Lue keskustelun säännöt.
Koulusihteeriksi ja/tai toimistosihteeriksi?
13.06.2021 |
Olen tradenomiopiskelija ja kiinnostunut asiakaspalvelu- ja toimistoalan tehtävistä.
Minkälainen koulutus toimistosihteeriksi ja/tai koulusihteeriksi vaaditaan? Minkälaista työkokemusta ja taitoja edellytetään?
Kommentit (98)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On hyvä hallita Primuksen, Wilman ja Helmin käyttö ja osata kopiokoneiden perushuolto. Erinomainen oikeinkirjoitustaito vielä siihen päälle, niin erotut hakijoista taatusti.
Tämä oli varmaan vähän sarkastinen kommentti, mutta oikeasti koulusihteerin työpaikkailmoituksissa korostuu tosi paljon se, että pitää osata käyttää noita järjestelmiä. En tiedä ovatko ne sitten niin monimutkaisia käyttää, että niitä ei pystyisi työn ohessa perehdyttämään. Ehkä kuitenkin niin, että mainitsemalla tällaiset ilmoituksessa voidaan perustella se, että rekrytoidaan "talon sisältä" joku ennestään tuttu sijainen.
Ovat kyllä sellaisia järjestelmiä, että pari kuukautta riittää perehdytykseen, mutta kouluhallinnon kehittäminen ja uusien ominaisuuksien käyttöönotto vaatii vähän pidemmän käyttökokemuksen, eli kykyä soveltamiseen.
Toiseksi nyt on jo monessa koulussa käytössä paljon digitaalisia oppimisjärjestelmiä, joiden perusteet olisi hyvä hallita, vaikka pääkäyttäjä olisikin joku muu koulun henkilöstöstä.Sellainen hakija on parempi, joka osaa nuo valmiiksi. Kenen luulet siellä koulussa perehdyttävän koulusihteeriä? Opettajien, rehtorin vai siistijöiden?
Minä. Olen meidän koulun pääkäyttäjä. Meillä on kolme koulusihteeriä talossa, jotka kaikki osaavat perehdyttää, mutta joissakin kunnissa ja oppilaitoksissa pääkäyttäjä on jossain muualla kuin siellä koululla.
Yleensä valitaan vakituiseen työsuhteeseen sellainen henkilö, jolla on jo kokemusta kouluhallintojärjestelmästä. Ne muuten pätevät tradenomit, jos on kiinnostunut koulusihteerin/opintosihteerin työstä, kannattaa etsiä sijaisuuksia. Niihin pari-kolmen kuukauden sijaisuuksiin ei jo täsmäosaamisen omaavat sihteerit yleensä hae. Sitä kautta sain itse jalan oven väliin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tradenomina olen hakenut useasti näitä koulusihteerin paikkoja. En ole edes kertaakaan päässyt haastatteluun. Minuakin kiinnostaisi tietää mitä sinne etsitään vai onko ne pedattuja paikkoja.
Edelleen, sinne halutaan sihteerin tutkinnon omaava. Täällä on linkattu ammattivaatimuksetkin, lue ne ja vertaa omaan koulutukseesi.
Tradenomi (AMK) -tutkinto on toimistosihteerille/koulusihteerille oikein soveltuva tutkinto.
Toimistosihteerin kelpoisuusehto: ”Soveltuva korkeakoulututkinto (esim. tradenomi) tai vastaava aikaisempi opistotasoinen tutkinto tai soveltuva ammatillinen tutkinto, esim. merkonomi tai muu soveltuva koulutus.”
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kopiokoneen huolto on tärkeä asia. Opettajien työ sujuu kitkattomasti, kun koneessa on paperia, värikasetteja tai niittikasetteja tai muita härpäkkeitä ei tarvitse ruveta vaihtamaan, tukokset poistetaan jne. Siinä kohtaa kun jonossa on 30 opettajaa ja välitunti kestää 10 minuuttia ja ruvetaan arpomaan, mistä vivusta pitikään taas vetää, että sai väriluukun auki, ja mistä kaapista löytyy uusi väri ja aijaa paperikin on loppu, niin aika monella meinaa katketa suoni päästä. Meillä on talossa kaksi kopiokonetta, joista vanhempi on niin hidas, ettei sillä ehdi ottaa kopioita kuin pari opettajaa per välitunti, ja uudempi on sellainen kermape*se, että pitää tilata aina huolto talon ulkopuolelta ja se kestää viikon. Viime vuonna kone oli kolmanneksen vuodesta pois käytöstä.
