Lue keskustelun säännöt.
Saitko terapiasta apua ongelmiisi?
11.06.2021 |
Mikä oli paras anti? Opitko esimerkiksi uusia tapoja käsitellä vaikeita tunteita? Vai jouduitko pettymään?
Kommentit (77)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanon tämän siksi, koska monella tuntuu olevan ajatus, että terapeutti saa vain ongelmat katoamaan sormia napsauttamalla. Tsemppiä kaikille 🙂
Huomaatko tässä syyllistäväsi niitä, joille on osunut ammattitaidoton terapeutti? Toimimaton terapia on jo itsessään traumatisoiva kokemus. Ei ole oikein leimata vääränlaisiksi asiakkaiksi niitä, jotka saavat huonoa hoitoa.
Jos hoito on huonoa, ei asiakkaalle jää muuta vaihtoehtoa kuin päättää se. Huono terapia voi saada asiakkaan todella huonoon kuntoon.
Terapeuttia voi ja kannattaa vaihtaa, jos kemiat ei kohtaa. Hoito ei välttämättä ole huonoa, vaan kaikki terapeutit eivät ole hyviä kaikkien asiakkaiden kanssa.
Terapiasuuntausta enemmän hoitaa toimiva terapiasuhde eli terapeutin oma ihmisyys ja inhimillisyys vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa.
Asiakkaan voimat voivat olla epäonnistuneen terapian jälkeen niin lopussa, ettei terapiaan hakeutuminen enää uudelleen onnistu.
Ei taida olla mitään tahoa, joka tällaisessa tilanteessa ottaisi asiakkaasta kopin ja tarjoaisi apua?
Pitäisi ehdottomasti olla, mutta psykiatrian poliklinikoilta ihmiset heitetään nykyään ulos, kun Kelan korvaama terapia alkaa. Joten hoidon ollessa huono ja terapian katketessa potilaan pitäisi vain kaivaa itsestään taas kerran voimavaroja hakea apua, vaikka hoito on aiemmin mennyt pieleen. Se on aika kova vaatimus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sain paljon saikkua. Siinäpä se hyöty, en valita.
Terapeutti ei määrää sairaslomaa. Sairaslomaa saa lääkäriltä.
Kävin ilmasessa lähisudeväkivalta yksikkö 7 viikkoa lyhyt terapia 1h. kerta. Sain apua,toimia vastaava tilanne oikein ja tiedon siitä voin, aina otta heihin yhteys.Myös ääretön henkinen väkivalta suvussa on lähisuhdeväkivaltaa.Jota minuun kohdistetiin. Ei ainoastaan lyönti,iskut ole lähisuhde väkivaltaa! Isku sattu kerran.Henkinen väkivaltaa jota lähisuku harrastaa kahden kesken sukulaisen kanssa,on viellä tabu ja tunistamaton ilmiö. Koska henkilö,henkilöt joka vihaa yhtä. On aivan ihana rakastettava muulle suvulle ja uskotava.Häntä,heitä ei kyseenalaisteta.Tai ei uskalleta sanoa vastaan,ettei hän ota vastaan sanojaa uhriksi.Sepä se!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sain paljon saikkua. Siinäpä se hyöty, en valita.
Terapeutti ei määrää sairaslomaa. Sairaslomaa saa lääkäriltä.
Kävin ilmasessa lähisudeväkivalta yksikkö 7 viikkoa lyhyt terapia 1h. kerta. Sain apua,toimia vastaava tilanne oikein ja tiedon siitä voin, aina otta heihin yhteys.Myös ääretön henkinen väkivalta suvussa on lähisuhdeväkivaltaa.Jota minuun kohdistetiin. Ei ainoastaan lyönti,iskut ole lähisuhde väkivaltaa! Isku sattu kerran.Henkinen väkivaltaa jota lähisuku harrastaa kahden kesken sukulaisen kanssa,on viellä tabu ja tunistamaton ilmiö. Koska henkilö,henkilöt joka vihaa yhtä. On aivan ihana rakastettava muulle suvulle ja uskotava.Häntä,heitä ei kyseenalaisteta.Tai ei uskalleta sanoa vastaan,ettei hän ota vastaan sanojaa uhriksi.Sepä se!
