Seksinpuutteen vähättely parisuhteessa
Miksi niin moni vähättelee seksin merkitystä parisuhteessa? Jos ei itseä kiinnosta, niin pakko ei ole ja toinen osapuoli hoidelkoot itse tarpeensa. Sitten kun puutteesta kärsinyt osapuoli joko jättää tai pettää, ollaan hyvin yllättyneitä ja vihaisia tästä syy-seuraus-ketjusta.
Miten tällainen voi kenellekään tulla yllätyksenä, vaikka samanlaisia tarinoita on varmaan jokaisen lähipiirissä?
Kommentit (69)
Näitä keskusteluja seurassa herää kysymyksiä. Puhutaanko täysin seksittömistä suhteista? Pienistä halujen eroista? Vai isoista eroista halujen määrässä?
Vierailija kirjoitti:
Näitä keskusteluja seurassa herää kysymyksiä. Puhutaanko täysin seksittömistä suhteista? Pienistä halujen eroista? Vai isoista eroista halujen määrässä?
Itse ainakin kirjoitan tuosta vikasta vinkkelistä. Täysi seksittömyys ei onneksi ole kohdannut. Se menee usein vaan niin, että pienikin ero kasvaa ainakin mielessä kovin suureksi. Seksi on niin perustarve, että sen huomaa ja silloin sitä alkaa mielessään kasvattamaan suuremmaksi kuin ehkä onkaan. Mutta kellään tietysti mitään mittatikkuja ole.
Seksi on niin ihanaa - parisuhteen liima ja aikuisten leikki. Siksi toivoisinkin, että kaikki löytäisivät omille haluilleen sopivan puolison. Jos käy kurkkaamassa täälläkin Seksi-osiota, niin siellä on hurja määrä surullisia ihmisiä onnettomissa vähäseksisissä liitoissa.
Itse olen ollut aina seksuaalinen. Lasten vauvavuosina hormonien takia vähemmän mutta aina kuitenkin ollaan järjestetty myös aikuisten kahden keskistä aikaa mikä on ihan vaan ja pelkästään tahtokysymys. Viitisen vuotta sitten lopetin hormonaalisen ehkäisyn ja sen jälkeen seksielämä nousi vielä parempaan kukoistukseen ja vaikka kondomien kanssa on välillä vähän hankalaa niin en ikinä kuuna päivänä alkaisi syödä pillereitä enää. Ei sitä silloin tajunnutkaan miten paljon ne vaikuttaa omiin haluihin.
Tota noin. Taisit heittää yleistyksen puolelle. Olen hyvissä hommissa, palkka on ihan jees, eikä kukaan ole koskaan huomauttanut, että älyllinen toiminta minulla olisi epärehellistä, päinvastoin. Sain juuri hiton hyvistä duunijutuista palkkiolisäyksen, eikä se tullut siitä, miten harrastan seksiä. Seksi on vain seksiä, mutta ilman mun hyvää duunia ja liksaa, en tee kyllä seksilläkään yhtään mitään. Näyttää olevan seksiorjia linjoilla, soon moro, jatkakaa jyystämistä.[/quote]
Siis mitä mä just luin :-D :-D
Ja jälleen kerran olen iloinen sinkkuudestani! Aika usein näin käy keskusteluja lukiessa.
N47
No jaa, toisaalta seksin vähäisyys voi olla virkistävääkin, verrattuna siihen, että sitä vongattiin aivan liian usein ja monesti vääriin aikoihin tai kieltäytyminen sai aikaan törkeitä kommentteja. Pidemmän tauon jälkeen voi olla parempaakin. Myös, jos tietää, mistä haluttomuus johtuu esim. päihteet, lääkkeet, väsymys, stressi, on se ehkä helpommin hoideltavissa, kun jos ei ole edellämainittuja syitä.
Mikä on vähän tai paljon riippuu varmaan henkilöistä. Joillekin 1 kerta viikossa on vähän, joillekin jo saavutus.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä seksin harrastaminen parisuhteessa on ihan ok juttu jos se molemmille sopii. Ei siihen tarvita molemmilta mitään ihme kiihkoa ja erityistä virettä, vaikka sekin on tietysti mukavaa. Läheisyys oman rakkaan kanssa riittää. Eli jos se sinulle vain sopii, niin harrasta seksiä jos toinen haluaa. Älä tee siitä ongelmaa jos se ei sitä ole.
Tässä on sitä arkijärjen käyttöä ja normaalia asennetta seksiin jota kaipaisi kaikille ihmisille. Ei siitä seksistä pidä tehdä niin helkkarin vaikeaa ja monimutkaista. Se on normaali asia.
Jos seksi oman rakkaan kumppanin kanssa on niin vaikeaa että se vaatii aina juuri oikean kuun ja tähtien asennon ja tuntien lämmittelyn niin se ei vain ole normaalia. Silloin ihmisellä on jotain ongelmia oman seksuaalisuutensa kanssa ja niihin pitäisi pureutua. Ei sitä voi vain kuitata sanomalla "sellainen minä vain olen". Et ole. Sellaiseksi sinä olet tullut jostain syystä ja asioita voi myös muuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä seksin harrastaminen parisuhteessa on ihan ok juttu jos se molemmille sopii. Ei siihen tarvita molemmilta mitään ihme kiihkoa ja erityistä virettä, vaikka sekin on tietysti mukavaa. Läheisyys oman rakkaan kanssa riittää. Eli jos se sinulle vain sopii, niin harrasta seksiä jos toinen haluaa. Älä tee siitä ongelmaa jos se ei sitä ole.
Tässä on sitä arkijärjen käyttöä ja normaalia asennetta seksiin jota kaipaisi kaikille ihmisille. Ei siitä seksistä pidä tehdä niin helkkarin vaikeaa ja monimutkaista. Se on normaali asia.
Jos seksi oman rakkaan kumppanin kanssa on niin vaikeaa että se vaatii aina juuri oikean kuun ja tähtien asennon ja tuntien lämmittelyn niin se ei vain ole normaalia. Silloin ihmisellä on jotain ongelmia oman seksuaalisuutensa kanssa ja niihin pitäisi pureutua. Ei sitä voi vain kuitata sanomalla "sellainen minä vain olen". Et ole. Sellaiseksi sinä olet tullut jostain syystä ja asioita voi myös muuttaa.
Juuri näin.
Sille toiselle seksi on just sinusta rakastamista ja välittämistä todennäköisesti, niitä harvoja tapoja joilla sen voi aidosti osoittaa. Puheet on puheita kuitenkin.