Miten toimit jos ryhmäkeskustelussa tiedät aiheesta enemmän kuin muut?
Olen eräällä kurssilla ja vaikka se on tarkoitettu kaiken tasoisille aloittelijoista edistyneisiin, olen edistyneimmästä päästä.
Minulla oli tänään taas pienryhmän Zoom, jossa ihmiset kysyivät alkeellisia asioita ja vastaajat takertuivat lillukan varsiin. Tietty kohteliaasti kuuntelin ja annoin tilaa muiden kysymyksille.
Tuntui, että omassa oppimisessani ja prosessoinnissani olin eri maailmassa. Enkä siis välttämättä kaikessa edistynein, vaan tarkoitan enemmän oppimisen syvyyttä ja soveltamiskykyä.
Samanlaisia tilanteita on ollut elämässäni usein, joissa en kehtaa ottaa johtoasemaa. Vaikkei kyseessä olisi "kilpailuasetelma", olen jäänyt oppimiskokemusteni kanssa vähän yksin kun olen ollut niin eri maailmassa, esimerkiksi kursseilla joilla minulla oli työkokemusta ko. alalta kun muilla ei ollut mitään. En saisi mitään siitä että alkaisin päteä muille.
Olenko outo? Miten sinä toimit tuollaisissa tilanteissa?
Olen itse tyyppiä kävelevä tietosanakirja ja opin nopeasti uudet taidot ja uudet tiedot, joten yleensä olen ryhmässä ihan hiljaa ja taustalla, sillä tiedän, että ihmiset hermostuvat, jos alan ohjata heitä vaikka tehokkaaseen tapaan ajatella tai tehokkaampaan tapaan edetä tai alan kertomaan heille aihesta.
Koen ettei minulla ole tarvetta näyttää muille mitä kaikkea aiheesta tiedän ja mitä osaan: vastaan jos kysytään. Jos koen, että ryhmä ja sen tietotaso on minulle alkeistasoa, kehitän sitten sinne ryhmään omia tavoitteitani (joita en tietenkään kerro muille, koska sekin voi sitten toimia niin, että toiset alkavat nolostella omaa huonoa osaamistaan ja vaieta). Saatan vaikka päivän alussa päättää, että tänään en tee yhtään kirjoitusvirhettä, tai vaikka, että tänään vastaan kaikkeen yhdellä lauseella, joskus saatan kysyä tukikysymysiä, jos huomaan, että joku ryhmän taidottomin yrittää löytää aiheesta jonkun asian, jota ei osaa nimetä, niin keksin jonkun tukikysymyksen, jonka avulla hän saattaa oivaltaa.
Nämä omat projektit estävät minua viemästä ryhmästä tilaa tai joutumasta koko ajan puhumaan ja vastaamaan, kun niitä toisia alkaa nolottaa, että eivät tiedä mitään ja eivät osaa mitään ja joskus ryhmän vetäjä/opettaja/kouluttajakin on närkästynyt, kun tajusi, että tiedän häntä enemmän. Aina toivon, että ryhmissä ja niiden kuvailuissa kerrottaisiiin rehellisesti millä tasolla ollaan ja mitä odotetaan osallistujien jo hallitsevan.
Jos olen oman tasoisessani ryhmässä, niin niissä oikeastaan innostun enemmän ja päästään nopeasti keskustelemaan syvällisiäkin.