Ikävä kuulla. Toivottavasti olet pystynyt ottamaan sukuusi etäisyyttä.
Ensimmäisellä kerralla en. Kävin kelan tukemassa terapiassa kaksi vuotta, ja vaikka terapeutti vaikutti aluksi minulle sopivalta, ei hän todellakaan sitä ollut. Mulla oli mielessä tietyt asiat, jotka koin ongelmallisina, mutta terapeutin mielestä kaiken juurisyy oli toisaalla, joten hän vei aina puheen tiettyihin lapsuuteni asioihin, joista mulla ei sitten muutaman kerran jälkeen enää ollutkaan sanottavaa. Homma meni pian siihen, että istuin vain hiljaa vastaanotolla, joskus jopa koko tunnin, ja sitten lähdin. Ei kai osaavan terapeutin edes pitäisi antaa aikojen mennä jatkuvasti hukkaan noin? Jos terapeutti ois halunnut oikeasti auttaa ja edistyä, olisi hän varmaan edes aluksi suostunut puhumaan niistä haluamistani aiheista, ja sitten tarvittaessa vaihtanut aihetta siihen hänen mielestään tärkeimpään. Mulle toi terapia oli käsittämätön ja nöyryyttävä kokemus, ja se olis pitänyt lopettaa jo paljon aiemmin. Terppa vielä yritti saada mua jäämään kolmanneksi vuodeksi, kun oli kuulemma edistystä tapahtunut niin paljon :D hitot, halusi vaan helpot rahat tunneista joina ei tarvinnut tehdä työtään.
Noh, terapian lopettaminen kohensi oloani niin, että jäi energiaa käsitellä asioitani itse, ja aloin voimaan paremmin. Parin vuoden päästä tuli kuitenkin huonompi kausi, jonka aikana pääsin lyhytterapiaan toiselle terapeutille. Eka terapia oli suuntaukseltaan kognitiivista, toinen ratkaisukeskeistä. Toisen terapeutin kanssa synkkasi alusta asti hyvin, ja asia eteni _mun_ ehdoilla, mun haluamaan suuntaan. Tällä kertaa pääsin purkamaan niitä arkeni epävarmuuksia ja jarruja, eikä terapeutilla ollut kiimaa päästä vellomaan lapsuusmuistoissani, toisin kuin aiemmalla kerralla. Koin terapian tosi hyödyllisenä ja voimauttavana, ja tuntui, että sain vihdoin oman elämäni avaimet käsiini. Suurkiitos siis tuolle terapeutille, joka palautti uskoni mielenterveysongelmien hoitoon ja samalla itseeni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanon tämän siksi, koska monella tuntuu olevan ajatus, että terapeutti saa vain ongelmat katoamaan sormia napsauttamalla. Tsemppiä kaikille 🙂
Huomaatko tässä syyllistäväsi niitä, joille on osunut ammattitaidoton terapeutti? Toimimaton terapia on jo itsessään traumatisoiva kokemus. Ei ole oikein leimata vääränlaisiksi asiakkaiksi niitä, jotka saavat huonoa hoitoa.
Pahoittelen jos muotoilin tekstini väärin, se ei ollut tarkoitus! En halunnut syyllistää ketään, vaan oman kokemuksen myötä korostaa oman henkisen työn tärkeyttä. Tämä tuli itselleni yllätyksenä, mutta sen jälkeen asiat alkoivat mennä eteenpäin. Tietenkin tämä on vain oma kokemukseni...
Tuo on totta myös mitä kirjoitit, olen itsekkin käynyt terapeutin luona jonka kanssa meillä ei kemiat kohdanneet. Hän ns. näsäviisasteli, joka tuntui pahalta. En enää halunnut käydä hänen luonaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
11 vuotta. Ei mitään hyötyä. Ensimmäinen terapeutti, yksityinen, tuijotteli olkapääni ylitse seinällä ollutta kelloa ja sanoi, että meidän ei ole mikään pakko puhua mistään. Olisimme vain voineet istua. Sanoin, että sillä rahalla istun jossain muualla.