Naureskelen kyllä teidän opetajille, jotka eivät osaa käyttää kopiokonetta XD
Käyttäminen sujuu ja perushuolto. Ei niitä värikasetteja ihan joka päivä joudu vaihtamaan, eikä se ylipäänsä ole ihan yhtä helppo juttu kuin kotona olevan monitoimilaitteen värin vaihtaminen. Jos sinne jonnekin koneen uumeniin jää paperia jumiin, sitä ei sieltä saa pois vaikka avaisi kaikki luukut ja rullaisia rullia. Siihen pitää kutsua huoltomies muualta, jotta hän avaa koko koneen. Opettajat eivät myöskään pysty tekemään mitään sille, jos kopiokone alkaa tehdä mustaa raitaa papereihin tai kopioi vain osan paperista, vaikka kaikki notuulit olisivat oikein ja paperit oikeinpäin ja pyhä henkikin kutsuttu avuksi. Jos vika tulee, niin se tulee.
Opettajilla ei ole edes lupa yrittää tehdä mitään koneen nollausta. Se oli niissä vanhoissa koneissa hyvä puoli, että kun otti hetkeksi johdon irti seinästä, kone toimi taas. Niissä sai myös vedettyä paperikaukalot kokonaan ulos, jotta sai sieltäkin kautta paperitukokset selväksi. Eivät nämä uudet koneet todellakaan ole sellaisia. Jos ne menee sammuttamaan, se kutsuu automaattisesti huollon paikalle.
Ylipäänsä ottaa pattiin aloittaa kopiointi aina siitä, että kone ilmoittaa, että paperi on lopussa.
Vierailija kirjoitti:
https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/esitys/4540525/reformi/tutkinnon…
Tuosta linkistä näkee sihteerin ammattitaitovaatimukset joita voi verrata omaan koulutukseen (näyttö esim. pöytäkirjan tekemisestä, kokouksen järjestämisestä jne)
Olen ollut 20 vuotta opettajana, eikä koulusihteeri ole ollut koskaan läsnä opekokouksissa. Pöytäkirjan teki edellisessä koulussani sihteeriksi valittu opettaja, nykyisessä rehtori. Eikä siihen todellakaan mitään koulutusta vaadita.
Sihteeriopiston käyneille on paljon hommia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/esitys/4540525/reformi/tutkinnon…
Tuosta linkistä näkee sihteerin ammattitaitovaatimukset joita voi verrata omaan koulutukseen (näyttö esim. pöytäkirjan tekemisestä, kokouksen järjestämisestä jne)
Olen ollut 20 vuotta opettajana, eikä koulusihteeri ole ollut koskaan läsnä opekokouksissa. Pöytäkirjan teki edellisessä koulussani sihteeriksi valittu opettaja, nykyisessä rehtori. Eikä siihen todellakaan mitään koulutusta vaadita.
Kouluissa on myös työpaikkakokouksia, joissa käsitellään muiden kuin opettajien ja oppilaiden asioita. Näissä kokouksissa ovat läsnä keittiön, siivouspuolen, kiinteistöhuollon ym. henkilökunta, ja kokousten sihteerinä toimii koulusihteeri.
Jos kouluun tulee koulun ulkopuolelta väkeä pitämään kokousta, sihteeri on näissäkin koulusihteeri. Samoin joissakin kouluissa rehtori sanelee koulusihteerille lähetettävät kirjeet, jotka koulusihteeri sitten kirjoittaa puhtaaksi, vie allekirjoitettavaksi rehtorille ja pistää sitten postiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On hyvä hallita Primuksen, Wilman ja Helmin käyttö ja osata kopiokoneiden perushuolto. Erinomainen oikeinkirjoitustaito vielä siihen päälle, niin erotut hakijoista taatusti.
Tämä oli varmaan vähän sarkastinen kommentti, mutta oikeasti koulusihteerin työpaikkailmoituksissa korostuu tosi paljon se, että pitää osata käyttää noita järjestelmiä. En tiedä ovatko ne sitten niin monimutkaisia käyttää, että niitä ei pystyisi työn ohessa perehdyttämään. Ehkä kuitenkin niin, että mainitsemalla tällaiset ilmoituksessa voidaan perustella se, että rekrytoidaan "talon sisältä" joku ennestään tuttu sijainen.
