Taas yksi hirveä päivä varhaiskasvatuksessa
Pidän lapsista ja heidän kanssaan touhuamisesta. Pidän työkavereista ja vanhemmista. Mutta...en enää jaksa jatkuvaa työvuoron pidentämistä tai vaihtamista, en jaksa enää ylisuuria ryhmiä, en jaksa enää jatkuvia muutoksia. Mikään ei toimi kunnolla alallamme. Tämä työ vie burnoutiin.
Kommentit (31)
Minä olen huomannut että johtaja ( ei ryhmässä oleva) ja kiertävä erityisopettaja eivät oikein ole kärryillä mikä on kohtuullista työtaakan lisäämistä ja mikä ei. Meillä ainakin erityisopettaja jankuttaa pienryhmistä, henkilökohtaisista tukimuodoista ja ties mistä utopistisesta haaveesta, joka pitäisi nyt toteuttaa jotta tuki toteutuisi ja johtaja tuijottaa siihen miltä asiat näyttävät ulospäin, mihin kaikkiin hankkeisiin ja projekteihin on osallistuttu ja mitä näkyvää saatu aikaiseksi, eikä kumpikaan tajua että ei onnistu koska ei ole tarpeeksi henkilökuntaa eikä aikaa. Työtehtäviä ei ehdi tehdä työajalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama täällä!!!
Varhaiskasvatuksen opettajien työtä seuranneena ymmärrän teitä oikein hyvin! Olette arjen sankareita suurella sydämellä!
Kiitos! 💖t.Ap
Kiitos itsellesi ja urheille kollegoillesi!
Minäkään en jaksa ylitöitä, venymistä, jatkuvia muutoksia. Enkä (hankalia)asiakkaita. Työ on monesti pelkkää tulipalojen sammuttelua liian pienellä korvauksella. Ala on ihan eri. Pointtini: ei se ole niin vihreää muuallakaan.
Kunnioitan näitä varhaiskasvattajia ja surullinen heidän puolestaan, sillä tekevät arvokasta ja vastuullista työtä eikä siitä makseta kunnolla.
En ikimaailmassa jaksais päivääkään kaikenlaisia vanhempia ja heidän lapsiaan. Lisäksi venyen siihen byrokratiaan, sekä ohjeisiin joita tuputetaan kokoajan joka suunnalta.
Työnne on yhteiskunnan kannalta ensiarvoisen tärkeää, mutta sitä ei arvosteta. Häpeä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama täällä!!!
Varhaiskasvatuksen opettajien työtä seuranneena ymmärrän teitä oikein hyvin! Olette arjen sankareita suurella sydämellä!
Juu kiitos.
Ai sorry, kirjoituksesi olikin vain lapsiryhmän opeille (jos siis pätevyys sallii sen tittelin).
Tuntuu käsittämättömältä, että tilanne menee yhä huonompaan suuntaan. Itse lähdin jo kymmenen vuotta sitten muihin hommiin. Opiskelin muutamassa vuodessa luokanopettajan pätevyyden ja vaikka perusopetuksessakin on omat haasteensa, työ on joka tapauksessa mielekkäämpää. Parempi palkkaus ja pidemmät vapaat kruunaavat mielestäni tilanteeni.
Minä pohdin useasti kurahousuja pestessäni, että jokin on pielessä, kun yliopisto-opintojen jälkeen teen tällaista. Urani alkuaikoina 90-luvulla päiväkodeissa oli vielä avustavaa henkilökuntaa päiväkotiapulaisten ja harjoittelijoiden nimikkeillä. Tuolloin työ oli enemmän suunnitelmallista opetusta ja kasvatusta. Sitten "kaikki tekee kaikkea"-kulttuuri alkoi vallata alaa, opettajien suunnitteluaika hävisi, alettiin laskea suhdelukuja, otettiin lapsia ylipaikoille jne. Palkkauksen nostaminen olisi selkeä askel kohti todellista tilanteen paranemista. Vaikka olenkin ammattiyhdistysihminen ja toimin mm. luottamusmiehenä, en voi kannattaa "kaikki lapset varhaiskasvatukseen" -mentalitettia niin kauan kuin varhaiskasvatuksen laatu on nykytasoa. Laatu heikkenee, kun henkilökunnasta on pulaa ja työpäivät ovat yhtä selviytymistä. Tsemppiä kaikille varhaiskasvatuksessa työskenteleville!
Vierailija kirjoitti:
Miksi ette mene lakkoon ja vaadi parempia työoloja?
Koska naisvaltainen ala. Ei ne mitään osaa vaatia tai jättää työtä tekemättä. Juostaan tukka hulmuten ja itketään netissä tilannetta.
Kaikilla naisvaltaisilla aloilla ihan sama juttu.
Ne ei ymmärrä ettei johtajilla kiinnosta heidän hyvinvointi. Jos kiinnostaisi, olisi asiat parantunu jo vuosia sitten
Mitä jos perustaisitte oman liiton varhaiskasvattajille?
Päiväkoteihin pitäisi saada lisää avustajia, jotka pesevät niitä kurahousuja ja vaihtavat vaippaa. Silloin sen kalleimman työntekijän aika jäisi siihen, mihin hänet on koulutettu ja taloon palkattu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ette mene lakkoon ja vaadi parempia työoloja?
Ongelma on siinä ettei löydy yhteistä rintamaa.Lähihoitajat,opettajat ja sosionomit käyvät kukin omaa sotaansa.
Eikö tämä ole kaikkien noiden yhteinen sota?
On kaikkien, mutta kaikki ovat eri ammattiliitoissa. Ap
Ja tässä pätee se, että nainen on naiselle susi. Jokainen ammattiliitto haluaa omalle ryhmälleen ja samalla taas varmistella etteivät muut saa (ainakaan yhtä paljon) esim. Jos hoitajat ilmoittavat, että meille 2% ja sosiaaliporukat ilmoittaa että meillekin, niin äkkiä todetaan hoitajien taholta että meille sitten 3, jos noikin saa 2.
Sen sijaan kaikkien liittojen pitäisi ajaa kaikille julkisen sektorin pienipalkkaisille naisvaltaisille aloille korotusta.
Hallitus olisi voinut päättää laittaa päivähoidon kuntoon, mutta sen sijaan vasemmiston piti saada lykätä rahaa oppivelvollisuuden pidentämiseen toisessa päässä. Itse olisin laittanut rahat mieluummin pienempiin lapsiin.