Toinen terapeuttini oli oikein mukava ihminen ja sain seuraa jutusteluun, mutta siinäpä se.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanon tämän siksi, koska monella tuntuu olevan ajatus, että terapeutti saa vain ongelmat katoamaan sormia napsauttamalla. Tsemppiä kaikille 🙂
Huomaatko tässä syyllistäväsi niitä, joille on osunut ammattitaidoton terapeutti? Toimimaton terapia on jo itsessään traumatisoiva kokemus. Ei ole oikein leimata vääränlaisiksi asiakkaiksi niitä, jotka saavat huonoa hoitoa.
Jos hoito on huonoa, ei asiakkaalle jää muuta vaihtoehtoa kuin päättää se. Huono terapia voi saada asiakkaan todella huonoon kuntoon.
Tässä suhteuttamaan hiukan sitä mitä hoidon epäonnistuminen terapiassa voidaan rinnastaa: asiakas tulee lääkäriin valittamaan kipeää polveaa. Lääkäri on kiinnostunut sydämen toiminnasta ja pitää polvivaivoja vähäpätöisinä.
Asiakas saa käynnillä suosituksen nauttia hyviä omega3-rasvahappoja sydämen terveyden edistämiseksi. Jalkaa ei kuitenkaan tutkita. Potilas poistuu tyytymättömänä. Ongelmat jalan kanssa päätyvät niin pahoiksi, että asiakas ei pääse enää kotoa pois. Potilas tilaa ambulanssin. Sairaalassa ihmetellään miksei lääkärissä ole aiemmin vaivaa hoidettu.
Joskus itse vaivaa ei voida alkaa hoitamaan, ennenkuin pureudutaan sen perimmäisiin syihin.
Sen vuoksi terapiassa voi joskus tuntua, että keskustellaan vääristä asioista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanon tämän siksi, koska monella tuntuu olevan ajatus, että terapeutti saa vain ongelmat katoamaan sormia napsauttamalla. Tsemppiä kaikille 🙂
Huomaatko tässä syyllistäväsi niitä, joille on osunut ammattitaidoton terapeutti? Toimimaton terapia on jo itsessään traumatisoiva kokemus. Ei ole oikein leimata vääränlaisiksi asiakkaiksi niitä, jotka saavat huonoa hoitoa.
Jos hoito on huonoa, ei asiakkaalle jää muuta vaihtoehtoa kuin päättää se. Huono terapia voi saada asiakkaan todella huonoon kuntoon.
Tässä suhteuttamaan hiukan sitä mitä hoidon epäonnistuminen terapiassa voidaan rinnastaa: asiakas tulee lääkäriin valittamaan kipeää polveaa. Lääkäri on kiinnostunut sydämen toiminnasta ja pitää polvivaivoja vähäpätöisinä.
Asiakas saa käynnillä suosituksen nauttia hyviä omega3-rasvahappoja sydämen terveyden edistämiseksi. Jalkaa ei kuitenkaan tutkita. Potilas poistuu tyytymättömänä. Ongelmat jalan kanssa päätyvät niin pahoiksi, että asiakas ei pääse enää kotoa pois. Potilas tilaa ambulanssin. Sairaalassa ihmetellään miksei lääkärissä ole aiemmin vaivaa hoidettu.
Joskus itse vaivaa ei voida alkaa hoitamaan, ennenkuin pureudutaan sen perimmäisiin syihin.
Sen vuoksi terapiassa voi joskus tuntua, että keskustellaan vääristä asioista.
Ai kuten terapeutille mieluisista teelaaduista? Välttämättä terapiassa käytävä keskustelu ei ole millään tavalla asiakkaan etu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanon tämän siksi, koska monella tuntuu olevan ajatus, että terapeutti saa vain ongelmat katoamaan sormia napsauttamalla. Tsemppiä kaikille 🙂
Huomaatko tässä syyllistäväsi niitä, joille on osunut ammattitaidoton terapeutti? Toimimaton terapia on jo itsessään traumatisoiva kokemus. Ei ole oikein leimata vääränlaisiksi asiakkaiksi niitä, jotka saavat huonoa hoitoa.
