällaista salaisuutta. Sisarpuoli vaikuttaa myös perintöasioihin ja senkin vuoksi olisi hyvä tietää.
Miten perintöasiat äitiä liikuttaisi? Ei sisar ole mitään sukua tälle, eikä äiti tule isää perimään.
Yllättävän monia äitejä kiinnostaa, miten turvallinen heidän lastensa tilanne taloudellisestikin on, vielä aikuisenakin.
Mutta kukaan normaali äiti ei mieti mitään perintöasioita, vaan antaa sitä taloudellista tukea eläessään, jos on tarvetta ja jos se omalle taloudelle on mahdollista.
Höpö höpö, kaikki normaalit vanhemmat miettivät perintöasioita.
Vierailija kirjoitti:
En kertoisi. Miksi aiheuttaa enää mielipahaa tonkimalla vanhoja asioita joille ei mitään kuitenkaan voi. Kai nyt ihmisillä voi jotain salaisuuksia olla vaikka oltaisiin läheisiä.
Kun ei se sillä lailla ole vanha asia, koska on edelleen olemassa oleva oman tyttären sisarpuoli.
Ja millähän tavalla tuo sisarpuoli vaikuttaa äidin perintöasioihin? Tai ylipäätään hänen elämäänsä.