Ovat kyllä sellaisia järjestelmiä, että pari kuukautta riittää perehdytykseen, mutta kouluhallinnon kehittäminen ja uusien ominaisuuksien käyttöönotto vaatii vähän pidemmän käyttökokemuksen, eli kykyä soveltamiseen.
Toiseksi nyt on jo monessa koulussa käytössä paljon digitaalisia oppimisjärjestelmiä, joiden perusteet olisi hyvä hallita, vaikka pääkäyttäjä olisikin joku muu koulun henkilöstöstä.Sellainen hakija on parempi, joka osaa nuo valmiiksi. Kenen luulet siellä koulussa perehdyttävän koulusihteeriä? Opettajien, rehtorin vai siistijöiden?
Mikä on se koulu, joka opettaa tulevia kopiokoneenhoitajia, kun entiset jäävät eläkkeelle?
Mutta tätä se nykyinen työelämä on: ketään ei ehditä perehdyttää edes kopiokoneen hoitajaksi, vaikkei sen luulisi kestävän kuukausikaupalla. Samaan aikaan valitetaan, miksi on työttömiä, tai miksi he eivät osaa kaikkia niitä taitoja, joita töissä tarvitsee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä opettaja edes hakisi tai olisi pätevä koulusihteerinä?
Miksi opettaja ei voisi pärjätä hyvin koulusihteerinä?
No onko opettajalla koulutus ja tietämys esim. pöytäkirjan tekemiseen? Nuo sihteerin ammattitutkintovaatimukset voi katsoa netistä, mikä opettajankoulutuksessa valmistelee esim. kokousten järjestämiseen?
Nuo asiat ovat käytännön työelämässä opittavia, ja niitä tekevät ihmiset ihan millä tahansa tutkinnoilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/esitys/4540525/reformi/tutkinnon…
Tuosta linkistä näkee sihteerin ammattitaitovaatimukset joita voi verrata omaan koulutukseen (näyttö esim. pöytäkirjan tekemisestä, kokouksen järjestämisestä jne)
Olen ollut 20 vuotta opettajana, eikä koulusihteeri ole ollut koskaan läsnä opekokouksissa. Pöytäkirjan teki edellisessä koulussani sihteeriksi valittu opettaja, nykyisessä rehtori. Eikä siihen todellakaan mitään koulutusta vaadita.
Kouluissa on myös työpaikkakokouksia, joissa käsitellään muiden kuin opettajien ja oppilaiden asioita. Näissä kokouksissa ovat läsnä keittiön, siivouspuolen, kiinteistöhuollon ym. henkilökunta, ja kokousten sihteerinä toimii koulusihteeri.
Jos kouluun tulee koulun ulkopuolelta väkeä pitämään kokousta, sihteeri on näissäkin koulusihteeri. Samoin joissakin kouluissa rehtori sanelee koulusihteerille lähetettävät kirjeet, jotka koulusihteeri sitten kirjoittaa puhtaaksi, vie allekirjoitettavaksi rehtorille ja pistää sitten postiin.
Sanelee? Millä vuosituhannella?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riittää ihan sihteerin ammattitutkinto, nykyään taitaa olla liiketalouden alla. Tradenomi on kyllä liian korkeasti koulutettu tuohon työhön.
Ehkä joskus 90-luvulla. Nyt hakijoissa on mm. kasvatustieteen maistereita.
Minä hain muutama vuosi sitten muutamaa koulusihteerin paikkaa. Olen FM ja ammatillinen opettaja, toiminut päätoimisena opettajana 25 vuotta, josta melkein puolet yrittäjänä. En päässyt yhteenkään haastatteluun. Ilmeisesti paikan saamiseen tarvitaan jonkinlaista täsmäosaamista.
Itse hain koulusihteeriksi tradenomin papereilla ja tulin valituksi. Kriteereinä oli kirjoittaa puhtaaksi mahdollisimman pitkä pätkä parista A-nelosesta sekä tehdä excel-tehtävä. Kirjoitustehtävä meni mielestäni pieleen, eläköityvä koulusihteeri jutteli koko ajan enkä voinut keskittyä, mutta ehkä se oli jippo jossa testattiin miten pystyy tekemän töitä kun joku keskeyttää, sillä sellaista koulusihteerin työ on, koko ajan joku tulee asioimaan. Mpnipuolinen osaaminen ja sosiaalisuus on mielestäni ne avainsanat joilla pääsee eteenpäin.