Jos hoito on huonoa, ei asiakkaalle jää muuta vaihtoehtoa kuin päättää se. Huono terapia voi saada asiakkaan todella huonoon kuntoon.
Terapeuttia voi ja kannattaa vaihtaa, jos kemiat ei kohtaa. Hoito ei välttämättä ole huonoa, vaan kaikki terapeutit eivät ole hyviä kaikkien asiakkaiden kanssa.
Terapiasuuntausta enemmän hoitaa toimiva terapiasuhde eli terapeutin oma ihmisyys ja inhimillisyys vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa.
Asiakkaan voimat voivat olla epäonnistuneen terapian jälkeen niin lopussa, ettei terapiaan hakeutuminen enää uudelleen onnistu.
On jo alun alkaen ollut tosi huonossa hapessa, jos 5 käyntikertaa terapeutilla vie loputkin voimat. Ehkä osastohoito olisi ollut parempi vaihtoehto?
Jos ei hoitosuhde toimi, sen näkee noin 5 käynnin aikana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanon tämän siksi, koska monella tuntuu olevan ajatus, että terapeutti saa vain ongelmat katoamaan sormia napsauttamalla. Tsemppiä kaikille 🙂
Huomaatko tässä syyllistäväsi niitä, joille on osunut ammattitaidoton terapeutti? Toimimaton terapia on jo itsessään traumatisoiva kokemus. Ei ole oikein leimata vääränlaisiksi asiakkaiksi niitä, jotka saavat huonoa hoitoa.
Jos hoito on huonoa, ei asiakkaalle jää muuta vaihtoehtoa kuin päättää se. Huono terapia voi saada asiakkaan todella huonoon kuntoon.
Terapeuttia voi ja kannattaa vaihtaa, jos kemiat ei kohtaa. Hoito ei välttämättä ole huonoa, vaan kaikki terapeutit eivät ole hyviä kaikkien asiakkaiden kanssa.
Terapiasuuntausta enemmän hoitaa toimiva terapiasuhde eli terapeutin oma ihmisyys ja inhimillisyys vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa.
Asiakkaan voimat voivat olla epäonnistuneen terapian jälkeen niin lopussa, ettei terapiaan hakeutuminen enää uudelleen onnistu.
On jo alun alkaen ollut tosi huonossa hapessa, jos 5 käyntikertaa terapeutilla vie loputkin voimat. Ehkä osastohoito olisi ollut parempi vaihtoehto?
Jos ei hoitosuhde toimi, sen näkee noin 5 käynnin aikana.
Idiootti. Terapiassa asiat voivat mennä myöhemminkin pieleen. Onko käynyt se mielessä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanon tämän siksi, koska monella tuntuu olevan ajatus, että terapeutti saa vain ongelmat katoamaan sormia napsauttamalla. Tsemppiä kaikille 🙂
Huomaatko tässä syyllistäväsi niitä, joille on osunut ammattitaidoton terapeutti? Toimimaton terapia on jo itsessään traumatisoiva kokemus. Ei ole oikein leimata vääränlaisiksi asiakkaiksi niitä, jotka saavat huonoa hoitoa.
Jos hoito on huonoa, ei asiakkaalle jää muuta vaihtoehtoa kuin päättää se. Huono terapia voi saada asiakkaan todella huonoon kuntoon.
Tässä suhteuttamaan hiukan sitä mitä hoidon epäonnistuminen terapiassa voidaan rinnastaa: asiakas tulee lääkäriin valittamaan kipeää polveaa. Lääkäri on kiinnostunut sydämen toiminnasta ja pitää polvivaivoja vähäpätöisinä.