Täytyy olla valmis toimistotöihin, osaamistaso riippuu myös hakijatilanteesta. Ulkonäkö tai toimistoseuraksi sopivuus ovat haastattelussa tärkeässä roolissa. Riippuu onko toimistosihteeri yksin vai kaipaako muu työyhteisö seuraa. Palkataanko harmaa kokenut matami, värikkäämpi kokenut vai nuori ja pirtsakka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yleensä vaaditaan kokemusta toimistotöistä ja koulutusalalla osoitettua kiinnostusta koulutusalaan. Oletko tehnyt mitään koulu- tai korkeakoulumaailmaan liittyvää opintojen lisäksi? Mikä erottaa sinut muista hakijoista?
Töissä osoitettu osaaminen on kaiken A ja O. Lisäksi itsensä brändäys kuten muihinkin töihin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/esitys/4540525/reformi/tutkinnon…
Tuosta linkistä näkee sihteerin ammattitaitovaatimukset joita voi verrata omaan koulutukseen (näyttö esim. pöytäkirjan tekemisestä, kokouksen järjestämisestä jne)
Olen ollut 20 vuotta opettajana, eikä koulusihteeri ole ollut koskaan läsnä opekokouksissa. Pöytäkirjan teki edellisessä koulussani sihteeriksi valittu opettaja, nykyisessä rehtori. Eikä siihen todellakaan mitään koulutusta vaadita.
Kouluissa on myös työpaikkakokouksia, joissa käsitellään muiden kuin opettajien ja oppilaiden asioita. Näissä kokouksissa ovat läsnä keittiön, siivouspuolen, kiinteistöhuollon ym. henkilökunta, ja kokousten sihteerinä toimii koulusihteeri.
Jos kouluun tulee koulun ulkopuolelta väkeä pitämään kokousta, sihteeri on näissäkin koulusihteeri. Samoin joissakin kouluissa rehtori sanelee koulusihteerille lähetettävät kirjeet, jotka koulusihteeri sitten kirjoittaa puhtaaksi, vie allekirjoitettavaksi rehtorille ja pistää sitten postiin.
Minä olen ollut koulussa töissä 20 vuotta. Kertaakaan ei ole ollut mitään virallista kokousta, jossa olisi ollut keittäjiä tms. Koskaan ei ole ollut koulusihteeriä pitämässä pöytäkirjaa yhtään missään.
Ja mitä ihmettä ovat nämä koulun ulkopuoliset kokoustajat? Jos paikalla on huoltajia, sossuja tms. yleensä on kyse epävirallisesta tapaamisesta, josta ei tehdä pöytäkirjaa.
Ylipäänsä nykyään virallisia opekokouksia tms. on vain muutama vuodessa. Meillä ainakin tehdään pöytäkirja vain arviointikokouksista ja kun hyväksytään lukuvuosisuunnitelma. Toki epävirallisempia kokouksia on paljon.
Eikä rehtori sanele yhtään mitään kirjeitä. Hän kirjoittaa meilinsä ja Wilma-viestinsä ihan itse.
Kirjoitteletko jostain 70-luvulta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On hyvä hallita Primuksen, Wilman ja Helmin käyttö ja osata kopiokoneiden perushuolto. Erinomainen oikeinkirjoitustaito vielä siihen päälle, niin erotut hakijoista taatusti.
Tämä oli varmaan vähän sarkastinen kommentti, mutta oikeasti koulusihteerin työpaikkailmoituksissa korostuu tosi paljon se, että pitää osata käyttää noita järjestelmiä. En tiedä ovatko ne sitten niin monimutkaisia käyttää, että niitä ei pystyisi työn ohessa perehdyttämään. Ehkä kuitenkin niin, että mainitsemalla tällaiset ilmoituksessa voidaan perustella se, että rekrytoidaan "talon sisältä" joku ennestään tuttu sijainen.
Opettajat osaavat käyttää Wilmaa sen, mihin heille on annettu oikeudet. Opettajilla ei ole pääsyä Primukseen ollenkaan. Koulusihteeri hallinnoi noita talon puolesta kuten muitakin tietojärjestelmiä, joita koulussa käytetään.