Asiakas saa käynnillä suosituksen nauttia hyviä omega3-rasvahappoja sydämen terveyden edistämiseksi. Jalkaa ei kuitenkaan tutkita. Potilas poistuu tyytymättömänä. Ongelmat jalan kanssa päätyvät niin pahoiksi, että asiakas ei pääse enää kotoa pois. Potilas tilaa ambulanssin. Sairaalassa ihmetellään miksei lääkärissä ole aiemmin vaivaa hoidettu.
Joskus itse vaivaa ei voida alkaa hoitamaan, ennenkuin pureudutaan sen perimmäisiin syihin.
Sen vuoksi terapiassa voi joskus tuntua, että keskustellaan vääristä asioista.Ai kuten terapeutille mieluisista teelaaduista? Välttämättä terapiassa käytävä keskustelu ei ole millään tavalla asiakkaan etu.
On ihmeellistä ettei missään enää nykyään seurata onko terapian toteutus tarkoituksenmukaista. Asiakas joutuu täysin yksikseen arvioimaan onko hoito toimivaa vai ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä pitäisi perustaa nettiin joku Arvioi terapeuttisi -palvelu, jonne saa antaa palautetta toimijoista nimettömänä. Asiakaspalautteeseen tutustuminen voisi auttaa sopivan terapeutin valinnassa.
Sain.
-N45, työuupumus, keskivaikea masennus, narsisti-esimiehen uhri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en ikinä ole saanut terapiaa. Eli on ollut näitä sairaanhoitajalla käytyjä keskusteluja vain. Jälkeenpäin sen ymmärtääkin. Minulla on kai aleksitymia joten en hyötyisi terapiasta. Koen lähinnä kiusaamisena jatkuvat ihmettelyt kun en itke kun puhun kamalista ja traumatisoivista asioista, nauran väärissä paikoissa tai itken väärille asioille. Eli ihan suorannaista persoonani pilkkaamista on ollut nämä ihmettelyt.
N45 kirjoitti:
Sain.
-N45, työuupumus, keskivaikea masennus, narsisti-esimiehen uhri
Millaista apua sait?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanon tämän siksi, koska monella tuntuu olevan ajatus, että terapeutti saa vain ongelmat katoamaan sormia napsauttamalla. Tsemppiä kaikille 🙂
Huomaatko tässä syyllistäväsi niitä, joille on osunut ammattitaidoton terapeutti? Toimimaton terapia on jo itsessään traumatisoiva kokemus. Ei ole oikein leimata vääränlaisiksi asiakkaiksi niitä, jotka saavat huonoa hoitoa.
Jos hoito on huonoa, ei asiakkaalle jää muuta vaihtoehtoa kuin päättää se. Huono terapia voi saada asiakkaan todella huonoon kuntoon.
Tässä suhteuttamaan hiukan sitä mitä hoidon epäonnistuminen terapiassa voidaan rinnastaa: asiakas tulee lääkäriin valittamaan kipeää polveaa. Lääkäri on kiinnostunut sydämen toiminnasta ja pitää polvivaivoja vähäpätöisinä.
Asiakas saa käynnillä suosituksen nauttia hyviä omega3-rasvahappoja sydämen terveyden edistämiseksi. Jalkaa ei kuitenkaan tutkita. Potilas poistuu tyytymättömänä. Ongelmat jalan kanssa päätyvät niin pahoiksi, että asiakas ei pääse enää kotoa pois. Potilas tilaa ambulanssin. Sairaalassa ihmetellään miksei lääkärissä ole aiemmin vaivaa hoidettu.
Joskus itse vaivaa ei voida alkaa hoitamaan, ennenkuin pureudutaan sen perimmäisiin syihin.
Sen vuoksi terapiassa voi joskus tuntua, että keskustellaan vääristä asioista.Ai kuten terapeutille mieluisista teelaaduista? Välttämättä terapiassa käytävä keskustelu ei ole millään tavalla asiakkaan etu.
Niin sitten varmaan, jos pitää vetää asia ääripäähän.