Kopiokoneen huolto on tärkeä asia. Opettajien työ sujuu kitkattomasti, kun koneessa on paperia, värikasetteja tai niittikasetteja tai muita härpäkkeitä ei tarvitse ruveta vaihtamaan, tukokset poistetaan jne. Siinä kohtaa kun jonossa on 30 opettajaa ja välitunti kestää 10 minuuttia ja ruvetaan arpomaan, mistä vivusta pitikään taas vetää, että sai väriluukun auki, ja mistä kaapista löytyy uusi väri ja aijaa paperikin on loppu, niin aika monella meinaa katketa suoni päästä. Meillä on talossa kaksi kopiokonetta, joista vanhempi on niin hidas, ettei sillä ehdi ottaa kopioita kuin pari opettajaa per välitunti, ja uudempi on sellainen kermape*se, että pitää tilata aina huolto talon ulkopuolelta ja se kestää viikon. Viime vuonna kone oli kolmanneksen vuodesta pois käytöstä.
Ja sitten siihen oikeinkirjoitukseen. Meillä ei ainakaan rehtori osaa kirjoittaa kahta sanaa ilman virhettä. On hyvä, jos tekstit kävisivät tarkistuksen kautta ennen koteihin lähettämistä. Itse olen ehdottanut suoraan, että voisin lukea tekstit ihan ilman mitään ylimääräistä korvausta, mutta ei kuulemma käy. Sitten koteihin lähtee sellaisia viestejä, että oikein hävettää. Vanhemmatkin niitä naureskelevat arviointikeskusteluissa.
Luulisi rehtorin osaavan oikeinkirjoituksen. Vai onko rehtoriksi palkattu joku sivureittejä pitkin?
Usko, kyllä urallaan koulutusmaailmassakin edenneissä on niitä, joille joku muu on töissä tarkastanut kieliasun ja koulutehtävissä kirjoitusvirheistä ei ole rokotettu. Töissä on jatkuvasti tarvetta ylempien tekstejä työstäville ja viilaaville. Joillekin muut myös valmistelevat esityksiä ja tekstejä. Ei suosiota keräävä, näkyvä ja esimieheksi sopiva välttämättä ole samalla kielipoliisi.
Vierailija kirjoitti:
Sihteeriopiston käyneille on paljon hommia.
Ehkä vuosikymmen sitten. Automatisaatio on syönyt näitä toimistosissien työpaikkoja.
Töitä yleissihteereille on vähän auki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sihteeriopiston käyneille on paljon hommia.
Ehkä vuosikymmen sitten. Automatisaatio on syönyt näitä toimistosissien työpaikkoja.
On kuitenkin työtehtäviä, joissa tarvitaan asiakaspalvelu- ja toimistoalan osaamista.
Mäkin olen FM ja työskelentelen koordinaattorina tällä hetkellä 2000 € kuukausipalkalla, joka nousee koeajan jälkeen 2500 euroon. Uskokaa tai älkää, hypin melkein katosta läpi, kun sain tämän työn. Paikkaan oli satoja hakijoita, suurin osa korkeakoulutettuja.
Työpaikat on nykyään niin kiven alla, että saa olla onnellinen kun ei tuilla tarvitse elää, vaikka olen tässäkin hommassa ylityöllistetty ja alipalkattu työmäärään nähden. Juuri ja juuri saan 80% hommista hoidettua työpäivän aikana samalla kun esimies pitää 2 tunnin lounastaukoja. Minkäs teet, tasan ei mee nallekarkit.
Vierailija kirjoitti:
Mäkin olen FM ja työskelentelen koordinaattorina tällä hetkellä 2000 € kuukausipalkalla, joka nousee koeajan jälkeen 2500 euroon. Uskokaa tai älkää, hypin melkein katosta läpi, kun sain tämän työn. Paikkaan oli satoja hakijoita, suurin osa korkeakoulutettuja.
Työpaikat on nykyään niin kiven alla, että saa olla onnellinen kun ei tuilla tarvitse elää, vaikka olen tässäkin hommassa ylityöllistetty ja alipalkattu työmäärään nähden. Juuri ja juuri saan 80% hommista hoidettua työpäivän aikana samalla kun esimies pitää 2 tunnin lounastaukoja. Minkäs teet, tasan ei mee nallekarkit.
Varsinkin jos on opiskellut niin sanottua generalistista alaa, työpaikan löytäminen voi olla joskus vaikeata.
Johtuisiko siitä, että ei ole muita paikkoja auki? Voihan sitä avoimia hakemuksia lähettää vaikka maailman ääriin, mutta todellisuudessa vain auki olevan paikan voi saada. Siispä kaikki Suomen 300 000 työtöntä hakevat sitä yhtä ainoaa avoinna olevaa paikkaa. Ei koulutuksella ole mitään väliä hakijalle silloin kun tarvitaan rahaa opintolainan maksuun ja leipää pöytään. Väliä on vain sillä, että voi elättää itsensä.