Olen saanut merkittävää apua nyt käynnissä olevasta terapiasta. Aiemmin yritin kaksi kertaa, nuorena julkisella ja sitten kävin yhden Kela-terapian, jotka menivät kumpikin pieleen. Nyt vanhempana jälleen kuntoutuspsykoterapiassa käytin aikaa valitakseni minulle sopivan terapeutin, ja olen hyötynyt. Elämäni on todella muuttunut, olen suorastaan onnellisempi vaikka minulla on taustalla erittäin vaikea lapsuus josta olen aikuisiällä kärsinyt edelleen niin että kaikki on mennyt enemmän tai vähemmän pieleen.
Nykyinen terapeuttini on psykodynaamisen suunnan edustaja (psykoanalyytikko), kokenut, aika iäkäskin jo. Avarakatseinen ja nuorekas. Meillä synkkaa ja tunnen että voin luottaa häneen.
Koen että voin puhua vapaasti, hän säilyttää luottamuksellisuuden, ei ole pelkoa että mikään leviäisi kuten Vastaamossa, hän käyttää vain ns. ruutuvihkoa.
Aiemmista terapioista jäi traumoja. Kannustan kaikkia vaihtamaan terapeuttia mahdollisimman pian, jos tuntuu että ei tule ymmärretyksi ja että asia ei etene.
On ihan uskomaton fiilis kun on joku joka ymmärtää, asioita jotka ovat painaneet koko elämän, ja kun on aina tuntenut syvää yksinäisyyttä ja epätoivoa.
Työelämässä minulle on auennut uusi polku, kun terapian avulla olen saanut uuden näkökannan eräisiin asioihin, ja ymmärtänyt, että tietyt asiat joiden luulin olevan oma vikani tai kykenemättömyyttäni eivät olekaan.
Niistä aikaisemmista terapioista minulla olisi aika kamalia juttuja kerrottavana, ja varmaan niistäkin kokemuksista olisi joillekin hyötyä, en halua että kukaan joutuisi kokemaan sellaista... Pitäkää vaan puolenne ja koettakaa sitkeästi etsiä sellaista apua mitä tarvitsette.
Vierailija kirjoitti:
Mä oon käynyt kongnitiivisen suuntauksen edustajalla jo aika pitkään, ja siitä on ollut iso hyöty. Olen oppinut tunnistamaan virheellisiä ajatusmallejani (jotka siis aiheuttavat uupumusta) ja vastustamaan niitä, sekä ymmärtämään vahvuuksiani. Minutkin terapia on todennäköisesti pelastanut kuolemalta.
Tästäkin kiinnostaa kuulla lisää miten vastustus käytännössä tapahtuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sain apua. KELA:n myöntämä työkykyä turvaava terapia auttoi minua jaksamaan töissä ja selvittämään lapsuudesta ja nuoruudesta johtuneet ongelmat, jotka haittasivat jatkamistani. Terapia pelasti minut itse m urhalta.
Opin tunnistamaan, mistä masennus, ahdistus- ja paniikkikohtaukset saivat alkunsa ja muutenkin käsittelemään tunteitani.
Voitko kertoa tarkemmin käytännöstä?
Psykiatrilta lausunto KELAa varten. Lausunnon kanssa KELAan tekemään hakemus. Myönteisen päätöksen jälkeen KELAn hyväksyän terapeutin etsiminen. Soitto terapeutille, voiko hän ottaa lisää asiakkaita.
Mulla oli terapiaa kerran viikossa. Maksoin terapiasta omavastuuosuuden ja loput maksoi KELA. Valitsin kognitiivista terapiaa tekevän erityistason terapeutin. Terapiaan kuului istuntojen lisäksi monenlaisia kotitehtäviä, kävin mm. äitini haudalla, jossa en ollut koskaan käynyt enkä ollut hänen hautajaisissaankaan.
Terapia sopi minulle erinomaisesti, koska terapeutin persoonallisuus meni yksiin omani kanssa, eli hän pääsi helposti samalle aaltopituudelle kanssani.
Tarkoitin että miten käytännössä "käsittelemään tunteitani" ?
Ei taida olla mitään tahoa, joka tällaisessa tilanteessa ottaisi asiakkaasta kopin ja tarjoaisi apua?